Alla oleva kuvio tiivistää syitä siihen, miksi koulutusalalla on tärkeää olla kiinnostunut tulevaisuudesta. Se perustuu Opetushallituksen ennakointifoorumin raporttiin Osaamisrakenne 2035. Raporttiin pohjautuen nousi esiin viisi merkittävää näkökulmaa, jotka ohjaavat koulutuksen kehittämistä tulevaisuusorientoituneesti:
- Työelämä muuttuu nopeasti teknologian, globalisaation ja yhteiskunnallisten muutosten myötä. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa – ja koulutuksen on pystyttävä vastaamaan näihin muuttuviin tarpeisiin.
- Koulutuksen rakenteet, sisällöt ja toimintatavat kaipaavat uudistamista, jotta ne pysyvät relevantteina ja vaikuttavina. Tulevaisuusajattelu auttaa tunnistamaan kehittämiskohteita ajoissa.
- Koulutuksella on keskeinen rooli kestävän kehityksen edistämisessä ja yhteiskunnallisen vastuullisuuden vahvistamisessa. Tulevaisuusajattelu tukee tätä tehtävää pitkäjänteisesti.
- Tiedolla johtaminen ja ennakointitiedon käyttö ovat avainasemassa, kun tehdään koulutuspoliittisia ja strategisia päätöksiä. Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi auttaa kohdentamaan resursseja oikein.
- Kaiken keskiössä on ajatus siitä, että koulutus ei vain reagoi muutoksiin – se voi myös olla aktiivinen uudistaja. Tulevaisuusajattelu antaa välineitä siihen, miten koulutus voi olla mukana rakentamassa parempaa ja resilienttiä yhteiskuntaa.
Miten koulutusorganisaatiot sitten puhuvat tulevaisuudesta verkkosivuillaan?
Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta on kiinnostavaa pysähtyä tarkkailemaan, että miten ja mitä puhumme tulevaisuudesta tai tulevaisuuksista ja onko se julkisessa narratiivissa näkyvillä.
Tässä on esitelty, miten pirkanmaalaiset ammatillisen koulutuksen organisaatiot puhuvat tulevaisuudesta ja tulevaisuusosaamisesta omilla verkkosivuillaan. Esittely perustuu verkkosivujen sisältöjen kevyeen analyysiin ja nostaa esiin kuusi keskeistä teemaa, jotka toistuvat eri toimijoiden viestinnässä:
- Koulutuksen tavoitteena on varmistaa, että osaaminen vastaa työelämän nykyisiä ja tulevia tarpeita. Tämä näkyy vahvana painotuksena käytännönläheisyydessä ja jatkuvassa osaamisen päivittämisessä.
- Organisaatiot korostavat rooliaan kestävän tulevaisuuden rakentajina. Koulutus nähdään keinona edistää ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.
- Tiivis yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa on keskeinen osa tulevaisuusosaamista. Se mahdollistaa ajankohtaisen tiedon, osaamistarpeiden tunnistamisen ja opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämisen.
- Koulutusorganisaatiot puhuvat osallistavasta kehittämisestä, jossa opiskelijat, opettajat ja työelämä toimivat yhdessä uusien ratkaisujen luomiseksi.
- Oppimisen muodot monipuolistuvat: digitaalisuus, joustavat oppimisympäristöt ja yksilölliset polut ovat osa pedagogista uudistumista, joka tukee tulevaisuuden osaamista.
- Ennakointitieto ja osaamiskartoitukset ohjaavat koulutuksen suunnittelua. Organisaatiot pyrkivät tunnistamaan tulevaisuuden osaamistarpeet ja vastaamaan niihin strategisesti.
Tiivistys toimii esimerkkinä siitä, miten tulevaisuusajattelu näkyy jo nyt koulutuksen arjessa ja viestinnässä. Se osoittaa, että tulevaisuusosaaminen ei ole irrallinen teema, vaan osa organisaatioiden strategista ja pedagogista kehittämistä.
Nämä ajatukset ohjaavat siihen, miksi tulevaisuuden osaaminen on ajankohtainen ja kriittinen aihe koulutuksen kentällä. Se myös linkittää keskustelun valtakunnalliseen ennakointityöhön ja strategiseen kehittämiseen.
Lähteet:
Osaamisrakenne 2035. Opetushallitus.
https://www.takk.fi/fi/etusivu