Kumpi kuulostaa uhkaavammalta: ulkona vaaniva leijona vai sähköpostiviestien tulva? Vastaus saattaa tuntua itsestään selvältä, mutta itse asiassa aivot kokevat molemmat tilanteet yhtä lailla uhkana. Kehittämisklinikassa työterveyspsykologi Riikkaelina Susipolku-Jensen kuvasi, miten monet arkiset työpäivään liittyvät asiat aiheuttavat kuormitusta aivoille ja keholle, ja vastaavan uhkan kokemuksen kuin tietoisuus ulkona odottavasta leijonasta.
Kun työpäivä aloitetaan avaamalla sähköposti, Teams ja mahdolliset muut viestintäkanavat, ajatukset suuntautuvat kohti moninaisia näistä kanavista tulevia syötteitä, kuten vaatimuksia, tehtäviä, ja asioita, joita pitää ratkaista. Aivot tulkitsevat tilanteen uhkaavana ja hallitsemattomana, jopa kaoottisena. Entä jos päivän aloittaisikin toisella tavalla, esimerkiksi tekemällä ensin valmiiksi jonkin edelliseltä päivältä kesken jääneen pienemmän tehtävän? Tällöin aivoille välittyy levollinen viesti: saan hoidettua asioita, tilanne on hallinnassa, leijona ei uhkaa.
Miten työpäivän aloittamisen tapa sitten liittyy työstä palautumiseen? Usein keskustelu palautumisesta keskittyy työpäivän jälkeiseen toimintaan tai työpäivän aikana pidettäviin taukoihin. Kehittämisklinikassa saatujen oppien mukaan kuormituksen säätely kannattaa kuitenkin aloittaa heti aamusta ja jatkaa koko työpäivän ajan. Kuormituksen säätelemiseksi on tarpeen tulla tietoiseksi siitä, mitkä asiat ovat oman kehon ja aivojen kannalta erityisen kuormittavia. Kuormittaako esimerkiksi vuorovaikutus vai yhteyden puute muihin ihmisiin. Työpäivän kuormituksesta palautumisen tärkeitä osia ovat myös riittävä uni ja ravinto.
Palautumiskeinoja on lukuisia ja voikin olla vaikea tietää, mitkä niistä toimivat omalla kohdalla. Riikkaelina Susipolku-Jensen kuvaili, kuinka omien tarpeiden tunnistaminen voi auttaa valitsemaan itselle sopivia palautumiskeinoja, jotka voivat vaihdella tilanteesta, päivästä tai viikosta toiseen. Eri tilanteissa oma keho voi tarvita rauhoittumista tai piristymistä, mielen tyhjentämistä tai inspiroivia sisältöjä, sosiaalista kanssakäymistä tai yksinoloa. Näin ollen palauttava vapaa-aika tai tauko voi pitää sisällään esimerkiksi inspiroivan kirjan lukemista, mindfulnessia, ystävän tapaamista, lenkkeilyä tai vaikkapa käsityön tekemistä. Tärkeää olisi päästää irti suoritusmoodista ja löytää sellaista itselle sopivaa ja mielekästä tekemistä, jonka avulla keho ja mieli tulevat tähän hetkeen: unohtaa muut asiat, ja keskittyä siihen mitä on tekemässä.
18.12.2025, Salla Ahola