RATKI-hankkeen päätöseminaari tarjosi uusia kohtaamisia ja vahvisti kiertotalouden edistyneen, toki pienin askelin, ja verkostojen vahvistuneen hankkeen toiminta-aikana.
Päivän puheenjohtajana toimi hankkeen ohjausryhmää edustava professori Kalle Kähkönen, joka toi avauspuheenvuorossaan esiin rakentamisen materiaali-intensiivisyyden ja suuren merkityksen kiertotalouteen siirtymisessä. Rakennusmateriaalit dominoivat luonnonvarojen käyttöä: Maapallon luonnonvaroista noin 50 % ja jalostamattomasta energiasta noin 40 % käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa, ja rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä.
Karoliina Tuukkanen Kiertotalous Pirkamaasta kuvasi, miten Pirkanmaan liiton näkökulmasta kiertotalousekosysteemi rakentuu Pirkanmaalla ja miten kukin taho omalta osaltaan yhteistyössä muiden kanssa edistää kiertotalouteen siirtymistä.
Painetta siirtymiseen tulee sekä kansainväliseltä että kansalliselta taholta, joten nyt on oikea hetki ja mahdollisuus!
Pirjo Kuula Tutkimuskeskus Terrasta kertoi, miten RATKI-hankkeen työpajat ovat tarjonneet konkreettisia esimerkkejä kiertotalouden toteutumisesta eri puolilta Pirkanmaata. Kiertotalous edellyttää tienraivaajia, mahdollistajia ja edelläkävijöitä. Kiertotalous ilmenee resurssiviisautena ja jopa nuukuutena. Kiertotalouden tulee tuottaa lisäarvoa ja materiaalit tulee hyödyntää mahdollisimman korkea-arvoisessa käytössä. Kiertotalous toteutuu eri tavoin eri puolella Pirkanmaata: pienessä kunnassa toteutuu hanke tai kaksi vuodessa, kun isossa voidaan toimia suunnitelmallisemmin.
Kiertotalouden mukaisen toiminnan rakentamisessa mahdollistavat ennakointi ja joustavat aikataulut, joiden avulla materiaalit ja hankkeet kohtaavat. Materiaalitiedon ja hyvien käytäntöjen ja kokemusten sekä myös mokien välittymiseen tarvitaan verkostoja. Eero Nippala TAMKista korosti yrityshaastattelujen pohjalta hyvän organisoinnin ja työntekijöiden perehdytyksen merkitystä rakennus- ja purkujätteen työmaalajittelun onnistumisessa.
Matti Pokkinen esitteli Tampereen kaupunkin kokemuksia kiertotalouteen kannustavista hankintakriteereistä infrahankkeissa. Tavoitteena on vaatia, mahdollistaa ja kannustaa! Vielä tarvitaan seurantyökalua, jonka avulla arvioidaan, miten kriteetrt ovat käytännössä hankkeessa toteutuneet. Kokemusten perusteella on oleellista huomioida vaihtoehtoiset ratkaisut ja niiden reunaehdot jo suunnitteluvaiheessa sekä panostaa riittäviin pohjatutkimuksiin. Käyttöä voi sujuvoittaa myös varasto- ja jalostusalueiden osoittaminen hyödynnettäville materiaaleille sekä väljä aikataulu.
Anna Ravaskan esitys jäi valitettavasti teknisistä syistä pitämättä, mutta esityskalvot ovat saatavilla. Tampereen kaupunki toteuttaa liikuntapaikkarakentamista pääosin oman organisaation työnä, jolloin potentiaalisten vaihtoehtoisten ratkaisujen hyödyntäminen on helpompaa.
Sakari Ermala Verte Oy esitteli Nokialla sijaitsevaa ECO3-aluetta ja korosti kunnan ja yritysten välisen yhteistyön merkitystä. Nokian kaupunki aikoo ottaa käyttöön Tampereen kaupungin mallin mukaisia kiertotalousperusteisia hankintakriteerejä.
Lounaalla käytiin vilkasta keskustelua ja verkostoiduttiin. Aikaa keskustelulle olisi voinut olla enemmänkin!
Jarmo Uusikartano CITER-tutkimusryhmästä painotti kiertotalouden poikkitieteellisyyttä. Korkeakouluyhteisössäkin kehitys- ja tutkimustyötä tehdään monissa eri tiedekunnissa, joten vuorovaikutusta on lisättävä vaikuttavuuden ja tiedonvaihdon parantamiseksi.
