Heinäkuun 2022 lopussa päättyvässä hankkeessa on saatu aikaan monia asioita myös aktiivisten sidosryhmäedustajien ansiosta. Niitä taustoitti Hanna-Greta Puurtinen TAMKista.
− Kuuntelemme sidosryhmiämme tarkasti. Edistämme uusia TKIO-ympäristöjä sekä nykyisten parempaa hyödyntämistä ja saavutettavuutta asiakkaan näkökulmasta. Yhdessä voimme tehdä paljon lisää paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
EU:n komissio tavoittelee digitaalista vuosikymmentä
Petri Räsänen, Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuustyön johtaja, valotti vihreää ja digitaalista siirtymää EU-politiikan ytimessä. Visiona on, että EU tarjoaa yrityksille ja ihmisille mahdollisuuden ihmiskeskeiseen, kestävään ja hyvinvoivaan digitaaliseen tulevaisuuteen. Jotta tähän päästään, Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen polusta digitaaliselle vuosikymmenelle.
− Digitaalinen kompassi tarkentaa tavoitteet ja mittarit digitaalisen osaamisen ja infrastruktuurien, yritysten digiteknologioiden käytön ja julkisten palvelujen digitalisoinnin osalta. Keskeisessä roolissa ovat monikansalliset projektit, joissa yhdistyvät EU:n omat varat sekä EU-maiden ja yksityisten investoinnit, Räsänen totesi.
Räsäsen puheenvuorosta on julkaistu oma uutinen verkkosivuillamme.
Pirkanmaalle laaditaan oma digitaalinen kompassi
Räsäsen mukaan Pirkanmaalla on jo alettu miettiä mitattavia strategisia tavoitteita.
− Laadimme oman digitaalisen kompassin kesäkuuhun mennessä. Sen kautta voimme lisätä digi- investointeja ja yhteistyötä sekä terävöittää maakunnan profiilia suhteessa eurooppalaisiin ja kansallisiin tavoitteisiin. Meillä on hyvät lähtökohdat tähän muun muassa hankkeiden kautta.
”Olemme uuden ohjelmakauden alussa”
Räsänen kertoi myös uudesta rakennerahasto-ohjelmasta ja hakukierroksista. Pirkanmaalla käynnistyy Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) painotukset ovat innovatiivisessa, hiilineutraalissa ja saavutettavammassa Suomessa. Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) painopisteinä on työllistävä, osaava ja osallistava, aineellista puutetta torjuva, sosiaalisten innovaatioiden Suomi. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) helpottaa muutosta.
− Ohjelman EU-rahoitusosuus on 1,9 miljardia euroa. Sen lisäksi meillä on kansallista rahaa ja muitakin rahoitusinstrumentteja. Ensimmäiset haut avataan tuonnempana.
TKIO-infrat hyötykäyttöön entistä paremmin
Hanketoimijat esittelivät tehtyä ja tulevaa InnoHEIs-toimintaa.
− Infrojen kehitystyö ja TKI-toimijoiden kyvykkyyden lisääminen ovat tämän hankkeen pihvejä. Niihin olemme panostaneet ja niistä viestineet aktiivisesti pitkin matkaa. Levitämme tuloksia muun muassa maakuntakorkeakoulun kanssa. Olemme järjestäneet kaksi maakuntaroadshow’ta ja yksi on tulossa vielä keväällä, Puurtinen kertoi.
Hän toteaa, että korona on osin vesittänyt hankkeen kansainvälistä toimintaa, mutta online-tapahtumissakin on saatu asioita aikaan. Kaksi uutta spin-off -hankettakin on käynnistynyt.
Pirkanmaan liiton Marja-Riitta Mattila-Nurmi kertoi alueellisen toimintasuunnitelman edistymisestä.
− Se on yksi tämän hankkeen päätuotoksista. Olemme saaneet siihen partnereilta ja sidosryhmiltä paljon näkökulmia. Olemme keränneet dataa alueellisista innovaatioinfroista ja visualisoineet tulokset. Haluamme hyödyntää infroja paremmin. Pohdimme myös, miten alueelliset rahoitusinstrumentit pystyvät tukemaan tätä työtä.
Miten tutkimus- ja kehitysyksiköt voivat edistää suurten yritysten strategiaa?
Erityisasiantuntija Jonna Hjelt Pirkanmaan liitosta kertoi suurten yritysten TKI-yksiköiden keinoista edistää yritysten strategiaa. Hjelt on tutkinut asiaa väitöskirjassaan, jonka esitutkimukseen ja tutkimusaineistoon hän haastatteli useiden kymmenien yritysten TKI-yksiköiden kehitysjohtajia.
Hjelt tutki erityisesti sitä, millaisessa systeemisessä vuorovaikutuksessa TKI-yksiköt toimivat suurissa yrityksissä ja millaisilla keinoilla ne edistävät yrityksen strategiaa. Tuloksista on julkaistu uutinen hankkeen verkkosivuilla.
Infrakehitystyötä ja pelikirjatyöskentelyä
TKI-infrojen kehitystyöstä, investoinneista ja Business Finlandin infraideahausta kertoivat TAMKin teollisuusteknologian lehtorit Petri Pohjola ja Timo Rainio.
