Ero henkilöstöryhmien turvallisuuskäsitysten välillä korreloi tapaturmatason kanssa
Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin rakennusalalla eri henkilöstöryhmien käsityksiä turvallisuusilmapiiristä pohjoismaisen turvallisuusilmapiirikyselyn (NOSACQ-50) avulla (Marín ym. 2019). Tutkimuksessa huomattiin, että käsitykset turvallisuusilmapiiristä eivät itsessään indikoineet turvallisuustasoa: korrelaatiot käsitysten ja tapaturmasuhteen välillä olivat heikkoja, eivätkä tilastollisesti merkitseviä.
Sen sijaan huomattiin, että erot henkilöstöryhmien käsityksissä indikoivat turvallisuustasoa. Erityisesti ero työntekijöiden ja johtajien käsityksissä korreloi positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi tapaturmasuhteen kanssa kahden turvallisuusilmapiirin dimension kohdalla. Nämä dimensiot olivat Johdon turvallisuusprioriteetti (Management safety priority) ja Johdon turvallisuusoikeudenmukaisuus (Management safety justice). Mitä isompi ero työntekijöiden ja johtajien käsityksissä, sitä suurempi oli yrityksen tapaturmasuhde. (Marín ym. 2019)
Johdon turvallisuusprioriteetti viittaa siihen, kuinka johtajat priorisoivat turvallisuutta, kuinka aktiivisia ja kyvykkäitä he ovat huolehtimaan turvallisuudesta ja kuinka he siitä viestivät. Johdon turvallisuusoikeudenmukaisuus taas viittaa siihen, kuinka oikeudenmukaisesti työntekijöitä kohdellaan esimerkiksi tapaturmien sattuessa, etsitäänkö syitä vai syyllisiä. (Kines ym. 2011)
Vaikka turvallisuuskulttuuria ja -ilmapiiriä määritetään jaettuina arvoina, asenteina ja käsityksinä jne., on useissa tutkimuksissa korostettu, että se ei kuitenkaan ole organisaation homogeeninen ominaisuus (Marín ym. 2019). Turvallisuuskulttuurin arvioinneissa tulisi ottaa huomioon eri henkilöstöryhmien näkemykset, eikä yhden ryhmän näkemysten voida katsoa edustavan koko organisaation näkemyksiä (Pirhonen ym. 2021). Eri ryhmien erilaisten näkemysten ja eroihin liittyvien syiden huomioiminen auttaa suunnittelemaan tehokkaampia ja kattavampia turvallisuusinterventioita (Marín ym. 2019).
SafeFI-hankkeen kumppaniyrityksissä eri henkilöstöryhmien välillä samansuuntainen näkemys turvallisuuskulttuurista
SafeFI-hankkeen kumppaniyrityksissä toteutettiin turvallisuuskulttuurin kypsyyskysely keväällä 2023. Kumppaniyrityksissä sekä turvallisuuskulttuurin taso että tyytyväisyyspisteet olivat kohtalaisella tai korkealla tasolla. Eri henkilöstöryhmien väliset näkemykset olivat hyvin samansuuntaiset, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena edellä esiteltyjen Marínin ym. (2019) tutkimuksen tulosten valossa.
SafeFI-tutkimuksessa ei käytetty NOSACQ-50-kyselyä, joten siinä ei voida tarkastella suoraan Johdon turvallisuusprioriteettiin ja -oikeudenmukaisuuteen liittyviä dimensioita. Tutkimuksessa käytetyssä kyselyssä Johtajien sitoutuminen on kuitenkin yksi turvallisuuskulttuurin osa-alue, johon sisältyy myös johtajien käsitys tapaturmien syistä. SafeFI-hankkeen kumppaniyrityksissä eri henkilöstöryhmät arvioivat Johtajien sitoutumisen samalle kulttuuritasolle, mutta ylin johto oli muita johtajia ja työntekijöitä tyytymättömämpi johtajien sitoutumiseen.
Muiden osa-alueiden kohdalla johtajat olivat systemaattisesti työntekijöitä hieman tyytymättömämpiä. Koulutuksen sekä Työntekijöiden sitoutumisen ja osallistumisen osa-alueiden kohdalla sekä ylin johto että muut johtajat arvioivat kulttuuritason alemmaksi kuin työntekijät. Koulutuksen osalta tulosta selittänee se, että erityisesti johtajien ja esihenkilöiden koulutukseen kaivattiin kehittämistä. Ylin johto oli muita ryhmiä kriittisempi Kommunikoinnin osa-alueen suhteen ja muut johtajat Organisatorisen oppimisen suhteen. On kuitenkin huomattava, että erot olivat hyvin pieniä.
Aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu tuloksia sekä niin päin että johtajat ja esihenkilöt ovat arvioineet turvallisuuskulttuurin tai -ilmapiirin paremmaksi kuin työntekijät (esim. Marín ym. 2019; Pirhonen ym. 2021) että päinvastoin (esim. Buffon ym. 2018 Garcian ym. 2022 mukaan). Eroja on selitetty useilla eri tavoilla. Näkemyksiin vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka läheinen näkymä henkilöillä on päivittäisiin työoloihin ja työtapoihin tai yrityksen turvallisuuspolitiikkaan (Marín ym. 2019). Lisäksi näkemyksiä voi selittää esimerkiksi taipumus suunnata vastauksia positiivisen yrityskuvan mukaiseksi (social desirability bias) (Marín ym. 2019) sekä se kuinka avoimesti työpaikalla voidaan esittää eriäviä mielipiteitä (power distance theory) (Tear ym. 2020).
