NYT!-tutkimus osallistui viime keväänä Tampereen kaupungin järjestämille Vaikuta!-päiville. Kysyimme 9.-luokkalaisilta heidän kiinnostustaan ja keinojaan vaikuttaa ympäristöongelmiin. Yksi havainto nuorten vastauksissa on selkeä: he haluavat osallistua ympäristöongelmien ratkaisemiseen.
Ilmastonmuutos ja muut aikamme suuret ympäristöongelmat ovat juuri niitä nuorten omia asioita, joihin heillä on oikeus vaikuttaa, kuten esimerkiksi tuoreessa Lapsistrategiassa (2021) painotetaan. Päätökset ja ratkaisut vaikuttavat hyvin konkreettisesti tämän päivän nuorten henkilökohtaiseen tulevaisuuteen, mikä myös huolestuttaa heitä. Siksi nuorilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua on tulevaisuutensa ehtojen luomiseen.
Kyselyssämme puolet alaikäisistä nuorista koki kuitenkin, että he voivat vaikuttaa lähinnä vain omalla ympäristöystävällisellä elämäntyylillään ympäristöongelmiin. Pyytäessämme vastaajia yllyttämään toisia ihmisiä ympäristötekoihin he ehdottavat esimerkiksi seuraavia asioita:
Kierrättämällä ja olemalla ostamatta turhaa tavaraa.
Olen itse kasvissyöjä ja se on mielestäni kannustava tapa vaikuttaa.
Syömällä vegenakkeja ja pyöräilemällä.
Vaikka alaikäisyys sulkee osan virallispoliittisista vaikuttamiskeinoista (esim. äänestämisen, ehdokkaaksi asettumisen tai kansalaisaloitteiden allekirjoittamisen), nuorilla kansalaisilla on käytettävissään muitakin keinoja vaikuttaa kuin oma elämäntyyli. Kyselymme noin 170 tamperelaisnuorta keksivät esimerkiksi seuraavanlaisia vaikuttamiskeinoja:
Arkena kun olette menossa syömään kavereiden kanssa, ehdota ympäristöystävällistä ruokapaikkaa, esim. ”voitaisko käydä kattomassa se uus kasvisruokaravintola kulman takana?”
Voisin järjestää jonkun ’kerää joka päivä 5 roskaa’ -haasteen ja levittää sitä somessa tai sitten ihan vaan jakaa ympäristöongelmiin liittyviä kuvia ja tekstejä. Voisin myös perustaa jonkun hauskan tilin esim. Intagramiin, missä julkasisin videoita ja reseptejä kasvis- ja vegaanisiin ruokiin!!
Voisin tehdä jonkun taideteoksen, jolla yrittäisin herättää ihmisissä ajatuksia. Voisin myös alkaa autolakkoon ja kannustaa nuoria esim kävelyyn ja pyöräilyyn.
Osallistua ilmastolakkoihin ja ostaa tavaroita tai vaatteita, jotka on tuotettu kotimaassa tai ovat vaikkapa reilun kaupan tuotteita.
Kyselyn pohjalta kirjoittamassamme artikkelissa ehdotamme, että yksi keino selättää nuorten kokemus keinojen puutteesta voisi olla esimerkiksi oivallettujen keinojen jakaminen luokkakavereille koulussa (Pienimäki, Marttila & Colliander, tulossa 2021).
Olemme artikkelissa pohtineet myös, miksi alaikäiset nuoret kokevat vaikuttamismahdollisuutensa rajatuksi. Yhdymme koulujen ympäristökasvatuksesta väitelleen Essi Aarnio-Linnanvuoren (2018) selitykseen, jonka mukaan yläkoulujen oppikirjoissa korostetaan enemmän yksilön kuin yhteisöjen vastuuta ympäristöstä. Nuoret vastaajamme ovat siis saattaneet sisäistää vastuullisen kuluttajuuden ja kierrättämisen keskeisimmäksi vaikutuskeinoksi.
Kriittisesti voikin kysyä, lisääkö elämäntyylillisten valintojen korostaminen vaikutuskeinona nuorten voimattamuuden kokemuksia. Greta Thunbergin tavoin peräänkuulutamme, että valtioiden ja yritysten pitäisi ottaa enemmän vastuuta ratkaisujen löytämiseksi sen sijaan, että kansalaiset vastuutetaan ratkaisemaan ympäristöongelmat.
Kirjoittajat: Mari Pienimäki, Maarit Marttila ja Marjukka Colliander
Lähteet:
Aarnio-Linnanvuori, Essi (2018) Ympäristö ylittää oppiainerajat – Arvolatautuneisuus ja monialaisuus koulun ympäristöopetuksen haasteina. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto.
Pienimäki, Mari, Marttila, Maarit & Colliander, Marjukka (tulossa 2021) ”Vegenakkeja ja pyöräilyä” – Kyselytutkimus kaupungissa asuvien nuorten ympäristökansalaisuudesta. Nuorisotutkimus.
Valtioneuvosto (2021) Kansallinen lapsistrategia. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162864