GenDis-hankkeen yhden osatutkimuksen kohteena on hormonaalinen migreeni. Tutkimuksen alkaessa tuli pian selville, että migreenin sukupuolittuneita alatyyppejä on tutkittu muita migreenimuotoja vähemmän niin yhteiskuntatieteissä kuin biolääketieteessäkin. Tämä huomio loi hedelmällisen lähtökohdan tarkastella kyseisen kroonisen sairauden yhteiskunnallisia rakenteita kuunnellen migreenikkojen, migreeniä hoitavien tahojen, potilasjärjestön ja potilasaktiivien näkökulmia.
Hormonaalinen migreeni jää helposti tunnetumpien migreenimuotojen taakse lääketieteen käytännöissä. Osittain tästä syystä siitä puhutaan hankalimpana migreenimuotona hoitaa. Hankalahoitoisuuden puhetapaa ja juurisyitä olemme purkaneet European Journal of Women’s Studies -lehdessä julkaistussa artikkelissa, joka tuo esille migreenin biologisia ja rakenteellisia hoidon esteitä.
Huomio sukupuolittuneiden sairauksien hoidon haastavuudesta koskettaa myös muita GenDis-hankkeessa tutkittuja sairauksia. Haastoimme piintynyttä ajatusta kroonisia sairauksia potevista hankalina potilaina ja julkaisimme yleistajuisen blogikirjoituksen endometrioosista ja migreenistä.
Hormonaalisen migreenin näkymättömyys ei tule esille ainoastaan lääketieteen käytännöissä, vaan myös sosiaalisissa tilanteissa ja instituutioissa, kuten työelämässä. Työelämässä on varauduttu akuutteihin sairaslomiin ja työkyvyn pitkäaikaisiin alenemiin, mutta kuukausittaiset kipujaksot vaativat erilaista joustoa ja ymmärrystä niin työntekijä-, kuin työnantajatahoilta. Sukupuolittuneen sairauden kantama stigma saa hormonaalisen migreenin painumaan näkymättömiin työelämässä, vaikka suuri osa migreeniä sairastavista menstruoivista ihmisistä sairastaa myös sen hormonaalista alatyyppiä. Sukupuolentutkimus-lehdessä julkaistu artikkeli tarkastelee tätä aihetta.
Hormonaalinen migreeni ei liity ainoastaan kuukautisiin, vaan myös muihin hormonaalisiin vaihteluihin, kuten raskauteen. Tätä migreenimuotoa hoidetaan hormonaalisilla valmisteilla, jotka lopetetaan raskautta yritettäessä. Lääkityksen lopettamisen jälkeen raskaudenaikainen migreeni jää usein kokonaan hoitamatta terveydenhuollossa, mikä voi vaikuttaa perheiden pienempään toteutuneeseen lapsilukuun kuin haluttu lapsiluku olisi ollut. Julkaisimme Social Theory & Health -lehdessä artikkelin aiheesta.
Potilasjärjestöt ajavat sukupuolittuneita sairauksia potevien etuja parhaaksi katsomillaan tavoilla. Migreenitietoisuus on noussut Suomessa pitkälti potilasjärjestön pitkällisen työn tuloksena. Kuten muuallakin maailmassa, migreenitietoisuutta on edistetty painottamalla migreeniä vakavasti otettavana neurologisena sairautena ja tehden eroa migreenin historiaan naisten kuvitteelliseksi ymmärrettynä päänsärkynä. GenDis-hankkeessa olemme tutkineet potilasjärjestöjen tapoja puhua migreenin, endometrioosin ja fibromyalgian sukupuolittuneisuudesta. Aihetta käsittelevä artikkelimme ilmestyi Australian Feminist Studies -lehdessä.
Kaikki GenDis-hankeen osatutkimusten sairaudet, eli fibromyalgia, endometrioosi ja migreeni, ovat keskenään risteäviä sairauksia. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdestä oirekuvasta kärsivällä on suuri todennäköisyys sairastua myös toiseen sairauteen. Kirjoitimme artikkelin Sociology of Health and Illness -lehteen sairastavien kokemuksista oirekuvien kietoutumisesta yhteen. Yhteen kietoutuneisuus haastaa oireiden tunnistamista, diagnosointia sekä lääkehoitoa.
Hormonaalinen migreeni on yleisyydestään huolimatta edelleen huonosti tunnistettu sairaus, joka ei ole saavuttanut samanlaista tunnustusta neurologisena sairautena kuin muut migreenin muodot. Sukupuolittuneena sairautena siihen liitetään yhä samanlaista väheksyntää kuin muuhunkin naisten kokemaan kipuun. Kipua luonnollistetaan osana naiseksi tulemista murrosiässä, äidiksi tulemista raskaudessa ja se ymmärretään helposti normaaliksi kuukautiskiertoon kuuluvaksi kivuksi. Tutkimuksemme on tuonut esille tarpeen tutkia yleisiäkin, tunnustettuja oirekuvia sukupuolen näkökulmasta.
GenDis-hankkeen hormonaalista migreeniä käsittelevät julkaisut
- Rokkonen LA, Temmes M (2025) Hormonal migraine as the hardest to treat: Clinicians’ perceptions of biological and structural challenges in the medical care of migraine. European Journal of Women’s Studies. https://doi.org/10.1177/13505068251397828
- Rokkonen LA, Alava H (2025) Mothering with migraine. Social Theory & Health. https://doi.org/10.1057/s41285-025-00227-8
- Rokkonen LA (2025) Sukupuolittunut näkymätön kipu: Hormonaalinen migreeni työelämässä. Sukupuolentutkimus-Genusforskning. https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/162702
- Ganesh A, Temmes M, Rokkonen LA (2025) Gendering chronic illness in patient advocacy. Australian Feminist Studies. https://doi.org/10.1080/08164649.2025.2488425
- Oikkonen V, Helosvuori E, Ganesh A, Rokkonen LA (2025) Entangled illnesses: Embodied experiences of managing multimorbidity. Sociology of Health and Illness. https://doi.org/10.1111/1467-9566.70006
- Rokkonen LA, Temmes M, Helosvuori E (2025) Hankalia potilaita vai hankalia sairauksia? Hormonaalisen migreenin ja endometrioosin sukupuolittunut hoito. [Laajalle yleisölle suunnattu artikkeli.] Ilmiö. https://ilmiomedia.fi/artikkelit/hankalia-potilaita-vai-hankalia-sairauksia-hormonaalisen-migreenin-ja-endometrioosin-sukupuolittunut-hoito/