Keskusteluissa korostuivat mm. seuraavat asiat:
🟢 Osaamisen laajentaminen ja osaamisen painopisteiden muutos: Valmentavan työotteen nähtiin vahvistuvan opettajan työssä, ja nuorimpien opiskelijoiden kohdalla myös kasvattajan rooli korostuu. Esiin nousi myös ongelmanratkaisukyvyn, systeemiajattelun ja luovuuden merkitys muuttuvassa työssä. Lisäksi oman työn substanssi- ja pedagogisen osaamisen rinnalla koettiin tärkeäksi kehittää esim. digitalisaatioon ja vihreään siirtymään liittyvää osaamista.
🟢 Laaja-alainen yhteistyö ja psykologinen turvallisuus: Keskusteluissa nousi esiin laaja-alaisen, organisaatiorajoja rikkovan yhteistyön merkitys, yhdessä onnistuminen, moninaisuuden arvostaminen, kaikkien kuulluksi tuleminen, suora ja kunnioittavat dialogi sekä uskallus ja mahdollisuus nostaa rohkeasti asioita esiin. Kuten yksi osallistujista asian kiteytti: ”Monoa monologille, tilaa dialogille”.
🟢 Ammatillisen koulutuksen arvostus: Esiin nousi mm. oman työn merkityksellisyyden kokemus sekä arvostava puhe omasta työstä ja ammatillisesta koulutuksesta yleisesti. Tärkeäksi nähtiin, että opiskelijoille kommunikoidaan uskoa heidän oppimiskykyyn ja mahdollisuuksiin vaikuttaa sekä omaan että muiden tulevaisuuteen positiivisesti.
🟢 Suurimpina uhkina nähtiin ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaukset, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja ylipäätänsä ammatillista koulutusta koskevien poliittisten päätösten tempoilevuus. Myös perusopetuksessa ilmenevien ongelmien (esim. riittämätön lukutaito osalla oppilaista) nähtiin valuvan myös ammatillisen koulutuksen puolelle. Lisäksi huolta aiheuttaa tutkintojen sisältöjen muuttuminen ja siihen liittyvä yleisen sivistyneisyyden väheneminen. Myös digitalisaatiossa nähtiin paitsi mahdollisuuksia, myös hyvinvointiriskejä.
Tästä on hyvä jatkaa sukellusta syvemmälle ammatillisen koulutuksen organisaatioiden kehittämiseen!