Miten tutkimus- ja kehitysyksiköt voivat edistää suurten yritysten strategiaa?

Kuva käsipareista, jotka pitelevät toisiinsa limittyviä puisia rataksia.

Pirkanmaan liiton erityisasiantuntija Jonna Hjelt on tutkinut väitöskirjassaan suurten yritysten T&K-yksiköiden keinoja edistää strategiaa. Tutkimusaineistoa varten hän haastatteli 23:n yrityksen 26 kehitysjohtajaa. Tulosten mukaan yrityksillä on käytettävissään sekä suoria että epäsuoria keinoja yritysten strategian edistämiseksi.

Liiton innovaatio- ja tulevaisuustyöhön liittyvän digitaalisen kompassin edistämistyössä mukana oleva Hjelt toimii myös kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Väitöskirjan tekeminen on antanut hänelle laajan kuvan suurten yritysten tutkimus- ja kehitystyöstä.

Hjelt tutki väitöskirjassaan erityisesti sitä, millaisessa systeemisessä vuorovaikutuksessa T&K-yksiköt toimivat suurissa yrityksissä ja millaisilla keinoilla ne edistävät yrityksen strategiaa.

T&K-yksiköiden näkökulmasta strategisena tavoitteena on kyetä tuottamaan kannattavaa kasvua ja tätä kautta yrityksen kestävää kilpailuetua.

− Yritysten strategian edistämisessä onkin kyse erityisesti siitä, kuinka yritykset kykenevät vastaamaan kilpailuympäristönsä muutospaineisiin tai itse muokkaamaan sitä. T&K-yksiköihin investoimalla pyritään osaltaan vastaamaan yritysten uudistumiskykyyn, Hjelt kertoo.

Hymyilevä polkkatukkainen nainen.
Pirkanmaan liiton erityisasiantuntija Jonna Hjelt sanoo, että väitöskirjan tekeminen on antanut hänelle laajan kuvan suurten yritysten tutkimus- ja kehitystyöstä.

Isot yritykset ovat rakenteellisesti kompleksisia

Hänen mukaansa yli 250 työntekijän ja liikevaihdoltaan yli 40 miljoonan suuruiset yritykset ovat rakenteellisesti kompleksisia, mikä vaikuttaa niiden kykyyn uudistua.

− Tässä mielessä oli kiinnostavaa tutkia T&K-yksiköiden merkitystä ja asemaa osana suuria yrityksiä. Suuret yritykset ovat edelleen hyvin merkittäviä kansantaloudelle ja siksi niitä oli tärkeää tutkia.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomessa suuryritykset vastasivat 70 prosenttia kaikesta liikevaihdosta, 40 % yritysten työllisyydestä ja 50 % investoinneista. Tavoitteena on viime vuosina ollut erityisesti pk-yritysten kasvun edistäminen, joten niiden kasvua on pyritty tukemaan eri tavoin. Kuitenkin edelleen vuonna 2020 suuryritykset vastaavat noin 45 prosenttia kaikesta liikevaihdosta ja 35 % yritysten työllisyydestä.

− Siitä huolimatta niiden osuus kaikista yrityksistä on alle 0,2 prosenttia ja se on pysynyt näissä lukemissa. Lisäksi toimialat ovat kapeita ja B2B-painotteisia. Nämä seikat vaikuttavat yritysten arvon luontiin, tavoittamiseen ja sen jakautumiseen, Hjelt toteaa.

Systeeminen vuorovaikutus merkitsee myös kykyä käydä kaaoksen reunalla

Väitöskirjan tulosten mukaan suurten yritysten T&K-yksiköt tarvitsevat perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen tutkimuslaitoksia ja edelläkävijäyhteistyötä kilpailunlainsäädännön sallimissa rajoissa ja erityisesti varovaisuusperiaatetta noudattaen.

