Tuoreessa tutkimusartikkelissamme tarkastelemme ilmiötä hieman laajemmin ja pyrimme ymmärtämään, mitä kunnissa tehdään pyrittäessä ottamaan käyttöön uudenlaisia kestävyyden mittareita ja laskentakäytäntöjä. Tutkimme erityisesti talouden johtamisen ja laskentatoimen yhteyttä kunnan johtamiseen.
Teoreettisena viitekehyksenä toimi institutionaalinen työ ja analysoimme haastatteluaineistoa teknisen, poliittisen ja kulttuurisen työn muodostaman triangelin kautta. Institutionaalisella työllä tarkoitetaan Lawrencen & Suddabyn (2006, p. 215) mukaan ”yksilöiden ja organisaatioiden tavoitteellista toimintaa, jonka tarkoituksena on luoda, ylläpitää ja häiritä instituutioita” (kirjoittajien käännös). Kyse on erilaisista sosiaalisen toiminnan muodoista, joilla kestävyyttä tuodaan esille, keskustelun kohteeksi ja organisaation toiminnan tavoitteeksi.
Tutkimuksessa hyödynnämme suomalaisten kuntien talous- ja toimialajohtajilta kerättyä haastatteluaineistoa. Analyysimme pohjalta voidaan sanoa, että kunnissa tehdään monenlaista institutionaalista työtä pyrittäessä ensin kehittämään tarvittavat indikaattorit ja mittarit kestävyyden johtamiseksi. Tässä hyödynnetään varsin monipuolisesti kansainvälisiä ja kansallisia viitekehyksiä, raportointimalleja ja mittareita sekä erilaisia yhteistyöverkostoja.
Kestävyysmittareiden aikaansaaminen ja ennen kaikkia tuotetun tiedon käyttö edellyttävät kuitenkin myös poliittista ja kulttuurista työtä. Niiden avulla uudet laskentakäytännöt pyritään integroimaan osaksi kuntaorganisaation olemassa olevia johtamisen käytäntöjä.
Haastatteluaineisto toi esiin, että kestävyyden johtamiselle on tällä hetkellä poliittinen tahtotila, ja uusien käytäntöjen käyttöönotolle on ylimmän johdon vahva tuki. Poliittisen tahtotilan ja johdon tuen lisäksi tarvitaan kuitenkin usein myös muutosta organisaation arvoissa, uskomusjärjestelmissä ja jopa identiteetissä.
Tutkimuksemme keskeinen tulos on, että kestävyyden johtaminen edellyttää jatkuvaa dialogia erilaisten näkökulmien ja arvojen välillä. Se, miten tätä jatkuvaa dialogia saadaan aikaan ja ylläpidetään, on TieDi-hankkeen kiinnostuksen kohteena. Tekninen uusien mittareiden ja raporttien kehittäminen on kuitenkin tärkeä lähtölaukaus kestävyyden tietoperustaiselle johtamisdialogille.
Institutionaalisen työn kehys tarjoaa nähdäksemme oivallisen tavan jäsentää niitä toimenpiteitä, joita uusien mittareiden ja laskentakäytäntöjen käyttöönotto ja niiden tuottaman informaation hyödyntäminen kuntaorganisaatiolta edellyttää. TieDi-hankkeen näkökulmasta artikkeli antaa näin eväitä johtamisdialogin edellyttämien organisatoristen kyvykkyyksien jäsentämiseen.
Lue koko artikkeli täältä:
Sinervo, L-M., Vikstedt, E., Luhtala, M., Laihonen, H. & Welinder, O. (2024) Fostering Sustainability in Local Government: The Institutional Work Perspective on the Accounting–Management Nexus, Financial Accounting & Management, Special Issue on Public financial management for Sustainable Development Goals: Challenges, experiences and perspectives.
Kuva: Generated with AI, Microsoft copilot
