− Neljännessä alueellisessa sidosryhmäkokouksessa kesäkuussa kerroimme hankkeen aikaansaannoksista. Keskustelimme myös siitä, millaisin eväin syksyllä jatkamme, kertoo kehittämispäällikkö Hanna-Greta Puurtinen TAMKista.
Päätapahtumana Tampereen isännöimä partneritapaaminen
Tampereen hanketoimijat järjestivät kansainvälisen vertais- ja partneritapaamisen virtuaalisesti toukokuun lopussa. Partnereita ja kotimaisten sidosryhmien edustajia oli läsnä nelisenkymmentä.
– Tarjosimme heille laajan kattauksen korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöstä, rakennerahastoista, maakuntaohjelmasta, Tampereen alueen TKI-yhteistyöstä ja valtakunnallisesta TKI-tiekarttatyöstä. Osallistujista oli mielenkiintoista kuulla suomalaisesta infrojen ekosysteemiyhteistyöstä. Saimme tunnustusta myös siitä, miten lainsäädännössämme on huomioitu TKI-tuki, Puurtinen toteaa.
− Keskustelimme pienryhmissä siitä, miten uusi normaali on vaikuttanut työhömme ja innovaatiomalleihin tutkimuksen, koulutuksen ja liiketoiminnan näkökulmista, summaa TAMKin teollisuusteknologian lehtori, korkeakouluasiamies Timo Rainio.
Kaksipäiväisen tapaamisen pääkohdat on julkaistu hankkeen verkkosivuilta löytyvässä uutisessa.
Kansainvälistä yhteistyötä verkon välityksellä
Kansainvälisyys on Interreg Europe -rahoitteisen InnoHEIs-hankkeen keskiössä. Puurtinen toteaa, että kansainvälisen toiminnan suhteen ollaan koronan takia edelleen odottavalla kannalla.
– Hanke päättyy elokuussa 2022. Vertaisvierailut ovat hankkeen ytimessä ja nyt olemme toteuttaneet niitä virtuaalisesti muun muassa tammikuussa, jolloin Puolan Sleesian alueen hanketoimijat esittelivät infrojaan ja paikallista yhteistyötä, hän taustoittaa.
− Joint Reasearch Centerin edustajien kanssa keskustelimme Higher Education and Smart Specialisation (HESS) -hankkeesta. Lokakuussa järjestetään Puolan Innovation Forum, ja ensi vuoden alussa vierailut Ruotsiin ja Espanjaan. Toivottavasti voimme pian fyysisesti vierailla partnerimaissa ja he täällä, Puurtinen toteaa.
InnoHEIs-hanketta ja Pirkanmaata viedään aktiivisesti maailmalle
Kesäkuussa Puurtinen ja teollisuusteknologian lehtori Petri Pohjola esiintyivät University and Industry Interaction Networkin UIIN2021-konferenssin sessiossa ”Structures and Mechanisms Supporting University-Industry Cooperation”.
− Esityksemme otsikko oli Multi-Stakeholder Service Model Creation to Improve the Efficiency of Research and Innovation Infrastructures, ja se oli hyväksytty vertaisarviointihaun kautta. Kirjoitimme myös artikkelin konferenssin julkaisuun. Sessiossa oli paljon hyvää keskustelua yleisön eli noin 50 henkilön ja muiden esiintyjien kanssa, Puurtinen kertoo.
Juhannusviikolla TAMK ja InnoHEIs-hanke olivat esillä Semana de la Innovación Peru -tapahtumassa.
− Pidimme esityksen nimeltä ”Infraestructuras de investigación e innovación que apoyan los ecosistemas regionales de innovación”. Session järjestävät CONCYTEC, Joint Research Center (EC) ja Universidad Autonoma de Barcelona. Saimme kutsun tulla kontribuoimaan InnoHEIs-partnerilta Ricard Esparza Masanalta, Puurtinen taustoitti.
Videoita ja 3D-kuvauksia pirkanmaalaisista infroista
Hankkeen verkkosivuilta löytyy monipuolista materiaalia infroista ja tuoreita uutisia.