Turvallisuuskulttuuria voidaan arvioida eri tavoin – SafeFI-hankkeessa käytettiin kypsyysmallikyselyä
Turvallisuuskulttuurin kehittämistä pidetään yleisesti tärkeänä hyvän turvallisuussuorituskyvyn saavuttamiseksi (Stemn ym. 2019). Useissa tutkimuksissa onkin osoitettu yhteys turvallisuuskulttuurin tai turvallisuusilmapiirin ja hyvän turvallisuustason välillä (esim. Kalteh et ym., 2021; Syed-Yahya ym., 2022)
Turvallisuuskulttuuria voidaan arvioida useilla tavoilla. Erilaisiin kypsyysmalleihin liittyvä kiinnostus ja tutkimus on lisääntynyt viime vuosina. Maturiteettimallit ovat suosittuja, koska nykytilan arvioimisen lisäksi ne auttavat tunnistamaan ja määrittämään tarvittavia kehittämistoimenpiteitä (Jin ym. 2014). Maturiteettimalleja onkin kehitetty ja käytetään myös turvallisuuskulttuurin arvioimiseen ja parantamiseen (Goncalves Filho & Waterson, 2018).
Yllättävää kyllä elintarvikkeiden valmistuksen toimialalla työturvallisuuskulttuuria ei ole juuri tutkittu, vaikka elintarviketurvallisuutta ja siihen liittyvää kulttuuria on tutkittu laajastikin. Työturvallisuuden puolella tutkimus on keskittynyt perinteisemmin työtapaturmiin ja vaaratekijöihin.
SafeFI-hankkeessa toteutettu kypsyysanalyysikysely perustuu Tappuran ym. (2023) aiemman tutkimuksen pohjalta kehittämään kypsyysanalyysiin. Pienin muokkauksin kypsyysanalyysi päivitettiin vastaamaan osallistujayritysten tarpeita. Kypsyysanalyysikysely on saatavilla suomeksi ja englanniksi SafeFI-hankkeen materiaalit-sivulla. Kypsyyskysely toteutettiin uudestaan syksyllä 2024. Käsittelemme uusintakyselyn tuloksia erikseen vielä myöhemmin.
Kyselyn tuloksia on esitelty kesällä 2024 SHO-konferenssissa. Artikkeli on vielä julkaisuprosessissa, mutta konferenssiesityksen diat löytyvät Julkaisut-sivulta.
Lähteet
Garcia, D. de P., Munhoz, I. P., Stopiglia, F. S., & Akkari, A. C. S. (2022). Assessment of safety culture maturity in a food industry: a comparison between manufacturing and administration sector. Revista Científica Hermes, 32, 182–201. https://doi.org/10.21710/rch.v32i.654
Goncalves Filho, A. P., & Waterson, P. (2018). Maturity models and safety culture: A critical review. Safety Science, 105, 192–211. https://doi.org/10.1016/j.ssci.2018.02.017
Jin, D., Chai, K.-H., & Tan, K.-C. (2014). New service development maturity model. Managing Service Quality, 24(1), 86–116. https://doi.org/10.1108/MSQ-10-2012-0134
Kalteh, H. O., Mortazavi, S. B., Mohammadi, E., & Salesi, M. (2021). The relationship between safety culture and safety climate and safety performance: a systematic review. International Journal of Occupational Safety and Ergonomics, 27(1), 206–216. https://doi.org/10.1080/10803548.2018.1556976
Kines, P., Lappalainen, J., Mikkelsen, K. L., Olsen, E., Pousette, A., Tharaldsen, J., Tómasson, K., & Törner, M. (2011). Nordic Safety Climate Questionnaire (NOSACQ-50): A new tool for diagnosing occupational safety climate. International Journal of Industrial Ergonomics, 41(6), 634–646. https://doi.org/10.1016/j.ergon.2011.08.004
Marín, L. S., Lipscomb, H., Cifuentes, M., & Punnett, L. (2019). Perceptions of safety climate across construction personnel: Associations with injury rates. Safety Science, 118, 487–496. https://doi.org/10.1016/j.ssci.2019.05.056
Pirhonen, J., Tappura, S., Jääskeläinen, A. (2021). Analysis of Safety Culture Maturity in Two Finnish Companies. In: Arezes P. M. et al. (eds.), Occupational and Environmental Safety and Health III. Studies in Systems, Decision and Control (pp. 53-61). Springer.
Stemn, E., Bofinger, C., Cliff, D., & Hassall, M. E. (2019). Examining the relationship between safety culture maturity and safety performance of the mining industry. Safety Science, 113, 345–355. https://doi.org/10.1016/j.ssci.2018.12.008
Syed-Yahya, S. N. N., Idris, M. A., & Noblet, A. J. (2022). The relationship between safety climate and safety performance: A review. Journal of Safety Research, 83, 105–118. https://doi.org/10.1016/j.jsr.2022.08.008
Tear, M. J., Reader, T. W., Shorrock, S., & Kirwan, B. (2020). Safety culture and power: Interactions between perceptions of safety culture, organisational hierarchy, and national culture. Safety Science, 121, 550–561. https://doi.org/10.1016/j.ssci.2018.10.014