Oppimisanalytiikkaa tulee muotoilla osaksi opintojakson toteutusta
Opiskelijalla opintojakson toteutus näkyy prosessina, joka koostuu oppimisen teoista (esim. lukeminen, koodaaminen). Opiskelijan teot ovat kohtia, joista syntyy dataa tai sitä voidaan myös aktiivisesti kerätä opiskelijan toiminnasta. Toisaalta datan kerääminen, esimerkiksi kysymyksiä esittämällä voi olla yksi opiskelijalle kohdistettu oppimisen teko.
Oppimisanalytiikan avulla voidaan tehdä näkyväksi opiskelijan toimintaa oppimistekojen avulla. Jotta opettaja voisi tulla tietoisemmaksi opiskelijan tilanteesta, täytyy opettajalle näkyviä oppimisen tekoja rakentaa prosessin eri vaiheisiin, ei pelkästään opintojakson loppuun.
Opiskeluprosessin etenemisen seuranta liittyy kiinteästi edellä mainittuihin oppimisen tekoihin. Oppimisen teoista syntyvä data selkeästi visualisoituna vahvistaa opettajan ymmärrystä opiskelun sujumisesta ja mahdollistaa erilaisten oppimisen haasteiden havaitsemisen.
Opettajilla haastattelujen yhteydessä JAMK:ssa nousi esille monenlaisia toiveita siitä, mitä kaikkea dataa etenemisen seurantaa varten tulisi koota. Analytiikkatoiveissa nousivat esiin erilaiset dynaamiset ja yksilöllisesti räätälöitävät näytöt. Mitä enemmän räätälöintiä opintojaksokohtaisesti tehdään, sitä merkittävämmäksi muuttuu opettajan kyky suunnitella oppimisanalytikka osaksi opintojaksoa: datan keräytyminen, visualisointi, louhinta ja käyttö.
Lue lisää alla olevista lähteistä:
Hartikainen, S. & Teräs, M. (2020). Käyttäjätarpeiden kartoitus – Opiskelija-opettajatyöpajat. Teoksessa: Hartikainen, S., Koskinen, M., & Aksovaara, S. (toim.), Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa. (s. 50-68, erityisesti s. 61, kohdat 2-3). Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Rienties, B., Nguyen, Q., Holmes, W. & Reedy, K. (2017). A review of ten years of implementation and research in aligning learning design with learning analytics at the Open University UK. Interaction Design and Architecture(s), 33 pp. 134–154.
Onko analytiikka aina hyväksi oppimiselle, milloin sitä kannattaa käyttää ja milloin ei?
Analytiikan hyödyntämisen mahdollisuudet riippuvat paljon siitä, millaisia sovellutuksia tai käytänteitä sen ympärille rakennetaan. Oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää monin eri tavoin palvelemaan käyttäjien tarpeita. Analytiikka voi olla suoraan kuvailevaa ja visuaalista, jolloin esimerkiksi opiskelija näkee reaaliaikaista tietoa opintojensa kokonaistilanteesta tai opettaja kurssinsa opiskelijoiden opintosuorituksista. Kuvailevaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi vertailuun. Tällöin opiskelija voi nähdä, miten on edennyt suhteessa muihin opiskelijoihin tai opettaja voi tarkastella, miten kurssitoteutus suhteutuu saman kurssin aiempiin toteutuksiin. Vertailevan tiedon hyödyntämisestä on kuitenkin vaihtelevia tutkimustuloksia.
JAMK:n Työpajoissa ja opettajahaastatteluissa esiin nousi ns. sosiaalisen oppimisympäristön peili – eli opiskelijoille analytiikan kautta näkyvä tieto toisten opiskelijoiden ryhmätason datasta. Esimerkiksi JAMK:n opettajahaastatteluissa kävi ilmi, että kaikki opiskelijat eivät koe motivoituvansa muiden opiskelijoiden suoritusten näkemisestä. Päinvastoin se voi haitata suoritusta, jos opiskelija kokee olevansa huonompi kuin muut. Vertailevan datan hyödyistä ja haitoista opiskelijalle kannattaa hankkia tulevaisuudessa lisää tietoa.
