Lähtökohtanamme TieDi-hankkeessa on johtamisajattelussa tapahtunut muutos yksiäänisestä johtamisesta kohti hajautettua, jaettua, osallistavaa ja yhteensovittavaa johtamista. Meille johtamisdialogi on tapa käsitteellistää vuoropuhelua, jossa toteutetaan johtamisen tehtäviä.
Työpajassa palasimme peruskysymysten äärelle. Työpajan osallistujat haastoivat esittämäämme johtamisdialogin työmääritelmää, siinä mainitun johtamisposition osalta:
”Johtamisdialogi on johtamisen toiminto, jossa dialogi liittyy organisaation toiminnan keskeisiin asioihin. Johtamisdialogissa on kaksi tai useampia osapuolia, joista yhdellä on johtajapositio”.
Osallistujat ehdottivat, että johtamisdialogin sijaan tulisi puhua vain dialogista tai keskustelusta. Tässä keskustelussa osallistujat korostivat avoimen ilmapiirin luomista, kuuntelemista ja osallisuuden tunteen ylläpitämistä.
Työpajassa tuotettuja materiaaleja purkaessamme pohdimme esiinnoussutta keskustelun ja johtamisdialogin eroa hieman syvemmin. Nähdäksemme kyseessä on käsitteellinen ero, joka voi olla hyvinkin merkityksellinen. Ennen kaikkea sillä voi olla vaikutusta, kun tarkastellaan TieDi-hankkeen mielenkiinnon kohteena olevaa johtamisdialogin osaamista ja kyvykkyyttä.
Pidämme, ainakin tässä vaiheessa, tärkeänä korostaa johtamisen näkökulmaa dialogikeskustelussa.
Johtaminen muuttaa muotoaan ja mukautuu toimintaympäristön ja ajattelutapojen muutoksiin, mutta jossain muodossa johtaminen on julkisessa toimeksiantotalouteen perustuvassa palvelujärjestelmässä aina läsnä. Johtamisessa dialogin avulla paitsi kuunnellaan ja osallistetaan, myös ohjataan ja valvotaan. Dialogi voidaankin nähdä myös sosiaalisen kontrollin välineenä.
TieDi-hankkeessa keskeinen kysymyksemme on, miten vallitsevan johtamisajattelun mukaista dialogisuutta voidaan tukea ja edistää. On selvästi havaittavissa, miten johtamisdialogista käytävä keskustelu ja siihen liittyvä kehittämistyö lähtee hyvin eri poluille riippuen siitä, puhutaanko dialogista itsestään vai dialogista johtamisen välineenä tai muotona.
Aikaisemmassa kirjallisuudessa dialogin perusperiaatteiksi on nimetty ilmenemisen, osallistumisen, tietoisuuden ja johdonmukaisuuden periaatteet (Isaacs, 2001). Dialogin perustaitoja ovat suora puhe, odotus, kunnioitus ja kuunteleminen (Syvänen ym., 2015). Fokus on tällöin dialogissa ja sen ymmärtämisessä ja kehittämisessä. Johtamisdialogissa puolestaan korostuvat päätöksenteko ja vastuu tehdyistä päätöksistä (vrt. Laihonen ym., 2017). Johtamisdialogin onnistumista arvioidaan suhteessa siihen, miten johtamisen tehtävät onnistuvat ja miten organisaatio onnistuu saavuttamaan asetetut tavoitteet.
Johtamisdialogista puhuttaessa dialogi itsessään ei niinkään ole tarkastelun kohteena vaan se, mitä johtamisdialogilla saadaan aikaan.
Erityisen mielenkiintoiseksi johtamisdialogi ja sen edellyttämät kyvykkyydet muodostuvat tilanteissa, joissa tavoitellaan toisistaan eroavia, ristiriitaisiakin tavoitteita, joihin ei ole olemassa yksiselitteisiä oikeita vastauksia. Julkiset johtajat ovat usein niin sanotusti puun ja kuoren välissä tekemässä vaikeita sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden valintoja rajallisten resurssien ja alati kasvavien palvelutarpeiden välillä (Sinervo & Laihonen, hyväksytty julkaistavaksi).
TieDi-hanke pyrkii omalta osaltaan valottamaan niitä yhteisen tiedonmuodostuksen prosesseja, jotka ilmenevät erilaisina keskusteluina tai dialogeina kuntaorganisaation sisällä ja moninaisilla yhdyspinnoilla. Hyvin suunniteltu ja toteutettu johtamisdialogi voi auttaa kuntajohtoa tasapainoilemaan riittävän osallistamisen ja tehokkaan päätöksenteko- ja toimeenpanokyvyn välillä.
TieDi-hankkeen tutkimusryhmä
Lähteet:
Isaacs, W. (2001), Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito: uraauurtava lähestyminen liike-elämän viestintään, Kauppakaari, Helsinki. Käännös: Maarit Tillman.
Laihonen, H., Rajala, T., Haapala, P. and Vakkuri, J. (2017). Dialogia tuloksista – kohti tuloksekasta julkisjohtamista. Juvenes Print. Tampere.
Sinervo, L.-M. & Laihonen, H. (hyväksytty julkaistavaksi). Public managers between a rock and a hard place – Social-financial sustainability in local government. Public Money & Management. https://doi.org/10.1080/09540962.2024.2351133
Syvänen, S., Tikkamäki, K., Loppela, K., Tappura, S., Kasvio, A. & Toikka, T. (2015) Dialoginen johtaminen: avain tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja innovatiivisuuteen. Tampereen Yliopistopaino, Tampere.
