Antroposeenia voidaan pitää eräänlaisena kattokäsitteenä, joka kokoaa yhteen keskeisiä ihmiskunnan polttavimmista haasteista kuten ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja muita perustavia muutoksia planeetan biogeografiassa. Filosofisessa keskustelussa antroposeeni usein liitetään ontologisiin, epistemologisiin tai eettisiin kysymyksiin siitä, miten ihmiskunnan, teknologian ja luonnon välinen suhde pitäisi rakentua oikeudenmukaisilla tai kestävillä tavoilla. Vaikka antroposeeni on kiistanalainen käsite ilman yksinkertaista tai yksiselitteistä määritelmää, monilla akateemisilla aloilla – luonnontieteistä yhteiskuntatieteisiin ja humanistisille aloille – tutkijat ovat käsitelleet aihetta omien tieteenalojensa menetelmien ja teorioitten avulla. Fenomenologia ei ole poikkeus, vaan tarkastelee antroposeenin kysymystä omien teoreettisten käsitteistöjensä ja lähestymistapojensa avulla.
Pyydämme abstrakteja fenomenologian ja siihen liittyvien filosofisten, teoreettisten ja empiiristen tutkimusten aloilta. Tänä vuonna kannustamme erityisesti ehdotuksia, jotka avaavat uusia teoreettisia ja käsitteellisiä näkökulmia antroposeenia koskevaan fenomenologiseen keskusteluun. Fenomenologinen lähestymistapa ymmärretään laajasti sisältäen joukon ilmiöitä, jotka luonnehtivat ihmiskunnan suhdetta luontoon ja ei-inhimilliseen. Käsiteltävät kysymykset voivat olla muun muassa seuraavia:
- Mitä resursseja fenomenologia voi tarjota – joko yksinään tai tieteidenvälisessä yhteistyössä muiden alojen ja lähestymistapojen kanssa – teoreettisiin ja käytännön yrityksiin käsitellä antroposeenin keskeisiä ilmiöitä ja niiden vaikutuksia?
- Mitä resursseja fenomenologia voi tarjota ihmiskunnan itseymmärryksen lisäämiseksi ja kohtaamiseen luonnon ympäristöjen ja muiden lajien kanssa, kun käsillä ovat valtavat ympäristöhaasteet?
- Miten fenomenologia vaikuttaa tai on vaikuttanut ympäristöajatteluun ja teknologian filosofiaan?
- Mikä on ekofenomenologian luonne, laajuus ja tarkoitus erillisenä tutkimusalana?
- Miten voidaan käsitellä fenomenologisesti perinteistä humanismia ja antroposentrismiä haastavia lähestymistapoja, kuten posthumanismia, transhumanismia, uusmaterialismia tai realismin uusia muotoja?
Vuodesta 2003 alkaen järjestetty NoSP:n vuosittainen konferenssi kokoontuu ensimmäistä kertaa Tampereella 22.–24. huhtikuuta 2026. Konferenssi toteutetaan lähikokouksena ilman etäyhteys mahdollisuutta. Abstraktiehdotuksia koskevista päätöksistä ilmoitetaan tammikuun 2026 loppuun mennessä. Hyväksytyt abstraktit julkaistaan konferenssin verkkosivuilla.
Abstraktit lähetetään verkkolomakkeella 12. joulukuuta 2025 mennessä
Järjestelytoimikunta: Jussi Backman (TAU), Jaakko Belt (TAU), Esa Kirkkopelto (TAU), Jaana Parviainen (TAU), Erika Ruonakoski (HY)
Lisätietoja: https://events.tuni.fi/nospconference2026/