Osallistujat saivat ensin yksin ja sitten pareittain muokata heille annettua johtamisdialogin määritelmää. Tavoitteena oli muodostaa yhteistä ymmärrystä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnan ja talouden yhteensovittavasta johtamisdialogista. Samalla pyrimme saamaan esiin, miten johtamisdialogi näyttäytyy käytännön johtamisessa ja esihenkilötyössä.
Osallistujat kokivat lähes yksimielisesti, että johtamisdialogi on enemmän johtamisen luonne, muoto tai toimintapa kuin yksittäinen toiminto. Johtamisdialogi nähtiin johtamisen muotona, osana arkea, apuvälineenä, joka tulisi olla läsnä oleva elementti työntekijöiden arjessa.
Vastaavalla tavalla kuin Kangasalla myös Hämeenlinnassa koettiin, että johtamisdialogissa johtajapositio voi olla yhdellä tai useammalla henkilöllä, tai vaikkapa kaikilla osallistujilla. Esiin nousi myös kysymys siitä, että vaatiiko johtamisdialogi välttämättä lainkaan johtajapositiota, vai voidaanko johtamisdialogia käydä myös ilman johtajaroolin läsnäoloa; onko johtamisdialogi johtajien dialogia vai johtamisen dialogia?
Sekä Hämeenlinnan että Kangasalan työpajoissa korostui verkostomaisen keskustelun tärkeys sekä avoimen ja luotettavan ilmapiirin luominen. Näitä voidaan pitää sekä johtamisdialogin lähtökohtana että tuloksena. Johtajan roolin koettiin olevan ennen kaikkea fasilitaattori, jonka tehtävä on edistää näiden asioiden toteutumista työympäristössä.
Hämeenlinnassa käydyissä keskusteluissa nousi mielenkiintoisella tavalla esille johtamisdialogin yhteiskunnallinen konteksti, johon viittaamme myös aiemmassa blogitekstissämme. Julkisessa toimeksiantotaloudessa johtaminen on tavalla tai toisella aina läsnä. Hämeenlinnassa korostui kokonaisvaltainen ajattelu, jonka mukaisesti julkisjohtamisessa johtamisdialogiin kytkeytyy keskeisesti strateginen, yhteiskunnallinen sekä poliittinen ulottuvuus sekä vallitseva arvopohja. Tämä on erityisen tärkeää, kun tarkastellaan niitä taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteita ja ratkaisuja, joita johtamisdialogissa pyritään saamaan aikaiseksi.
***
Hämeenlinnan työpajassa oli mukana myös Kristiina Takala, joka aloitti TieDi- hankkeessa tutkimusapulaisena kesäkuun alussa. Kristiina on hallintotieteiden maisteriopiskelija julkisen talousjohtamisen opintosuunnassa Tampereen yliopistossa. Kristiina viimeistelee pro gradu -tutkielmaansa vaihtoehtoisista talousjärjestelmistä osana kestävyysmurrosta ja kestävämpää taloutta. Hän on aiemmin työskennellyt Krakovassa HR- tehtävissä ja lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden laajalla toimikentällä muun muassa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymällä sekä HUS Diagnostiikkakeskuksessa hallinnon ja suunnittelun puolella. Kristiina on päässyt jo heti alusta alkaen perehtymään tutkijan monipuolisiin työtehtäviin; tutkimusartikkelien etsimiseen ja lukemiseen sekä työpajojen valmisteluun ja empiirisen aineiston purkamiseen ja analysointiin.