Analytiikasta saatavaa dataa voidaan hyödyntää muun muassa opiskelijoiden oppimiskokemusta parannettaessa tai opetuksen suunnitteluprosesseja tukevana osana (Hernández‐Leo ym. 2019, s. 140). Oppimisanalytiikan rooli oppimisen ja opintojaksojen kehittämisessä on tunnistettu tärkeäksi tekijäksi. Analytiikan toimii tällöin opettajan kehittämistyön tukena. Opettajat ovat saaneet informatiivista palautetta opetustarjontansa laadusta sekä käyttämistään opetus- ja arviointimenetelmistä (Sclater ym. 2016, s. 8).
Lähteet ja lisätietoa:
Hernández‐Leo, D., Martinez‐Maldonado, R., Pardo, A., Muñoz‐Cristóbal, J. A. & Rodríguez‐Triana, M. J. (2018). Analytics for learning design: A layered framework and tools. British Journal of Education Technology 50(1), 139–152.
Sclater, N., Peasgood, A. & Mullan, J. (2016). Learning Analytics in Higher Education. A review of UK and international practice. Full report.
Oppimisanalytiikkaa opettajille ja opiskelijoille korkeakouluissa – HAMK Unlimited
Mikä kaikki on oppimisanalytiikkaa?
Laajasti käytetyn – ja vasta 2010-luvun alussa syntyneen – määrittelyn mukaan oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppijasta kertyvien tietojen keräämistä, mittaamista, analysointia ja raportointia siten, että tarkoituksena on ymmärtää ja optimoida oppimista ja oppimisympäristöjä (Conole ym., 2011, s. 3).
Lue lisää alla olevista lähteistä:
Turun yliopiston oppimisanalytiikan keskus
Mikkola, J. (2019). Mitä oppimisanalytiikka on?
Conole, G., Gašević, D., Long, P. & Siemens, G. (2011). Message from the LAK 2011 General & Program Chairs. Proceedings of the 1st International Conference on Learning Analytics and Knowledge, 3-4.
Ferguson, R. (2012). Learning analytics: drivers, developments and challenges. International Journal of Technology Enhanced Learning, 4(5-6), 304-317.
Madden, M., Fox, S., Smith, A. & Vitak, J. (2007). Digital Footprints – Online identity management and search in the age of transparency. Pew Research Center.
Mikä oppimisanalytiikan merkitys on ja mihin sitä voi käyttää?
Digivisio 2030. Odotukset oppimisanalytiikalle, tutkimusperustainen kehittäminen, Analytiikkatasot ja MyAnalytics
Millainen pedagoginen suunnittelu mahdollistaa sen, että oppimisanalytiikka helpottaisi ajankäyttöä ohjaus- ja arviointivaiheissa?
Suunnittelussa voi käyttää apuna pedagogisen muotoilun keinoja, jotta oleelliset datapisteet löydetään. Datapisteiden tehtävänpalautuksiin voidaan liittää ehdollisia toimintoja, joilla opiskelijaa ohjataa eteenpäin.
Tulee lisätä opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja oman intuition käyttöä. Itsearviointityökalut alustoille ja opiskelija voi edetä pala palalta eteenpäin aikaisemman osion suoritettuaan. Palojen kohdalle sitten tukiohjauspiste alustalle. Opiskelija voi joko edetä tai odottaa pisteellä tieto- tai ohjetankkausta.
Opiskelijat mukaan check-point-pisteitä suunnittelemaan yhdessä opettajien kanssa. Tällä hetkellä edetään liikaa opettaja edellä, vaikka pitäisi olla päinvastoin.
Lue lisää alla olevista lähteistä:
APOA-syyswebinaari 18.11.2020: Oppimisalustat ja analytiikka (kohdasta 1:09)
Miten oppimisanalytiikkaa voi hyödyntää verkkototeutusten kehittämisessä?
Oppimisalustalle check -pointit siten, että opiskelija saa tukea ongelmiinsa joko siten, että kone tai opettaja on tukea antamassa säännöllisin väliajoin. Tärkeätä on hahmottaa se, että opettajan tulee tietää, että oppiminen sujuu eikä vain luulla tietävänsä.
