TieDi-hankkeessa tarkastelemme johtamisdialogia yhtenä erilaisten kestävyystavoitteiden yhteensovittamisen keinona, ja huomiomme keskittyy erityisesti johtamiseen ja kestävyystavoitteiden toimeenpanon kysymyksiin.
Näkökulma täydentää aiempaa dialogisen johtamisen kirjallisuutta tarjoamalla hallintotieteellisen tulkinnan kestävyyden johtamisen edellyttämästä johtamisdialogista. Aikaisempien blogien mukaisesti ensimmäinen tutkimustehtävämme on määritellä, mitä johtamisdialogi tarkoittaa, kun sitä tarkastellaan hallinnollisena ilmiönä eikä niinkään dialogin määritelmän mukaisena kahden tai useamman henkilön välillä tapahtuvana merkitysten virtauksena (ks. Isaacs, 2001). Hallintotieteellisessä näkökulmassa on kyse dialogiajattelun soveltamisesta kuntaorganisaation johtamiseen eri hallinnon tasojen tai toimintojen välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen analyysissä.
TieDi-hankkeen Kangasalla järjestetyssä toisessa työpajassa lähestyimme johtamisdialogia talouden johtamisen syklimallin avulla. Pyrkimyksenämme on kytkeä johtamisdialogi konkreettisesti talouden ja toiminnan suunnittelun, toimeenpanon ja arvioinnin vaiheisiin.
Juuso Heinisuo ja Petri Lätti Kangasalan kaupungilta alustivat työpajan keskusteluja. Alustus tarjosi laajemman kuvan kaupungin kokonaisedusta ja siitä haastavasta taloudellisesta toimintaympäristöstä, jossa Kangasalan kaupungin eri toimialat palveluita tuottavat.
Kaupungin kokonaisedun tarkastelu johdatteli meidät luontevasti Kangasalan kaupunkistrategian äärelle. Strategiassa kiinnitimme erityishuomion kolmeen tavoitteeseen, jotka ovat nähdäksemme sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden johtamisen ydintä erityisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kontekstissa: ”Kasvun ja oppimisen edelläkävijä”, ”Tuottava ja tehokas kaupunkikonserni” ja ”Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö”.
Kysymyksemme työpajan osallistujille olivat talouden johtamisen syklimallin vaiheiden mukaisia – miten johtamisdialogi tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluissa 1) strategiatavoitteiden operationalisointia, 2) suunnittelua ja resursointia, 3) mittaamista ja seurantaa, sekä 4) toiminnan kehittämistä.
Työpajan osallistujat työskentelevät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä talous-, ateria-, siivous-, kiinteistöpalvelujen johto- ja asiantuntijatehtävissä. Näitä eri tehtäviä edustavissa moniammatillisissa ryhmissä työskentely osoitti konkreettisesti sekä tarpeen dialogille että myös sen, miten kärsivällistä työtä yhteisen ymmärryksen muodostaminen edellyttää.
Kaikkien talouden johtamisen syklimallin vaiheiden osalta kukin toiminto (ja yksilö) tulkitsee kestävyyden strategisia tavoitteita erilaisista lähtökohdista ja oman vastuualueensa näkökulmasta. On helppoa peräänkuuluttaa yhteistyötä, dialogia ja yhteisiä tavoitteita, mutta käytännössä pelkästään yhteisen kielen rakentaminen on aina prosessi, joka vaatii aikaa.
Oman haasteensa johtamisdialogiin tuo sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteiden yhteensovittaminen. Erityisesti sosiaalisen kestävyyden määritelmä itsessään on jo varsin monin tavoin tulkittava ilmiö. Elli Aaltonen avaa hyvin käsitettä puheenvuorossaan kytkemällä tarkastelun perustavanlaatuisiin kysymyksiin: ”Sosiaalinen kestävyys lähtee ihmisarvosta, jonka toteutuminen edellyttää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnan jäsenten välillä”. Taloudelliseen kestävyyteen liittyy vastaavanlaista moniulotteisuutta ja tulkintaa (ks. Sinervo & Laihonen, 2022). Kestävyyden näkökulmasta taloutta olisi hyvä tarkastella mahdollistamisen kautta: minkälaista sosiaalisesti kestävää toimintaa rajallisilla taloudellisilla ja inhimillisillä resursseilla halutaan mahdollistaa.
Tarve erityisesti sosiaalisen kestävyyden määrittelylle nousi työpajassakin esiin. Tavoitteiden toimeenpanon näkökulmasta tämä korostaa sitä, että kestävyyden johtaminen edellyttää yhteisen tulkinnan muodostamista siitä, mitä sosiaalinen kestävyys tarkoittaa eri palveluissa ja miten valittuihin asioihin voidaan arjessa vaikuttaa. Tämä, jos mikä edellyttää johtamisdialogia, johon osallistuu eri toimijoita ja sidosryhmiä tuoden keskusteluun omat tarpeensa ja odotuksensa.
TieDi-hankkeen keskeisenä tavoitteena on tutkia, mutta myös testata ja kehittää johtamisdialogin käytäntöjä yhdessä mukana olevien kaupunkien, Hämeenlinnan ja Kangasalan, kanssa. Työpajat ovat osa tätä yhteistä tekemistä, mutta tärkeää on myös se, mitä tapahtuu työpajojen välillä – ja niiden jälkeen. Työpajan osallistujien ajatuksia johtamisdialogista osana omaa johtamistyötä keräämme myös ”tutkijan soittoajoilla”. Nämä keskustelutuokiot ovat oivallisia hetkiä pysähtyä reflektoimaan omaa johtamista. Ne voivat auttaa myös tunnistamaan niin oman johtamisdialogin vahvuuksia ja kehittämistarpeita kuin myös työarjen tilanteita, joissa johtamisdialogia erityisesti tarvitaan.
Oman johtamisdialogin kehittämiseen liittyi myös työpajan lopuksi jokaisen osallistujan muotoilemat ja antamat Johtamisdialogilupaukset. Näistä myöhemmin lisää, mutta tässä vaiheessa todettakoon, että emme varsinaisesti pidä osallistujia tilivelvollisina antamistaan lupauksista. Enemmän ajatuksena on kannustaa pohtimaan, mitä kukin voi omalta osaltaan tehdä dialogin periaatteiden viemisessä johtamiskäytäntöön.
Lue lisää:
Isaacs, W. (2001), Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito: uraauurtava lähestyminen liike-elämän viestintään, Kauppakaari, Helsinki. Käännös: Maarit Tillman.
Sinervo, L.-M; Laihonen, H. (2022). Kestävyyden tulkinta kaupunkitalouden johtamisen kysymyksenä. In Jäntti, A.; Kork, A.-A.; Kurkela, K.; Leponiemi, U.; Paananen, H.; Sinervo, L.-M.; Tuurnas, S. (eds.) (2022). Hallinnon tutkimuksen tulevaisuus. (269-290) Tampere: Vastapaino. Teos avoimesti saatavilla: http://doi.org/10.58181/VP9789517689953