− T&K-yksiköt ovat suurten yritysten rakenteissa hyvin omalaatuisia yksiköitä ja strategisia investointeja. T&K-yksiköt toimivat liikesalaisuuksien ytimessä ja tähtäävät toiminnassaan myös pitkälle aikavälille ja erityisesti teknologisiin innovaatioihin.

Hjelt painottaa, että teknologisten innovaatioiden taustalla ovat kuitenkin sosiaaliset innovaatiot eli tavat olla vuorovaikutuksessa ja tehdä yhteistyötä.

− Tässä mielessä väitöskirjani vastasi perustavan laatuiseen kysymykseen siitä, millaisin systeemisen vuorovaikutuksen keinoin T&K-yksiköt voivat palvella yrityksen strategiaa. Esimerkiksi strategisessa uudistumisessa tärkeäksi osoittautui kyky toimia kompleksisissa systeemeissä ja jopa kaaoksen reunalla, putoamatta tai ajautumatta kuitenkaan kaaokseen. Kaiken kaikkiaan systeeminen vuorovaikutus ilmeni T&K-yksiköissä hyvin kompleksisena tuottaen toimintaan myös yllätyksellisyyttä ja ennakoimattomuutta, Hjelt kuvailee.

Millaisia keinoja suuryrityksillä on käytettävissään?

T&K-yksiköt hyödyntävät systeemisen vuorovaikutuksen ulottuvuuksia, joita ovat strateginen ajattelu, moniäänisyys, tiedon rakenteet, kehitystoiminta ja asiakasvuorovaikutus.

− Nämä ulottuvuudet pitävät sisällään osajärjestelmät, jotka väitöskirjassani määrittelin suoriksi ja epäsuoriksi keinoiksi edistää yrityksen strategiaa. Suoria keinoja ovat selkeät strategiset valinnat, moniammatillisuus, tiedonhallinta ja tuotekehitys sekä vakiintuneet asiakassuhteet. Epäsuoria keinoja ovat strategisten valintojen uudistaminen, muutosjännitteiden käsittely, tiedon tuottaminen, soveltava tutkimus ja uudistavat asiakassuhteet.

Hjeltin tutkimustulosten mukaan suorat ja epäsuorat keinot ovat systeemisen vuorovaikutuksen ulottuvuuksien kaksi toisistaan poikkeavaa, mutta samalla toisiaan tukevaa osajärjestelmää.

Ryhmittely keinojen osajärjestelmiin

Osajärjestelmien avulla voidaan edistää yrityksen erilaisia strategisia tavoitteita.

− Suorien keinojen osajärjestelmä on T&K-yksiköiden säännöllinen ja tehokkaaksi hiottu suorituskykyä ylläpitävä toimintatapa, jolla ne palvelevat suurten yritysten vakiintuneen liiketoiminnan kokonaisuutta.

Suorien keinojen avulla voidaan esimerkiksi vahvistaa liiketoimintaa tai vain muokata sitä esimerkiksi uusilla tuotteilla, palveluilla, prosesseilla ja infroilla.

− Epäsuorien keinojen osajärjestelmä on T&K-yksiköiden jatkuvasti ylläpidettävä, mutta erityisosaamista vaativa kilpailukykyä tuottava toimintatapa. Sen avulla T&K-yksiköt vaikuttavat liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen tai uudelleenmäärittelyyn, Hjelt summaa.

Epäsuorien keinojen kautta toteutettavat uudistukset voivat johtaa uudistumiseen vakiintuneessa liiketoiminnassa, markkinoilla ja kilpailutilanteessa. Tämä tuottaa kilpailuetua ja muutosta suorien keinojen osajärjestelmässä.

Hjeltin väitöskirja T&K-yksiköiden systeemisestä vuorovaikutuksesta on luettavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1936-6

 

Lisätiedot:
Jonna Hjelt
Erityisasiantuntija
Pirkanmaan liitto
jonna.hjelt@pirkanmaa.fi, 040 737 3700

Pääkuva: Shutterstock, Jonna Hjeltin kuva hänen omasta arkistostaan
Teksti: Hanna Ylli