Study-group -ja check -tapaamiset tulee olla verkossa eikä kontaktina. Verkko-oppimisen tulee olla enemmän ”elävän kaltainen” ja reaaliaikainen oppimisympäristö, jotta opiskelija joutuu ottamaan vastuuta oppimisestaan, eikä vain ole nukkumassa tai kaupassa esim. AC:ssä.
Alustaympäristön ja kontaktiympäristön välistä kohtaamispaikkaa voitaisiin suunnitella tulevaisuudessa. Laitekoulutusta toivottiin lisää erilaisten alustojen hallitsemiseksi ja oppimisen ohjaamisen laajentamiseksi.
Millä tavalla kurssialustan suunnittelussa kannattaa lähteä liikkeelle?
Tärkeä vaihe on luonnostella oppimispolku esim. yhteen prosessikaavioon. Tällaisen suunnittelun avulla löydetään ne solmukohdat, joissa tarvittaisiin oppimisanalytiikan automatisoituja toimintoja esim. kannustus- tai muistutusviestien muodossa.
Lue lisää alla olevista lähteistä:
APOA-hanke – Master-opinnäytetyön eteneminen monialaisessa oppimisympäristössä
Oppimisanalytiikan avulla voidaan analysoida koulutuksiin liittyvää tietoa sekä tietoa oppijoista ja opettajien oppimisalustoille luomista aktiviteeteistä. Tältä pohjalta voidaan myös hahmottaa malleja opiskelijoiden käyttäytymisestä ja tuottaa käyttökelpoista tietoa oppimisen parantamiseksi sekä opiskeluun liittyvien pedagogisten ratkaisujen kehittämiseksi. Verkkototeutusten kehittämisessä voi hyödyntää kuvailevan, ennustavan ja ohjailevan analysoinnin näkökulmia.
Lue lisää alla olevista lähteistä:
APOA-hanke – Digistarttipaketin kuvaileva, ennustava ja ohjaileva oppimisanalytiikka
Mitä asioita kannattaa huomioida opintojakson pedagogisessa suunnittelussa?
Toteutuksen rakenne muotoillaan niin, että oppimispolku tehdään näkyväksi aktiviteetteihin kiinnitetyn seurannan avulla. Tietoa esimerkiksi opiskelijoiden edistymisestä tai sitoutumisesta saadaan, kun huomioidaan Moodlessa seuraavat asiat: Kurssipohjalla on riittävä määrä seurattavia oppimistapahtumia (esimerkiksi Moodlen aktiviteetit ja aineistot) Suoritusten seuranta on päällä (Completion tracking) Suoritusten seuranta on päällä halutuissa aktiviteeteissa On päätetty mitkä aktiviteetit (esimerkiksi tehtävän palautukset) arvioidaan ja minkälaista asteikkoa niissä käytetään Kurssin suoritus on päällä ja siellä on määritelty suorituksen vaatimukset (Coursecompletion)
Lue lisää alla olevista lähteistä:
Kokemuksia oppimisanalytiikasta – IntelliBoard Moodle-ympäristössä
APOA-hanke – Opiskelijat etenevät eri tahtiin – miten opintojen etenemisen seuranta toimii?
APOA-hanke – Tuutoropettajan toiveet ja haasteet opintojen etenemisen seurannassa
Miten pedagogiikka vaikuttaa oppimisanalytiikkaan ja toisin päin?
Etäopettajan aistit opiskelijan toimintaan: jotta voi antaa palautetta tai ohjata, tarvitaan havaintoja. Pitää pohtia prosessia, missä vaiheessa opettajan pitäisi kyetä havaitsemaan (onko kaikki hyvin? miten opiskelija etenee? mitä hänelle kuuluu?) Pitää siis tunnistaa kriittisiä pisteitä ja ohjauksen eri tehtävät … suunnitella CHECK points ja niistä jäävä jälki (aktiivinen ja passiivinen data) … = PEDAGOGINEN MUOTOILU (oppimisen muotoilu)
Lue lisää alla olevista lähteistä:
Aksovaara, S. & Koskinen, M. (2020). Lähtökohtia oppimisanalytiikalle osaamisen kehittämisen tukena. Teoksessa: Hartikainen, S., Koskinen, M. & Aksovaara, S. (toim.). (2020). Kohti oppimista tukevaa analytiikkaa ammattikorkeakouluissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 14-21.