Ruokajärjestelmä kattaa kaikki ne prosessit ja toimijat, jotka liittyvät ruoan tuottamiseen, jalostamiseen, jakeluun, kuluttamiseen ja hävittämiseen. Ruokajärjestelmää muovaavat sosiaaliset, taloudelliset, ympäristölliset ja poliittiset tekijät, kuten politiikkatoimet, työolot ja markkinarakenteet. Kaupunkien ruokajärjestelmien uudistaminen on välttämätöntä globaalien haasteiden, kuten kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen, ruokaturvan heikkenemisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vuoksi.
Kun yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, kaupungit kasvavat ja kuluttavat yhä enemmän resursseja, myös ruokaa. Tällä hetkellä ruokajärjestelmät aiheuttavat noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä, mikä tekee kestävistä käytännöistä keskeisiä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Suomessa ruokajärjestelmä toimii markkinatalouden puitteissa, jossa tuottajilla, elintarviketeollisuudella ja vähittäiskaupalla on keskeinen rooli ja kuluttajilla merkittävä vaikutus. Asukkaat voivat toimia myös tuottajina, aktiivisina toimijoina ja osallistujina paikallisissa ja globaaleissa aloitteissa – vaikuttaen kysyntään, edistäen poliittisia muutoksia ja osallistuen ruokajärjestelmän hallintaan.
Kaupunkiprosumerismin esimerkkejä ovat vaihtoehtoiset ruokaverkostot, ruokapiirit, kaupunkiviljely, yhteisötuettu maatalous (CSA) sekä erilaiset ruokayhteisöt. Nämä aloitteet edistävät vähähiilistä, eettistä ja oikeudenmukaista ruoankulutusta.
Tampereella kaupunkiruokaan liittyvä toiminta kytkeytyy kaupungin ilmastoneutraalien tekojen kokonaisuuteen.