− Infrakartoituksen ja 360-visualisoinnin avulla kuvaamme pirkanmaalaisia infroja myös syvemmin höystettynä videodemoilla. Kehitämme palvelumallia ja edistämme TAMKin konetekniikan Open Lab- ja FieldLab-kehitystyötä, Pohjola kertoi.
Rainion mukaan maakunnassa on monia valmistavaan teollisuuteen kytkeytyviä hankkeita ja pilotteja. Todella hyviä TKIO-ympäristöjäkin löytyy. Parhaat käytännöt sekä avaamis- ja palvelumallit selvitetään pelikirjatyöskentelyn avulla. Ensimmäinen versio pelikirjasta on jo tehty.
− Rakennamme ohjeen tai mallin siitä, miten TKI-työ, -tekeminen ja -ympäristöt toimisivat parhaiten yhteen – ja ennen kaikkea miten kokonaisuus tulisi yrityksille selkeästi esiin. Koostamme ohjeita infrojen tarjoajille markkinoinnin, viestinnän ja palvelujen tuotteistamisen näkökulmista. Tässä ei olla toivemaailmassa vaan pitäydymme faktoihin tai parhaisiin arvioihin, Rainio tähdentää.
Sidosryhmien edustajien ajatuksia
Sidosryhmäkokouksen päätteeksi käyty keskustelu oli antoisa. VTT:n Harri Niemisen mukaan Suomessa on hyvää infrakyvykkyyttä tutkimuksessa, koulutuksessa ja yrityksissä. SIE-hankkeessa tehdään töitä, jotta kyetään muodostamaan laajempia infrakatalogeja.
− Pelikirjan laajempi hyödynnettävyys ja palvelunäkyvyys on muistettava. On tärkeää, että emme tarjoa vain laiteluetteloita vaan listauksia kyvykkyyksistä; mitä laitteilla voi tehdä käytännössä ja teollisuustarvelähtöisesti.
Anu Juslin Tampereen yliopistosta kertoi, että yliopiston infrojen pelisääntöjä ja näkyvyyttä ollaan juuri kirkastamassa.
”Käyttökynnys alas ja yhteydenotto helpoksi”
Business Finlandin edustaja Jarmo Raittila painotti asioiden konkretisoimista selkokielellä, jotta asiakkaat ymmärtävät potentiaalin ja teollisuusyrityksille tarjoutuvat mahdollisuudet. Hän toivoi käyttökynnyksen madaltamista ja yhteydenoton helpottumista sekä esitti aiheen laajentamista.
− Yritykset hankkivat infraa ja tutkimuspalvelua sieltä, mistä parhaiten saavat − eivät siis välttämättä Pirkanmaalta tai Suomesta. Infrakuvauksissa pitää miettiä, pystyykö palvelua myymään ulos. Jos kotimainen teollisuus ei tunnista mahdollisuuksia, eivät sitä tee myöskään kansainväliset toimijat.
Rainion mukaan voitaisiin jopa puhua TKIO-ympäristöviennistä koulutusviennin lisäksi. Hänen mielestään selkeytys ja konkretisointi tulee tarpeeseen.
− Jokainen infratoimija tarkastelee asiaa omasta näkövinkkelistään. Meillä on ajatuksena rakentaa jopa välitoimija, joka olisi tarjoamassa palveluja. Voimme tehdä käyttäjätapausmalleja, asiakaspersoonakuvauksia ja kirjoittaa myös tarinoita. Pääsisimme kohti konkretiaa.
DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmalaa puhutteli erityisesti Hjeltin esittelemä TKI-työ suuryrityksissä.
− Olen huolissani siitä, että yritykset eivät innostu yhteisinfroista tai sitten kehitellään menettelyjä, jotka eivät mahdollista yritysten osallistumista. Ratkaisuna voisi olla se, että oppilaitokset ja tutkimuslaitokset alihankkisivatkin infraa yrityksiltä. Saisimme investointirahaa siirtymään yksityiselle sektorille, eikä oppilaitoksissa olisi vanhaa laitekantaa tai hyödyntämättömiä laitteita.
VTT:n Harri Kuuselan lempiaihe on asiakasrajapinta.
− Kannattaa vilkaista, miten näitä on toteutettu eurooppalaisesti, esimerkiksi englantilais-saksalaisen centerin tyyppisesti. Siellä yritykset tarjoavat rahoitusta ja kertovat, mitä ne haluavat tieteelliseltä ja soveltavalta tutkimukselta. Toinen on tapa, jossa myydään isoa, palveluja markkinoivaa klusteriajattelua. Sustainable Industry X (SIX) -aloitteessa on tämä pointti, jonka ansiosta klusteri voi menestyä. Samalla kasvavat tiedonsaanti ja ymmärrys siitä, mitä palveluja on saatavana.
Hanketoimijat tarttuivat sidosryhmän edustajien ideoihin ja jatkokeskusteluja niistä käynnistetään kevään kuluessa.
Lisätiedot:
Hanna-Greta Puurtinen
Tampereen ammattikorkeakoulu
hanna-greta.puurtinen@tuni.fi
Marja-Riitta Mattila-Nurmi
Pirkanmaan liitto
marja-riitta.mattila-nurmi@pirkanmaa.fi
Kuva: Shutterstock
Teksti: Hanna Ylli