Alueellinen asuntokehittäminen (Arvo) -hanke on nyt ollut käynnissä noin vuoden. Vuoden aikana on järjestetty työpajoja ja kerätty aineistoa haastatteluin. Työpajoissa todettiin esimerkiksi julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteisellä projektisuunnitelmalla olevan paljon hyötyä kaavoitusprosessin edistämisessä. Tiedon ja keskinäisen ymmärryksen lisäämiseen on tarvetta. Tässä tärkeää on luottamus osapuolten välillä.
Nämä asiat mielessä pitäen kysyimmekin neljältä yhteistyökumppaniltamme näkemyksiä alueelliseen asuntokehitykseen ja sen haasteisiin. Haastateltavina olivat Espoon, Helsingin, Järvenpään ja Tampereen kaupunkien yhteyshenkilömme.
Viihtyisiä, vetovoimaisia ja lisäarvoa tuottavia asuinalueita
– Alueellinen asuntokehittäminen lisää asukasviihtyvyyttä, mikäli se tuo lisäarvoa asukkaalle. Lisäarvo voi olla esimerkiksi alempia kustannuksia, palveluja, parempia asumisolosuhteita tai muita asukkaan arvostamia asioita, kertoo Espoon kaupungin asuntopäällikkö Anne Savolainen.
Järvenpään kaupungin asumisen erityisasiantuntija Mari Karsio muistuttaa viihtyisyyteen vaikuttavan asumisen laatutekijät, kuten asuttavuus, yhteisöllisyys ja ekologisuus. Kun isompia kokonaisuuksia kehitetään yhteistyössä toimijoiden kanssa, asuinalueiden vetovoimaa tukee näiden laatutekijöiden nostaminen tavoitteeksi jo hankkeen alkuvaiheessa.
– Alueellisella asuntokehittämisellä, jota eri toimijat tekevät yhteistyössä, saadaan parhaimmillaan aikaiseksi fiksuja, monipuolisia ja tasapainoisia alueita, joissa on asumisvaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin, monipuolisia yhteistiloja, kohtaamisen paikkoja sekä alueellisia lähipalveluita, tiivistää Tampereen kaupungin asumisen erityisasiantuntija Kaisu Kammonen.
Kestävyyden arvot näkyvät kaupunkien asuntokehittämisessä
Kestävä kehitys nousee arvoista ensimmäisenä kaupunkien kommenteissa esiin, mutta myös hiilineutraalius ja asumisen laatukysymykset ovat ajankohtaisia, vaikka nykytilanteen haasteet vaikuttavat omalta osaltaan toimintamahdollisuuksiin.
– Mikään yksittäinen arvo ei näy ehkä ylitse muiden, mutta sosiaalinen kestävyys on tärkeä, mutta yhä enemmän myös ekologinen kestävyys. Osittain arvot ovat ristiriidassa keskenään, toteaa Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmann.
Väestön ikääntyminen tuo lisää tarvetta yhteisille tiloille
– Laadukkaille ja toimiville yhteistiloille on tarvetta, sillä kompakteissa kaupunkiasunnoissa ei useinkaan ole riittävästi tilaa erilaisille toiminnoille, kuten esimerkiksi kuntoilulle tai etätyölle. Yhteistilat ovat myös luontevia kohtaamisen paikkoja naapurustossa, ja tilojen ja välineiden jakaminen on myös ekologisesti kestävää. Yhteistilojen järjestäminen yhdessä useamman hankkeen kesken mahdollistaa laatuun panostamisen. Käyttäjämäärä yhtä yhteistilaa kohti tulee kuitenkin mitoittaa tarkasti, jotta tilojen kapasiteetti riittää ja tilat pysyvät kunnossa, selittää Kammonen.
– Tarvetta yhteisöllisille tiloille on koko ajan enemmän, kun väestö ikääntyy ja asuntokuntien koko pienenee, toteaa Savolainen. Karsio painottaa myös ikääntymisen nostattamia kysymyksiä yhteistiloista, sekä tarvetta löytää asujien tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Oman haasteensa luo yhteistyön puute alueellisten yhteistilojen suunnittelussa, mikä onkin Arvo-hankkeen tutkimuksen osa-alueita.
– Tiloja halutaan, mutta niistä ei aina olla valmiita maksamaan. Asukkaat usein haluaisivat ja olisivat valmiita maksamaan tiloista, joihin heillä olisi käyttömahdollisuus, mutta niin, että voivat varata ne omaan yksityiseen käyttöönsä. Näitä ehkä on vielä liian vähän, toteaa Dhalmann.
Entä asuntokehittämisen haasteet?
Rakentaminen on painottunut pieniin asuntoihin, millä on vaikutusta asuttavuuteen. Asumisen kehittäminen vaatii yhä enemmän laadullisten tekijöiden huomiointia ja pitkäjänteistä kehittämistä. Myös taloustilanne ja siihen liittyvä epävarmuus, inflaatio ja korkojen nousu asettavat haasteita. Erityisen hankalaa on ollut raaka-aineiden hinnan nousu, mikä on vaikuttanut merkittävästi hankkeiden kannattavuuteen.
– Asuntokehittäminen on lyhytjänteistä, elinkaarinäkökulma puuttuu. Haasteena on myös asuntotuotannon yksipuolisuus, lisää Savolainen.
Karsio, Kammonen ja Dhalmann ovat samoilla linjoilla. Toisaalta myös rakentamisen tiukat kustannus- ja aikaraamit, sekä epävarma taloustilanne vaikuttavat tilanteeseen. Lisäksi kehittämistoimintaan on huonoja kannustimia, eikä niitä ole helppo skaalata.
Haasteista huolimatta kehitystyötä kuitenkin tahdotaan tehdä ja tehdäänkin, aivan kuten Arvo-hankkeessa. Tieto haasteista ja kentän toimijoista, sekä erilaisista tarpeista auttavat parhaiden ratkaisujen löytämiseen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.
Lisätietoja:
Jukka Puhto, TkT
Tutkijatohtori
Kiinteistökehittämisen osaamiskeskus
050 550 1234
Arvo-hankkeessa yhteistyökumppaneita ja rahoittajina toimivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), A-Insinöörit Oy, Espoon kaupunki, Hartela-yhtiöt Oy, Helsingin kaupunki, Järvenpään kaupunki, Peab Oy, Redeve Oy, Setlementtiasunnot Oy, Talonrakennusteollisuus ry, TA-Rakennuttaja Oy, Tampereen kaupunki, YIT Oy ja Y-Säätiö sr.