− Teimme 3D-videoita, joiden avulla voi tutustua maakunnan monipuoliseen TKI-infrastruktuuriin. Pirkanmaan liiton verkkosivuilla on TKI-infran visualisointi, jota täydennämme esittelyvideoilla. Niissä kuvataan infrojen mahdollisuuksia, Pohjola kertoo.
− Olemme kuvanneet videoita TAMKin omassa FieldLabissa, Fastems Training Centerissä ja Tampereen yliopiston Hervannan kampuksen Robolab-ympäristössä. Videot on viety Matterport 3D-kuvaukseen, joka avaa tarkemmin sitä, mitä kyseisellä laitteella voi tehdä aina suunnittelusta, mallintamisesta ja lujuuslaskennasta laitteistoon ja reaaliympäristöön, kuvailee Pohjola.
Opiskelija Lassi Uusitalo oli kesän ajan harjoittelijana hankkeessa.
− Olen perehtynyt kuvaukseen, mallintamiseen ja virtualisointiin, ja TAMKissa on näihin tarvittava tekniikka. Teimme Matterport 360-ympäristöt omalla kameralla ja kuvasimme yksittäiset laitteet. Mielestäni tämä on hyvä tapa etenkin silloin, kun on tarpeen demota yksittäisten laitteiden toimintaa, tai tehdä käyttö- ja opetusvideoita. Virtuaaliset esittelyt löytyvät hankkeen verkkosivuilta, Uusitalo kertoo.
Infratarjonta näkyviin ja entistä laajempaan hyötykäyttöön
Pohjolan mukaan videoita voi hyödyntää tutkimuksen lisäksi myös pedagogiikassa. Aihe herätti keskustelua sidosryhmän edustajissa. Kumppanuuspalvelupäällikkö Pasi Vakaslahti kertoo, että virtualisointia ja mallinnusta tehdään myös Tampereen yliopistossa.
– Niistä on hyötyä, kun keskustellaan korona-aikana muiden kumppaneiden kanssa. Voimme demota laitekantaa ja avata osaltamme alueellista labrakapasiteettia ja esimerkiksi SIX-aloitetta.
VTT:n Harri Nieminen on vahvasti samaa mieltä.
– Meillä on hyödyttävyys mielessä ja teollisuussaappaat jalassa. Tuomme hyvää työtä näkyviin. Haluamme, että teollisuus kiinnostuu näistä ja tietää, mitä palveluita heille on tarjolla ja miten he pääsevät niihin käsiksi. Tämä linkittyy SIX-aloitteeseen ja EDIHiin. Tarvitsemme tämänkaltaista varantoa ja palveluita, lähdetään rohkeasti hyödyntämään niitä, hän kannustaa.
Liiketoimintajohtaja Jukka Matikainen kertoo, että myös Tamlinkissä on tehty samaa työtä eri työkaluilla SMACC-osaamiskeskittymässä.
− Mietimme, miten teollisuus löytää nämä labrat. Pohdimme myös sitä, että jos meillä olisi yhteinen paikka, mitä tietoja tarvitaan ja miten tietoja kerätään, jotta ne ovat yhteismitallisia ja saavutettavia. Projektimme tulokset ovat hyödynnettävissä, ja voimme yhdistää tulokset.
Hankeyhteistyötä tiivistämällä lisää vaikuttavuutta
Rainion mukaan Smart Manufacturing Hub -hankekin yhdistyy samaan teemaan. Hankkeiden tietoa yhdistämällä saadaan lisää vaikuttavuutta ja palvellaan yrityksiä entistä paremmin.
Puurtinen toteaa, että kansainvälisesti kaikilla toimijoilla on sama haaste.
– Teemme hyvää työtä paikallisesti palvelumallin kehittämisessä ja aktiivinen vuoropuhelumme vie asiaa eteenpäin. Tuomme kokemuksemme myös kansainväliseen keskusteluun, ja eväitä maailmalta vastaavasti tänne meille.
Lisätiedot:
Hanna-Greta Puurtinen, hanna-greta.puurtinen@tuni.fi
Kuva: Shutterstock
Teksti: Hanna Ylli