Tausta
Suomen yrityskentässä ja työelämässä korostuu teknologiamyönteisyys ja uusien innovaatioiden hakeminen teknologian kautta. Ongelmaksi on kuitenkin havaittu ihmisten ja työyhteisöjen vähäinen huomioiminen suunniteltaessa ja otettaessa käyttöön uusia teknologioita (Alasoini 2015). Teknologiasta saatavat hyödyt osoittautuvat usein tästä syystä pienemmiksi ja käyttöönoton ongelmat suuremmiksi. Käytettävissä olevasta teknologisesta infrastruktuurista kyetään hyödyntämään vain rajallinen osa. Tässä hankkeessa kehitämme digitalisaatioon perustuvaa, ihmiskeskeistä ja sosiaalista työntekemisen innovointia, joka mahdollistaa uusien palveluinnovaatioiden kehittelyä.
Taloushallintoala on tietojärjestelmäintensiivinen ala, joten sen digitaalistumisella on erityisen suuri vaikutus työn tekemisen tapoihin, sisältöihin ja osaamiseen (Tuomivaara, Ala-Laurinaho & Perttula 2019). Digitaalisten välineiden ja järjestelmien käyttöönotto vaihtelee kuitenkin huomattavasti, sillä osa yrityksistä on vain vähäisessä määrin digitalisoinut palveluitaan ja osa yrityksistä on digitaalistumisen myötä kyennyt laajentamaan ja monipuolistamaan palveluitaan innovatiivisesti. Alan yritysten digitaalistumisessa keskeistä on asiakaskunnan digitaaliset välineet ja ympäristöt ja osaamisen taso. Asiakkaista monet pienet järjestöt ja yritykset kykenevät hyödyntämään toistaiseksi ainoastaan perinteisiä palveluita, mutta ennakoitavissa on myös niiden siirtyminen kohti digitaalisia ympäristöjä ja välineitä.
Taloushallintoalan digitalisaatio muuttaa työntekijöiden työnkuvia, työmenetelmiä, tietopohjaa sekä osaamista ja työn organisointia. Aikaisempien tutkimusten mukaan osaamisen kehittämisen mahdollisuudet eivät aina jakaudu tasaisesti, työnkuviin perustuvien tiimien välinen vuorovaikutus voi ohentua tiimisiiloutumisen myötä ja matalan koulutuksen saaneessa henkilöstö voi kokea digitalisaation myötä muuttuvat tehtävät erityisen haasteelliseksi (Bordi et al. 2021).
Tällä hetkellä osa taloushallintopalveluita tarjoavista yrityksistä on muutosvaiheessa, eli ne sekä tarjoavat perinteistä palvelua että suuntautuvat samalla kohti kehittyneempiä palveluita, mutta odotettavissa on polarisaatio isoihin kansainvälisiin ketjuiksi monialaisine palveluineen ja pieniin peruspalveluita tarjoaviin yrityksiin (Taloushallintoalan toimialaraportti 2019).
Taloushallintoalan pk-yritykset voivat kilpailla keskenään asiakkaista, mutta samanaikaisesti ne voivat myös verkostoitua toistensa kanssa, oppia vertaisina toisiltaan ja tehdä yhteistyötä. Yhteistyö ja osaamisen jakaminen on tärkeää erityisesti pk-yrityksille, joiden resurssit digitalisaatiohankkeiden toteuttamiseen ja kouluttautumiseen ovat rajalliset. Hankkeessa kehitetään sosiaalisia innovaatiota, joka on yhteisölliseen oppimiseen ja vertaisoppimiseen perustuva toimintatapa.
Tavoite
Hankkeen tavoitteena on tutkia työn muutosta digitaalisissa työympäristöissä ja oppimisen mahdollisuuksia taloushallintoalalla ja tukea taloushallintoalalla toimivien pk-yritysten toiminnan kehittämistä hyödyntäen yhteisöllistä oppimista ja vertaisoppimista. Hankkeessa pyritään toimintatutkimuksen keinoin kehittämään osallistuvien yritysten verkostoitumista, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamista.
Taloushallintoalalla työympäristö muuttuu teknologiavälitteisemmäksi ja vuorovaikutus monikanavaisemmaksi. Hankkeessa kehitämme ja tutkimme tämän muutoksen hallinnassa tarvittavaa yhteisöllistä oppimista, joka vahvistaa taloushallintoalan työn organisointia, tuottavuutta, innovointia ja henkilöstön asiantuntijuutta ja hyvinvointia. Koska taloushallintoala on osin vasta matkalla työ- ja asiakasprosessien digitalisaatiossa, hankkeemme tuottaa tietoa digitalisaation haasteista ja niiden ratkaisuista. Tätä tietoa hyödynnetään hankkeessa toteutettavassa yhteisöllisen oppimisen ja vertaisoppimisen prosessissa.
