K: Voiko yksityishenkilö hakea yhteisöavustusta eli toimia hakijana?
V: Valitettavasti ei voi. Haku on suunnattu yhteisöille ja hakijalla on oltava Y-tunnus. Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi kuitenkin hakea avustusta.
K: Miten voin osallistua yhteisöhankkeeseen yksityishenkilönä?
V: Tämä riippuu tilanteesta ja hankkeesta. Voit olla mukana esimerkiksi aktiivina, yhteisön jäsenenä tai tapahtumien osallistujana. Yhteisöavustuksen saaja voi tarvittaessa palkata hankkeeseen työntekijöitä tai maksaa yksityishenkilöille palkkioita tai työkorvauksia (ks. Verohallinnon ohjeet). Voit ottaa yhteyttä mahdollisiin hakijatahoihin tai hankkeen toteuttajiin ja kertoa kiinnostuksestasi osallistua hankkeen suunnitteluun tai toteutukseen.
K: Mitä kaikkia kuluja yhteisöavustus voi kattaa?
V: Hyväksyttäviä kuluja ovat sellaiset henkilöstökulut, matka- ja majoituskulut sekä muut ostetut palvelut, työ ja tarvikkeet, jotka ovat välttämättömiä yhteisöhankkeen toteutuksen kannalta (ks. Hakuohjeet > Mihin avustusta voi käyttää). Epävarmoissa tilanteissa voit perustella kulujen tarpeellisuuden hakemuksessa. Huomioithan, että avustuksen myöntäjänä pidätämme oikeuden leikata haettua summaa.
K: Miten henkilöstö- tai palkkakustannukset tulee budjetoida hakemuksessa?
V: Palkkakulut budjetoidaan hakijaorganisaation normaalien palkkauskäytäntöjen ja sovellettavien työehtosopimusten mukaisesti. Palkkakustannusten tulee kohdistua suoraan yhteisöhankkeen toteuttamiseen, ja niiden on oltava hankkeen tavoitteiden kannalta perusteltuja. Tehdystä työstä voi maksaa myös palkkioita tai työkorvausta. Avustuksen saaja vastaa työnantajavelvoitteista normaalisti (ks. Verohallinnon ohjeet). Sivukulujen arviointiin voi tarvittaessa käyttää Palkka.fi-palvelun palkkalaskuria.
K: Mitä ovat sallitut “pienimuotoiset investoinnit”?
V: Pienimuotoisilla investoinneilla tarkoitetaan tässä yhteisöhankkeen toteuttamiseksi tarvittavia konkreettisia hankintoja, kuten laitteita, välineitä, ohjelmistoja tai materiaaleja, jotka jäävät yhteisön käyttöön myös yhteisöhankkeen toteuttamisen jälkeen. Muistathan tarkistaa sallitut investointien määrät hakuohjeiden kohdasta Mihin avustusta voi käyttää.
K: Mitä tapahtuu yhteisöavustuksella tehdyille hankinnoille kokeilun jälkeen eli saako ne pitää?
V: Kyllä. Yhteisöavustuksella tehdyt investoinnit ja hankinnat jäävät lähtökohtaisesti avustuksen saajalle, joka käsittelee ne oman organisaationsa kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti. Hankintojen tulee kuitenkin liittyä yhteisöhankkeen toteutukseen ja niiden on hyödytettävä laajempaa yhteisöä.
K: Voiko yhteisöavustuksella rahoittaa vain osan hankinnasta?
V: Lähtökohtaisesti kyllä. Hakija voi kattaa osan hankinnasta tai muista kustannuksista omalla rahoituksellaan. Hakemuksessa tulee kuitenkin kuvata selkeästi hankkeen kokonaisuus sekä se, mihin osuuteen yhteisöavustusta haetaan.
K: Edellytetäänkö yhteisöhankkeessa omaa rahoitusta?
V: Ei, yhteisöhankkeessa ei ole omarahoitusosuutta. Hakijalla tulee kuitenkin olla riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset toteuttaa yhteisöhanke suunnitellusti ja vastata sen käytännön toteutuksesta ja omasta taloushallinnosta. Avustus maksetaan joko kertasuorituksena hankkeen alussa tai kahdessa osassa myönnetyn avustuksen määrästä tai luonteesta riippuen (ks. Hakuohjeet > Maksatus ja loppuraportointi).
K: Riittääkö, että hanke hyödyttää vain omaa yhteisöämme (esim. taloyhtiö)?
V: Hankkeen tulisi tuottaa hyötyä tätä laajemmin. Mahdollisten investointien osalta laajempi hyöty on rahoituksen ehtona. Laajempi hyöty voi olla esimerkiksi kaikille avoimien tapahtumien järjestämistä, koulutusta, viestintää ja/tai kokemusten jakamista laajemmalle yleisölle.
K. Voiko yhteisöhankkeella olla kaupallisia tavoitteita?
V: Kyllä voi. Hankkeen tuloksena voi syntyä esimerkiksi uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja -ideoita Tampereen seudulle. Liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä hankkeissa hakemuksessa arvioidaan erikseen hankkeen taloudellinen potentiaali.
K: Yrityksemme kotipaikka on Hämeenlinnassa. Voimmeko hakea yhteisavustusta?
V: Valitettavasti ette. Yhteisöavustus on tarkoitettu paikallisille toimijoille, joiden kotipaikkana on jokin Tampereen seudun kunnista (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi). Voitte toimia yhteistyökumppanina, mutta ette päähakijana tai konsortion virallisena jäsenenä. Yhteisöhankkeen toteuttaja voi myös ostaa yrityksenne palveluita, työtä tai tarvikkeita, jos ne ovat välttämättömiä yhteisöhankkeen toteutuksen kannalta (ks. Hakuohjeet > Mihin avustusta voi käyttää?).
K: Voiko uusi, vasta perustettu yhdistys hakea avustusta? Miten tällöin arvioidaan näyttö hakijan aiemmasta toiminnasta ja kokemuksesta (vrt. Arviointikriteeristö)?
V: Kyllä voi. Yhdistyksen uutuus ei ole este hakemiselle, vaan näytöt voivat perustua myös sen jäsenten aiempaan toimintaan ja kokemukseen. Näistä voi kertoa vapaamuotoisesti hakemuksessa.
K: Voiko sama toimija hakea ja saada rahoitusta useampaan yhteisöhankkeeseen / olla mukana useammassa hakemuksessa?
V: Kyllä voi, mikäli hankkeet ovat sisällöltään ja tavoitteiltaan selkeästi erilaisia. Jos saman hakijan hakemukset ovat kovin samankaltaisia, tämä voi vaikuttaa arviointiin, koska arvioinnissa huomioidaan rahoitettavien hankkeiden teemallinen kattavuus ja monipuolisuus.
K: Kuinka monta yhteisöhanketta rahoitetaan?
V: Rahoitusta myönnetään vähintään yhdelle hankkeelle kustakin teemasta (liikkuminen, energia ja ruoka), mutta lopullinen määrä riippuu täysin hakemusten määrästä ja laadusta sekä myönnettävien avustusten suuruudesta. Pyrkimyksemme on rahoittaa ainakin yhdeksän yhteisöhanketta, mutta emme valitettavasti pysty arvioimaan toteutuvaa määrää etukäteen. Yksittäisen avustuksen määrä voi olla 5 000–60 000 euroa, ja jaettavana on yhteensä 180 000 euroa.
Sivua päivitetty 17.8.2026.