Helsingin ja Lontoon yliopistojen professori Mika Kivimäki käsitteli puheenvuorossaan työn vaikutuksia terveyteen – voiko työ ehkäistä sairauksia, vai aiheuttaako se riskejä? Kivimäki esitteli työn fyysisten ja psyykkisten kuormitustekijöiden vaikutuksia sekä yli eläkeiän työssä jatkamisen hyötyjä.
Toisessa kutsutussa puheenvuorossa professori Minna Ruckenstein Helsingin yliopistosta käsitteli työn digitalisoitumista ja sitä, miten työntekijät ovat jatkuvasti uusien teknologisten vaatimusten edessä. Ruckenstein puhui murtumista, joilla hän viittasi tilanteisiin, joissa algoritmiset järjestelmät eivät tuota niillä tavoiteltavia yhteiskunnallisia hyötyjä, vaan luovat uudenlaisia riskejä ja haavoittuvuuksia. Ruckensteinin esitys pohjautui STN rahoitteiseen REPAIR-hankkeeseen.
TieDi oli mukana “Dialogi ja uudistuminen työelämässä” -työryhmässä. Ryhmää vetivät Kati Tikkamäki ja Kaija Loppela, molemmat pitkän linjan dialogikehittäjiä. Työpajan esitykset tarkastelivat dialogia ja dialogisuuden merkitystä työelämän kehittämisessä, johtamisessa ja oppimisessa. Dialogi nähtiin vuorovaikutuksen syventäjänä ja tärkeänä osana työelämän uudistuksia.
TieDi- hankkeen esityksessä tarkastelimme julkisjohtamista dialogisesta näkökulmasta. Johtamisen tutkijoina meille on tärkeää, että dialogitarkastelu kytkeytyy organisaation tavoitteiseen. Välillä on toki hyvä antaa dialogin ja yhdessä ajattelun viedä tuntemattomillekin urille, mutta omassa tarkastelussamme kytkemme dialogin pyrkimykseen rakentaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kuntaa.
Dialoginen näkökulmamme yhdistää strategisen johtamisen, talousjohtamisen, tuloksellisuuden johtamisen sekä tiedolla johtamisen oppeja. Näiden valossa tarkastelemme sitä, miten kestävyys institutionalisoituu johtamisdialogissa. Kati Tikkamäen sanoja lainataksemme ”miten (kestävyyden) johtaminen eletään dialogisesti todeksi”. Tarkastelun kohteena on tällöin se, miten dialogi rakenteistaa johtamista.
Esityksemme empiirinen osuus pohjautui TieDi-hankkeessa kerättyyn aineistoon; haastatteluihin, kyselyihin ja työpajatyöskentelyn materiaaleihin. Aineiston analyysi on vielä työn alla, mutta seuraavassa pieniä maistiaisia kuntajohdon näkemyksistä.
Dialogilla koetaan olevan tärkeä rooli toimijoiden välisen yhteisen ymmärryksen rakentamisessa. Kuntaorganisaatiossa käytävään dialogiin vaikuttavat eri tavoin muun muassa toimialuekohtaiset erityispiirteet, ajankohtaiset poliittiset teemat, organisaation toimintatavat, alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen sekä vallitsevan keskusteluympäristön määrittelemät rajat.
Erilaisten sisäisten ja ulkoisten odotusten ja tarpeiden keskellä johtamisdialogi nähdään työkaluna, joka vahvistaa yhteistä ymmärrystä ja ohjaa strategisia päätöksiä:
“Johtamisdialogilla on valtava rooli sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden välisessä toiminnassa.”
“Suu on melkein tärkein kunnan talousjohtajan työkalu.”
Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden erilaisten arvojen tunnistetaan luovan ristiriitoja johtamisdialogiin, vaikka lähtökohtaisesti molempia tavoitteita halutaan edistää. Kestävyyden eri näkökulmien keskinäinen riippuvuus korostaa johtamisdialogin tarvetta. Talousinformaatio ohjaa vahvasti dialogia tällä hetkellä. Kestävyystavoitteita tulisikin pyrkiä nostamaan aktiivisesti dialogiin.
Johtamisdialogin sävyyn vaikuttaa paljon se, millainen organisaatiokulttuuri työyhteisössä on. Aidon dialogin edellytyksenä on keskustelijoiden välinen luottamus. Konkreettisena johtamisdialogin haasteena nousee päätöksenteon tietopohjan puutteellisuus; luotettava tieto on kestävää kuntajohtamista tukevan dialogin perusta.
”[Johtajana] et ota asiaa kapeasti, vaan katsot sitä monesta eri näkökulmasta, jotta saat monipuolisempaa tietoa […] tämä johtaa varmasti parempiin päätöksiin.”
Johtamisdialogia haastavat ajan puute, tietojärjestelmien ongelmat, sekä dialogiin osallistujien erilaiset taustat, osaamiset ja tavat tulkita kestävyyden kysymyksiä.
”Osa johtajista on voinut tehdä valinnan, että he eivät sitä tietoa käytä osana omaa johtamistyötään, eli vaikka dataa on olemassa, sitä ei hyödynnetä, vaikka nykyaikaiset järjestelmät olisivatkin olemassa.”
Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat julkishallinnon toiminnan lähtökohta ja tavoiteltu lopputulos. Jotta nämä kestävyyden näkökulmat aidosti ohjaavat kunnan toimintaa, tulee hallinnan ja johtamisen käytäntöjen tukea valittujen tavoitteiden saavuttamista. Erityisesti julkishallinnon kontekstissa johtamisdialogi on vuorovaikutteisen hallinnan muoto, joka voi luoda kyvykkyyttä yhdessä ajatteluun, tiedonmuodostukseen sekä tuoda kestävyyden osaksi johtamista.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