Aapo Räsänen Tampereen yliopistosta esitteli monikansallista, rakenneosien uudelleenkäyttöön keskittyvää ReCreate-hanketta, joka tuottaa ohjeita arkkitehdeille, purkajille ja rakennesuunnittelijoille. Rakenneosien uudelleenkäyttö pienentää merkittävästi hiilijalanjälkeä ja onnistuessaan jopa kustannuksia ja on teknisesti toteutettavissa, mutta käytännön toiminta vaatii kehitystyö.
Jussi Mattila Rakennusteollisuus ry:stä nosti puheenvuorossaan kiertotalouden rinnalle käsitteen kestotalous. Kiertotalous ei saa olla itsetarkoitus, ja osaoptimoinnin sijaan pitää tarkastella kokonaisuutta, sillä osaoptimointi voi johtaa virheellisiin painotuksiin.
Emmi Pajusen (Pirkanmaan ELY-keskus) mukaan RATKI-hankkeen työpajat ovat tarjonneet hyviä kohtaamisen mahdollisuuksia ja tilaisuuden kertoa MARA-ilmoituksesta. Valmisteilla on useita rakentamisen kiertotaloutta koskevia säädöksiä: rakentamislaki ja POP-yhdisteitä koskeva muutos jätelakiin sekä YM:n ohjeita jätelainsäädännön soveltamisesta. Emmi totesi, että kiertotaloustyö vaatii pitkäjänteisyyttä: ”Huomattava osa kiertotalouden edistämistoimenpiteistä on sellaisia, joiden vaikutus näkyy vasta aikojen kuluttua”.
Ella Lahtinen välitti Green Building Council Finlandin terveiset videolla. Syksyllä on tulossa paljon kiertotalouteen liittyviä kansainvälisiä ja kansallisia tapahtumia.
Seminaarin aikana tehtyyn MENTI-kyselyyn vastanneiden (27 kpl) perusteella reilu kolmannes osallistujista oli jo asiantuntijoita, toinen kolmannes jo melko hyvin kiertotalouteen perehtyneitä ja loput jonkin verran.
Yleisöltä kysyttiin mm. millaista tukea Kiertotalouskeskukselta kaivattaisiin. Eniten kaivattiin kiertotalouden mittareita (13/21). Myös ohjeille, malliasiakirjoille, tietoa sisältävälle materiaalipankille ja markkinapaikalle oli tarvetta (8/21).
MENTI-kyselyn perusteella tukea rakentamisen kiertotalouteen liittyvissä kysymyksissä haettiin ensin työkaverilta ja sitten tutulta konsultilta. Kolmantena vaihtoehtona tulivat asiaan perehtyneet asiantuntijat, aiemmat työkaverit tai muut tuttavat, jotka ovat asiaan perehtyneitä. Kiertotalouden verkostoja on monenlaisia!
RATKI-hanke päättyy elokuussa ja raportit julkaistaan syksyllä.
Kiitos kaikille RATKI-hankkeen tapahtumiin osallistumisesta ja aktiivisesta keskustelusta!
Esityskalvot:
Kalle Kähkönen, Tampereen yliopisto: Tilaisuuden avaussanat ja MENTI-kyselyn tulokset
Karoliina Tuukkanen, Kiertotalous Pirkanmaa: Kiertotalouden toimintaympäristö Pirkanmaalla
Pirjo Kuula, Tampereen yliopisto ja Eero Nippala, TAMK: RATKI-hankkeessa koottuja oivalluksia ja oppeja
Matti Pokkinen, Tampereen kaupunki: Kiertotalouteen kannustavat hankintamenettelyt
Anne Ravaska, Tampereen kaupunki: Kiertotalous liikuntapaikkarakentamisessa
Sakari Ermala, Verte Oy: Kiertotalouden ajankohtaiset asiat Nokian kaupungissa
Jarmo Uusikartano, Tampereen yliopisto: CITER ja ManCE: Kiertotalouden johtamisen ja liiketoiminnan ajankohtaisia teemoja
Aapo Räsänen, Tampereen yliopisto: ReCreate-hankkeen ajankohtaiset kuulumiset
Eero Nippala, Tampereen ammattikorkeakoulu: Tuoreimmat rakentamisen kiertotalouden opinnäytetyöt
Pirjo Kuula, Tampereen yliopisto: Korkeakouluyhteisön TKI-verkoston palvelut
Jussi Mattila, Rakennusteollisuus RT ry: Rakennusteollisuuden näkökulmia
Emmi Pajunen, Pirkanmaan ELY-keskus: Kiertotalouden tulevaisuuden näkymät viranomaisnäkökulmasta
Linkkejä tutkimusryhmien kotisivuille:
CITER Center for Innovation and Technology Research
Tutkimuskeskus Terra
Terran testauslaboratorio GEOLA
