Poikkeuksellinen tapahtumavuosi on päättymässä ja turvallisuus on ollut tapetilla tavalla, jota emme SURE-hankkeessakaan osanneet odottaa. Perinteisesti turvallisuus on ollut vaikea asia tapahtumia järjestettäessä. Tapahtumiin tullaan viihtymään, jolloin puhe turvallisuudesta kääntyy helposti ajatukseksi turvattomuudesta. Siksi jopa viranomaiset ovat suhtautuneet varauksellisesti turvallisuuden näkyvään esilletuontiin. Korona-aika on kuitenkin mahdollistanut luontevammin keskustelun turvallisuudesta ja sen vaalimisesta.
Tunnelman ja turvallisuuden yhteispeliä pohdittiin SURE-hankkeen tapahtumassa 29.10. Tilaisuus kokosi paikan päälle G Livelab Tampereen tiloihin sekä etäyhteyksien päähän yhteensä noin 50 osallistujaa. Aluksi Tampereen yliopiston tiimimme esitteli kevään ja kesän työn tuloksia, etenkin yhteiskehittämisprosessia viranomaisten ja tapahtumatoimijoiden kesken. Tämän jälkeen turvallisuus- ja tapahtuma-alan asiantuntijoista koottu paneeli ruoti hankkeessa laatimiamme suuntaviivoja turvallisen tapahtumakaupungin kehittämiseksi Tampereella.
Saako turvallisuudesta tehdä spektaakkelia?
Suuntaviivoissa korostuivat suunnittelun keskeiset sosiaaliset, teknologiset sekä näiden risteyskohdassa syntyvät sosiotekniset elementit. Yksi suunnittelun suuntaviivoistamme nousi keskustelussa yli muiden, sillä korona-aika on kääntänyt ympäri perinteisen ajatuksen viihtymisen ja turvallisuuden välisestä suhteesta. Turvallisuudesta jopa kannattaa tehdä spektaakkeli: sillä luodaan puitteet tapahtumassa viihtymiselle.
G Livelab Tampereen toimitusjohtaja Annamaija Saarelan mukaan korona-ajasta on saatu paljon hyvää oppia turvallisten tilojen suunnitteluun ja järjestämiseen, esimerkiksi tapahtumissa yleistyneet turvallisuusohjeistukset ovat toivottavasti tulleet jäädäkseen. Samalla uusien turvallisuusuhkien myötä laajentunut ymmärryksemme kestävästi toteutetuista tapahtumista ja niistä tiedottamisesta luovat pohjaa uudelle turvallisuuskulttuurille – riippumatta siitä, kuinka pian tehokas koronarokote on yleisesti saatavilla.
Myös yleisön käyttäytyminen on mahdollisesti muuttunut pysyvästi: ihmiset hakeutuvat pienempiin tapahtumiin ja siinä voi olla paljon mahdollisuuksia paitsi tapahtumajärjestäjille myös kaupungin elinvoimaisuudelle, Saarela jatkaa. Toisaalta ympäri kaupunkia sirpaloituvat tapahtumat haastavat perinteisen turvallisuussuunnittelun keinot ja synnyttävät uudenlaisia vaatimuksia tapahtumajärjestäjien ja turvallisuusviranomaisten keskinäiselle yhteistyölle.
Tavoitteena toimivalta- ja tapahtumarajat ylittävä yhteistyö
Etenkin suuret tapahtumat läikkyvät varsinaisten tapahtuma-alueiden ulkopuolelle ja saavat aikaan sekä myönteisiä että kielteisiä oheisvaikutuksia eri osissa kaupunkia. Tapahtuman vaikutusalueen kasvu kasvattaa myös niiden vaikutuspiiriin joutuvien toimijoiden määrää. Samalla nousevat helposti esiin hallinnosta tutut siilot ja mahdolliset ongelmat työnjaossa kaupunkiturvallisuuden eri ulottuvuuksista vastaavien toimijoiden kesken.
Vaikka tapahtumajärjestäjät pyrkivät takaamaan turvalliset tapahtumat yhteistyössä viranomaisten ja kaupungin eri tahojen kanssa, tunnistivat panelistit tapahtuma-alueiden ulkopuolelle usein syntyvät ”harmaat alueet”, joilla toimijoiden keskinäinen vastuunjako uhkaa jäädä epäselväksi. Kenen tehtävänä on huolehtia tapahtumien ulkopuolella syntyvien ruuhkien tai järjestyshäiriöiden hallinnasta? Pirkanmaan festivaalien toiminnanjohtaja Tiina Kuusisto toivoikin parempaa suunnittelun ja ennakoinnin yhteistä toimintamallia tapahtuma-alan ja viranomaisten välille.
Tapahtumien lähialueen määritelmä on tilannekohtaisesti hyvin vaihteleva. Tämän vuoksi selkeää rajaa tapahtumajärjestäjien toimivallalle esimerkiksi järjestyksenvalvonnan osalta on joskus vaikea asettaa, vahvistaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen palotarkastusinsinööri Perttu Mukkala.
Turvallisuuden tunne rakentuu monista tekijöistä
Turvallisuuden huomioiminen laajemmassa kaupunkikehityksessä palvelee myös tapahtumien tarpeita. Suunnittelupäällikkö Mikko Allinniemi Tampereen tilapalveluilta peräänkuulutti antiikin ajan suunnitteluhyveitä kauneutta, kestävyyttä ja käytännöllisyyttä myös tämän päivän tilojen ja tapahtumien suunnittelussa.
Kaupunki ei kuitenkaan ole kaupunki ilman ihmisiä. Ihmisjoukot voivat puolestaan olla tilanteesta riippuen turva tai uhka. Turvallisuuden kuten myös turvattomuuden ollessa hyvin henkilökohtainen tunne ja kokemus, ei välttämättä ole edes väliä sillä, onko riski todellinen vai ei. Tampereen kaupungin tapahtumatuottaja Matilda Salminen tiivisti osuvasti, että usein ”joukossa turvattomuus tiivistyy”.
Avoin kaupunkitila on lähtökohtaisesti joustavaa ja tarjoaa puitteet hyvin erilaisille yleisöä paikalle vetäville tapahtumille ja toiminnoille. Julkista tilaa otetaan käyttöön eri tilanteissa eri tavoin, ja myös kulloinkin sopivan käyttäytymisen koodisto vaihtelee: mikä on hyväksyttyä ja karnevalistista ilonpitoa Keskustorilla jääkiekon kultajuhlien aikaan ei ehkä ole toivottavaa tavallisena arki-iltana.
Turvallisessa ja elävässä tapahtumakaupungissa on kuitenkin sijaa monenlaiselle tilojen käytölle. SURE-hankkeen ratkaisuilla pyritään vaalimaan tunnelmaa ja turvallisuutta niin tapahtumissa kuin niiden ulkopuolellakin. Monet SURE:ssa tarkasteltavista turvallisuutta turvaavista järjestelmistä ovat teknologisia. On kuitenkin huomattava, että myös hyvin sijoiteltu puiston penkki voi olla merkittävä turvallisuusteko.
Iina Sankala & Ilari Karppi, Tampereen yliopisto (MAB)
PS. Löydät videotallenteen seminaarista erillisestä uutisesta täältä