Milla Leikas summaa kesäkuussa 2020 valmistuneessa raportissaan sitä, miten Suomen jätehuolto ja kierrätys toimivat muovin, kartongin ja paperin osalta, ja miten ne vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. Hän perehtyi myös materiaalien ominaisuuksiin, jotka mahdollisesti vaikuttavat niiden kierrätettävyyteen.
− Aihe on ajankohtainen, sillä uudistuvien lakien ja kierrätystavoitteiden myötä jätteiden syntymisen ehkäisyyn ja määrään on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Tuotteet ja pakkaukset on jatkossa suunniteltava helposti kierrätettäviksi niin kuluttajan kuin kierrätyslaitoksenkin näkökulmasta, Leikas sanoo.
Hanketoiminta on tärkeä osa koulutusta
TAMKin rakennetun ympäristön ja biotalouden yliopettaja Ulla Häggblom on tyytyväinen Leikaksen selvitykseen. BeLight-hankkeessa yhteistyöstä VTT:n ja pakkausalan yritysten kanssa kertyy uusinta tietoa, jota viedään opetukseen ja jonka valmistuvat opiskelijat vievät mukanaan työelämään.
– Hanketoiminta on entistäkin tärkeämpi osa koulutusta. TAMKissa on käynnissä tällä hetkellä useita kiertotalouteen liittyviä hankkeita, jotka ovat valtakunnallisia ja alasta riippumattomia. Kiertotalous on yhteiskunnallinen asia, Häggblom painottaa.
Opiskelijat – TAMKin käyntikortti työelämään
− Opiskelijat ovat hankkeissa mukana nuoruuden innolla etsimässä uusia ratkaisuja tulevaisuuden tuotteille tai tekemällä arvokasta selvitystyötä. He ovat käyntikorttimme työelämään. Siksi on tärkeää valita kuhunkin hankkeeseen asiasta aidosti innostuneet ja motivoituneet opiskelijat. Kokemuksesta tiedämme, että lopputuotos on silloin kaikkia osapuolia tyydyttävä, sanoo Häggblom.
Milla Leikas ryhtyi selvitystyöhön mielellään. − Olin todella otettu, kun kuulin, että pääsen tekemään selvitystyötä tähän hankkeeseen. Kiertotalous, ja etenkin materiaalien kierrättäminen, ovat kiinnostaneet minua jo pitkään, joten aihe oli mieleinen. Selvitystyön tekeminen oli mukaansatempaavaa ja antoisaa. Sen tekeminenkin oli helppoa, koska oma mielenkiinto aiheeseen on niin vahva.
Kiertotaloutta säätelevät monet lait ja direktiivit
Leikas kartoitti kierrätykseen vaikuttavat moninaiset EU-säädökset. Kierrätystä säätelevät mm. jätedirektiivi, pakkausjätedirektiivi sekä EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa. Hän perehtyi myös uuteen kiertotalouden toimintasuunnitelmaan.
Suomessa on meneillään jätelainsäädännön uudistus, jolla pyritään vähentämään syntyvän jätteen määrää sekä lisäämään sen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
– EU:n tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja muutoksen vuoksi Suomi on laatinut valtakunnallisen jätesuunnitelman. Jätteen kierrätyksen tehostamisen lisäksi myös sen synnyn ehkäisyyn on kiinnitettävä huomioita, Leikas painottaa.
− Tuotteita on alettava suunnitella ja valmistaa siten, että huomioidaan myös niiden käytöstä poistuminen. Kestävään tuotesuunnitteluun on panostettava, sillä raaka-aine- ja materiaalivalinnoilla pystytään helposti vaikuttamaan tuotteiden kierrätettävyyteen ja uudelleenkäytettävyyteen.
Kierrätysjätteellä on omat vaatimuksensa
Kierrätyskohteena muovi, kartonki ja paperi poikkeavat toisistaan. Tehokas ja toimiva kierrätys lähtee liikkeelle opastuksesta ja neuvonnasta. Sitä on varaa parantaa ja kohdentaa oikeanlaisilla kierrätysmerkinnöillä ja selkeällä keräysjärjestelmällä.
− Mahdollisimman puhdas ja tasalaatuinen kierrätysjäte takaa puhtaat uusioraaka-aineet kierrätysketjun lopussa, tämä on hyvä kuluttajienkin ymmärtää. Kierrättämisestä on tehtävä helppoa ja vaivatonta, Leikas painottaa.
Muovin kierrätyksen kapasiteettivaje
Kuluttajat ovat innostuneet lajittelemaan muoveja. Muovin kierrätyksen suurin kompastuskivi on tällä hetkellä kierrätyskapasiteetti.
− Kuluttajapakkausmuoville suunnattu Fortumin Muovinjalostamo toimii jo nyt, vain muutama vuosi muovinkeräyksen aloittamisesta, kapasiteettinsa äärirajoilla. On ikävää, että Suomi joutuu viemään jätteitä ulkomaille prosessoitavaksi, kun oma kapasiteettimme ei siihen riitä, Leikas toteaa.
− Tähän on tulevaisuudessa tultava muutos, eikä yksi jalostamo voi olla vastuussa kaiken kotitalousmuovijätteen käsittelystä. Raaka-aineena muovi on kuitenkin sellainen, mikä voidaan ja mikä kannattaa ehdottomasti kierrättää.
Katse kartongin ja paperin kierrätykseen
Kartongin kierrätyksessä ongelmaksi nousee sen käyttö pakkausmateriaalina. Suomalaisesta ensiökartongista 97 % päätyy ulkomaille. − Tuon kolmen prosentin kierrättämisen ei pitäisi olla vaikeaa. Pakkausmateriaalina kartonki kuitenkin usein jää kierrättämättä ja päätyy energiajakeeksi.
Paperin kierrätys ei itsessään ole ongelma, vaan se toimii meillä Suomessa jo varsin tehokkaasti. Kierrätetyn paperin laatuun on kuitenkin kiinnitettävä huomiota, jotta kaikki mahdollinen paperiraaka-aine saadaan kierrätettyä.
− Kierrätyspaperista on jo nyt pulaa. Uusiopaperia käytettäisiin vielä nykyistäkin monipuolisemmin, jos kierrätysraaka-ainetta olisi tarjolla enemmän. On selvää, ettei keräyspaperin maahantuonti ole kustannustehokasta.
Suomellakin on varaa tehostaa
Vaikka Suomessa on tehokas ja toimiva jätehuolto, ei se Leikaksen mukaan ole silti välttämättä tehokkain mahdollinen. Kuluttajia on hyvä muistuttaa siitä, että jätehuoltomaksuihin voidaan vaikuttaa lajittelemalla ja kierrättämällä jätteet tarkasti.
− Erilliskerättävät jätteet kerätään ja kierrätetään nyt jokainen erikseen. Kun määrät kasvavat, niin jätehuoltopalvelujen kustannukset nousevat. Tämän takia on tärkeää miettiä myös vaihtoehtoisia keräys- ja kierrätysmenetelmiä, ja uusioraaka-aineiden loppukäyttökohteita, Leikas toteaa.
– Mietintään voitaisiin ottaa taloudellisia ohjauskeinoja, jotta kiertotalouden näkökulmat huomioidaan jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Materiaaleja kannattaa kierrättää, jos uusioraaka-aineille on taatut ja riittävät markkinat, hän summaa.
BeLight-hankkeen verkkosivut: https://projects.tuni.fi/belight/
Lisätiedot:
Milla Leikas, milla.leikas@tuni.fi
Ulla Häggblom, ulla.haggblom@tuni.fi
Kuva: Milla Leikas
Teksti: Hanna Ylli