Monet korona-aikana etätyötä tehneet ovat halukkaita jatkamaan työtä monipaikkaisesti tai etänä. Yksilöiden näkökulmissa korostuvat erityisesti ajansäästö, paremmaksi koetut keskittymismahdollisuudet sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottuminen. Toisaalta osalle työntekijöistä uudet työjärjestelyt ovat tuottaneet myös yksinäisyyden, erillisyyden ja epävarmuuden kokemuksia.
Organisaatioissa monipaikkaisuuden odotetaan usein tuovan esimerkiksi tilasäästöjä sekä parantavan tuottavuutta. Tämän rinnalla organisaatioissa painitaan kuitenkin myös laajojen, työyhteisön vuorovaikutukseen liittyvien teemojen parissa: Miten yhteisöllisyyttä ylläpidetään ja rakennetaan monipaikkaisessa työssä? Mitä tapahtuu oppimiselle ja uudistumiselle hajautuneessa työyhteisössä?
Monipaikkaisen työn valmiudet ja käytännöt -hankkeen toteuttajat lähtevät tutkimaan ja kehittämään ajankohtaista aihealuetta innostunein ja odottavin tunnelmin.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun asiantuntijat, tutkija Juha Eskelinen ja professori Markku Kuula, nostavat esiin, että monipaikaista työtä on kehitetty jo ennen covid-pandemiaa, mutta pandemia osaltaan pakotti työpaikat muutokseen ja vauhditti käytäntöjen leviämistä. Tutkijat arvioivat, että pandemian hellittäessä on nousemassa uudenlaisia ratkaistavia kysymyksiä, joilla voi olla suurta merkitystä yritysten kilpailukyvyn ja julkisten organisaatioiden vaikuttavuuden kannalta.
– Toivomme, että organisaatioiden ei tarvitsisi tehdä ratkaisujaan fiilispohjalta. Odotamme, että voimme tuoda työelämälle käytännön ratkaisuihin uutta tietoa, jolla on tieteellinen perusta, Kuula ja Eskelinen korostavat.
Aalto-yliopiston tutkijoita kiinnostaa työhyvinvoinnin lisäksi monipaikkaisen työn käytäntöjen lyhyen ja pitkän aikavälin tuottavuusvaikutukset. Tuottavuuden kysymyksiä tutkijat pyrkivät ymmärtämään kymmenen mukana olevan kohdeorganisaation ja niiden suuren työntekijämäärän kautta.
Myös monipaikkaiseen työhön liittyvät käsitteet puhuttavat. Käsitteistö on tällä hetkellä laajaa ja hajanaista. Tämä sekä haastaa että kiinnostaa hankkeen tutkijoita:
– Pyrimme tutkimuksen myötä selkeyttämään työnteon muotoihin liittyvää moninaista käsitteistöä. Selkeät käsitteet auttavat työpaikoilla ja tutkijayhteisössä käytäviä keskusteluja, Kuula ja Eskelinen kertovat.
Käsitteistön ja lähestymistapojen moninaisuuden selkeyttäminen kiinnostaa myös Workspace Oy:n asiantuntijoita. Workspacen projektipäällikkö Susanne Mansner nostaa lisäksi esiin organisaatioiden konkreettisen tilanteen tarkastelun tärkeyden:
– Odotamme hankkeelta kasvavaa ymmärrystä monipaikkaisen työn mukanaan tuomiin muutospaineisiin organisaatioissa sekä käytännön ratkaisuja toimivaan monipaikkaiseen työhön, Mansner kiteyttää.
Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin tutkimusryhmän asiantuntijat, projektipäällikkö Riitta-Liisa Larjovuori, tutkija Laura Bordi ja tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi, vastaavat hankkeessa monipaikkaisen työn käytäntöjen tutkimuksesta. Aiemman tutkimuksen ja osallistujaorganisaatioiden kanssa käytyjen alkukeskustelujen pohjalta Tampereen yliopiston tutkijoita kiinnostaa laajasti työyhteisöjen toiminnan ja johtamisen teemat:
– Yhteisöllisyyteen, vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen liittyvät kysymykset kokonaisuudessaan ovat monipaikkaisen työn käytäntöjen tarkastelussa keskeinen osa-alue. Tähän linkittyvät vahvasti myös esimerkiksi oppimisen ja innovatiivisuuden teemat, kuten myös yksilöiden ja tiimien toiveiden sekä organisaation tavoitteiden keskinäinen dynamiikka, tutkijat pohtivat.
Monipaikkaisuus haastaa myös johtamisen tapoja ja tottumuksia. Erityisesti erilaisissa lähijohtajatehtävissä työskentelevät ovat monipaikkaisuuden laajentuessa uuden edessä:
– Lähijohtamisen toimintamallit sekä esihenkilöiden valtuuksien ja vastuiden tematiikka on hyvin kiinnostava osa-alue monipaikkaisen työn tutkimuksessa, Tampereen yliopiston tutkijat lisäävät.
Monipaikkaisen työn valmiudet ja käytännöt -hankkeessa monipaikkaisuuden ilmiötä lähestytään monimenetelmällisesti organisaatioiden ohjattujen itsearviointien, henkilöstökyselyjen, yksilö- ja ryhmähaastattelujen sekä työpajatyöskentelyn kautta. Tutkimuksen tavoitteena on organisaatioiden monipaikkaisen työn tukeminen tutkimusperustaisella tiedolla ja käytännöillä. Hanketta toteutetaan ajalla 1.9.2022 – 30.9.2024.
29.9.2022, Laura Bordi