Yhteiskehittämisessä voidaan hyödyntää vuosikelloa visuaalisena havainnollistajana. Samalla se tukee tulevaisuuteen suuntautuvaa ja ennakoivaa työskentelyä. Vuosikelloa voidaan hyödyntää yhteisen suunnittelun perustana, sillä se tarjoaa visuaalisen tavan dialogiin. Vuosikello sitoo yhteiskehittämisen jatkuvaan parantamiseen. Sen avulla on luontevaa osallistua yhteiseen kehittämiseen ja pitää yllä yhteisiä tavoitteita.
Tulevaisuusajattelu ja tulevaisuuksien ennakointi tunnistetaan tärkeäksi näkökulmaksi ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Samalla se saattaa tuntua etäiseltä, vaikealta ja abstraktilta. Siksi erilaiset visuaaliset ja arkeen konkreettisesti kiinnittyvät menetelmät ja työvälineet tuovat tulevaisuuksien tarkastelua lähemmäs henkilöstöä. Vuosikello toimii siltana tuntemattoman tulevan ja jo tiedossa olevien tapahtumien välillä. Sen rakentamisessa kannattaa hyödyntää yhteistoiminnallista työskentelyä, jotta jokainen työyhteisössä voi tuoda itselle tärkeät tapahtumat esille.
Vuosikellon avulla voidaan parantaa toiminnan ennakoitavuutta. Kun tunnistetaan ruuhkahuiput ja hiljaiset hetket, niin voidaan vähentää kuormitusta. Vuosikellon rakentaminen mahdollistaa tasapuolisen osallistumisen, riippumatta siitä mitä tehtäviä, osastoa tai asemaa henkilö edustaa. Vuosikellon rakentamiseen kannattaakin osallistaa koko koulu, tukihenkilöstöstä opetus- ja ohjaukseen ja kehittäjiin ja johtoon. Yhteiskehittämisen hengessä vuosikelloa kannattaa koeponnistaa myös opiskelijoiden ja sidosryhmätoimijoiden kanssa. Vuosikellon rakentaminen ja hyödyntäminen yhteiskehittämisessä vahvistaa läpinäkyvää toimintakulttuuria.
Vuosikellon konkreettisessa luomisessa kannattaa hyödyntää vaiheisuutta. Sen voi rakentaa perinteisen kellokuvan ympärille tai vaikka aikajanalle. Lisäksi verkosta löytyy hakusanalla ”vuosikello” erilaisia sähköisiä pohjia.
Vuosikello luo rytmiä ennakointityölle, sen avulla voidaan visualisoida tulevaisuuksia, se auttaa hahmottaa pitkän aikavälin tapahtumia. Lisäksi se herättelee havainnoimaan heikkoja signaaleita.
Lähteitä ja luettavaa
Halonen, M., Hyytinen, K. & Kurki, S. (2022). Tulevaisuusajattelu kansalaistaidoksi: Tulevaisuustaajuus‑työpajamenetelmän arviointitutkimus. Sitra. Saatavilla osoitteessa: https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusajattelu-kansalaistaidoksi/
Opetushallitus. (2019). Osaamisrakenne 2035. Opetushallitus. Saatavilla osoitteessa: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/osaamisrakenne-2035
Pohjanheimo, E. 2015. Työyhteisön vuosi: Sosiaalipsykologinen selviytymisopas. Helsinki: Talentum.