Hankkeessa tutkitaan, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton ja käytön osalta sekä millaisia hyötyjä ja haasteita olemassa olevat järjestelmät niille tuottavat. Tutkimus tehdään haastattelemalla 10 taloushallinnon pk-yritysten johtajaa tai johtavaa asiantuntijaa. Samoista yrityksistä selvitetään henkilökunnan näkökulmia ja kokemuksia liittyen digitalisaatioon haastattelemalla yhteensä 10 työntekijää.
Tutkimuksella hankittua tietoa hyödynnetään hankkeessa järjestettävissä työpajoissa, joihin pyritään saamaan nämä samat työorganisaatiot osallistumaan. Hankkeessa toteutettavissa työpajoissa tuodaan yhteen digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa harkitsevia taloushallintoalan yrityksiä sekä digiratkaisuja jo toiminnassaan hyödyntäviä yrityksiä. Työpajoissa käydään läpi tutkimustiedon ja haastattelujen kautta hankitun tiedon pohjalta digitalisaatioon liittyviä haasteita ja niiden ratkaisuja sekä jaetaan käytännön kokemuksia ja hyviä käytäntöjä digijärjestelmien käyttöönotosta. Lähtökohtana työpajoissa on hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden digitalisaatioon liittyvät tarpeet, jotka ovat nousseet esiin haastatteluissa.
Hankkeessa sovelletaan toimintatutkimuksen metodologiaa. Toimintatutkimuksessa tuotetaan tietoa ja kehitetään toimintoja etsien ratkaisuja organisaatioiden konkreettisiin ongelmiin. Toimintatutkimuksessa sekä tutkitaan että pyritään muuttamaan vallitsevia käytäntöjä siten, että käytännön toiminta ja teoreettinen tutkimus ovat vuoropuhelussa keskenään. Ajatuksena on myös osallistujien osallistuminen tutkimustiedon tuottamiseen, jonka seurauksena odotetaan olevan analyyttisten ongelmaratkaisutaitojen kehittyminen ja oman toiminnan kriittinen tarkastelu (Kuula 1999)
(Kuula 1999)
Vaikutus
Hankkeen tuloksena on taloushallinnon pk-yritysten toiminnan ja henkilöstön työnkuvien ja asiantuntijuuden kehittyminen siten, että digitaalista ympäristöä opitaan hyödyntäminen paremmin. Hankkeessa muodostuvan taloushallinnon ammattilaisten verkoston jäsenet voivat sparrata toisiaan ja jakaa kokemuksiaan sekä hankkeen aikana että sen jälkeen. Verkosto voi myös mahdollistaa jäsenilleen kokemuksen kuulumisesta ammatilliseen yhteisöön, mikä voi lisätä työn kokemista merkitykselliseksi sekä vahvistaa työhyvinvointia.
Hankkeessa kertynyt osaamispääoma ja sen aikana muodostunut verkosto jäävät yritysten käyttöön. Tavoitteena on saada yritykset sitoutumaan yhteisöllisen oppimisen toimintatapaan ja ylläpitämään hankkeessa muodostunutta verkostoa yhteisöllisen oppimisen foorumina myös hankkeen jälkeen. Hankkeessa kerätyn aineiston pohjalta on tarkoitus tehdä jatkotutkimusta ja tuottaa tieteellisiä julkaisuja.
Lähteet
Alasoini. T. 2015 Digitalisaatio muuttaa työtä – millaista työelämää uudistavaa innovaatiopolitiikkaa tarvitaan? Työpoliittinen aikakauskirja 2/2015.
Bordi, L., Nuutinen, S., & Heikkilä-Tammi, K. (2021). Työn muutokset ja yhdessä oppiminen robotisoituvassa taloushallinnon työssä: (Changing work and co-learning in financial administration with increasing robotics). Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon robotisaatiomuutoksessa -hankkeen loppuraportti. Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1961-8
Kuula, A. (1999). Toimintatutkimus. Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä. Tampere: Vastapaino.
Taloushallintoalan toimialaraportti 2019. Työ- ja elinkeinoministeriö. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-453-2
Tuomivaara, S., Ala-Laurinaho, A. & Perttula, P. 2019. Digitalisoituvat työprosessit – kohti uutta toimintamallia ja osaamista. Diverty-hankkeen loppuraportti
Rahoitus
Keski-Suomen ELY-keskus
Yhteistyökumppanit
Palta ry., Ammattiliitto Pro ry. ja Taloushallintoliitto ry.
