Hyppää sisältöön
DIG1t0

Demokratian digitaaliset piilo-ompeleet: Kielen ja algoritmien politiikan vaikutukset hauraassa asemassa oleviin kansalaisiin

Algoritminen hallinta - julkishallinnon uusi muoto?

DIG1t0-hankkeen tutkijat osallistuvat vuoden 2023 Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäiville. Esittelemme tutkimuksemme alustavia tuloksia työryhmässä ”Digitalisoituvat julkiset palvelut – systeemisen muutoksen ajureita ja haasteita”. Tarkastelemme julkisen hallinnon muutosta ajankohtaisten tietojärjestelmäuudistusten kautta ja pyrimme tunnistamaan sellaisia hallinnon ja vallankäytön piirteitä, joita tutkimuskirjallisuudessa on käsitelty algoritmisen hallinnan käsitteen avulla. Tarkastelemme erityisesti asiantuntijoiden roolia alustoilla tuotettujen algoritmisten järjestelmien syötteiden tulkitsijoina sekä hallinnan toteuttajina ja kohteina. Algoritmisen hallinnan piirteiden tunnistaminen kutsuu keskustelemaan siitä, missä määrin on eettisesti oikeutettua käyttää algoritmeja ja dataa yksilöiden toimintaan vaikuttamiseen ja toiminnan tehokkuuden mittaamiseen.

Julkisten palvelujen digitalisaatio on kiihdyttänyt datan keruuta, lajittelua ja vertailua, samalla kun erilaiset algoritmipohjaiset järjestelmät ovat tulleet osaksi kansalaisten käyttämiä palveluja ja viranhaltijoiden arkista työtä. Lisääntyvä algoritmien käyttö ja niistä kertyvän datan hyödyntäminen näyttävät muuttavan radikaalisti julkisia palveluita ja hallinnon luonnetta.

Kriittistä teknologiantutkimusta (STS) sekä hallinnon ja politiikan tutkimusta hyödyntämällä tarkastelemme, miten algoritminen hallinta (algorithmic governance) asettuu osaksi julkista hallintoa Suomessa ja voidaanko sitä jo kutsua uudeksi julkisen hallinnon muodoksi. Esityksemme keskittyy kahteen käynnissä olevaan julkisten palveluiden digitalisaatiohankkeeseen: TE-Digi on osa laajempaa työvoimapalveluiden TE-2024 uudistusta ja Koto-digissä luodaan digitaalinen asiakkuudenhallintajärjestelmä kotoutumisen siirtyessä kunnille.

Tulkintamme mukaan kumpaakin tietojärjestelmää kehittää julkisista ja yksityisistä toimijoista koostuva mosaiikkimainen toimijaverkko. Tästä syystä olemme haastatelleet valtion ja kuntien asiantuntijoita palveluiden kehittäjinä ja tilaajina ja yritysten edustajia tietojärjestelmien teknisinä toteuttajina sekä taustavaikuttajia ja poliitikkoja lainsäätäjinä ja digitalisaation linjanvetäjinä.

Väitämme, että lisääntyvä algoritmien käyttö palveluissa muuttaa palveluita toteuttavien asiantuntijoiden roolia asiakkuuden hallinnassa vaatien uudenlaista osaamista tulkita algoritmien tuotoksia ja ohjata asiakkaita. Uudet tietojärjestelmät raportointiratkaisuineen mahdollistavat myös aiempaa systemaattisemmat tiedolla johtamisen toiminnot, jotka ovat lähinnä dataan perustuvaa arviointia ja vertailua ja joiden kohteena ovat niin kunnat, asiantuntijat kuin palveluiden asiakkaatkin. Systeeminen muutos kohti algoritmista hallintaa edellyttää perusteellista eettistä keskustelua ja (ennakko)arviointia. Vaarana on, että digitalisaatio ei ole vain väline julkisten palveluiden kehittämiseen eli laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen, vaan alustoilla (platform governance / governance as a platform) toteutuva algoritminen hallinta kaventaa yksilön oikeuksia ja julkista valtaa ja lopulta demokratian toimintaedellytyksiä.

 

Teräsahde, S., Rantala, J., Koski, A., Parviainen, J. & Alanen, P. (2023) Algoritminen hallinta – julkishallinnon uusi muoto? Esitys Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivillä 17.11.2023. Abstraktikirja ”Niukkuuden aika”.