Metsäresepti-hankkeen opiskelijaliprojekteissa alulle laitettu Mesikerho – metsän ja mielen kerho – on aloittanut menestyksekkäästi toimintansa yhtenä Tamkon harrastekerhoista. Mesikerhon ensimmäinen iso retki keräsi 60 osallistujaa ja kymmenhenkisen järjestäjätiimin ruskaretkelle Seitsemisen kansallispuistoon 3.10.2023. Retki järjestettiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Tamkon ja metsätalouden ainejärjestö Tampion kanssa.
Juttua varten on haastateltu Ruskaretken järjestelyissä ja retkellä mukana ollutta Rasmus Heinoa. Heino on biotuotetekniikan kolmannen vuoden opiskelija ja ollut mukana Mesikerhon toiminnassa sekä kerhon hallituksessa toiminnan alusta lähtien. Kerhossa hänen vastuullaan ovat sosiaalisen median tuottamisessa avustaminen, englanninkieliset sisällöt ja vuorovaikutus kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Muun kuin suomenkielisiä vierailijoita kerhon tapahtumissa ja toiminnassa on jopa 15-20 %.
Vaellusta, luontobingoa ja illanviettoa laavulla
Retkelle lähdettiin yhteisellä täpötäydellä bussikuljetuksella TAMKilta klo 14. Reilun tunnin ajomatkan päässä odotti retkikohde, Seitsemisen kansallispuiston Multiharjun aarnimetsä. Retken ensimmäinen taival kulki Aarnipoluksi nimettyä reittiä aarnimetsän halki. Aarnipolun jälkeen retkikunta jakaantui kahteen ryhmään, toinen lyhyemmälle ja toinen pidemmälle reitille kohti tauko- ja eväspaikkaa.
”Puisto oli kätevä ja helppokäyttöinen, polut olivat hyvässä kunnossa ja viitoitukset olivat hyvät. Kaikille jaettiin paperikartat ja infotauluista voi ottaa kännykällä kuvan. Polut kulkevat siellä suoraan viitoitukselta toiselle”, Heino kuvailee retkireittejä.
Retken tukikohtana ja yhteisen eväshetken puitteina toimi laavu, jonne retken järjestäjät olivat jo etukäteen saapuneet TAMKin autolla järjestelemään eväitä ja paikkoja ruskaretkeläisiä varten. Kolmiseinäinen taukolaavu oli siisti ja hyvin varusteltu. Keskellä oli iso tulisija ritilöineen ja koukkuineen ja makkarakeppejä oli laavun seinällä valmiiksi. Paikalla oli myös hyvä polttopuuntekopaikka ja pitkiä pöytiä ja penkkejä sekä nuotion äärellä että hieman sivummalla rauhaa kaipaaville. Laavu sijaitsi pienen kirkasvetisen lammen rannalla, joten maisematkin olivat kauniit. Ruskan värejä päästiin retkellä ihailemaan, vaikka sää olikin pilvinen. Vettä ei kuitenkaan satanut eikä ollut liian kylmä.
Retken etukäteisjärjestelyt tehtiin rennosti, mutta suunnitelmallisesti:
”Kerhossa halutaan antaa kuva, että asioita tehdään rennolla otteella. Ei haluta suistua siihen, että koko ajan tekemällä tehdään jotakin toimintaa, mutta ei toisaalta haluta myöskään olla tekemättä yhtään mitään”, Heino summaa.
Tutustuminen ja asioista jutteleminen on Heinon mukaan helpompaa rennon toiminnan ohessa kuin piirissä istuskellessa. Ruskaretkellä ohjelmana toimivat luontopolun kulkemisen ja makkaranpaiston lisäksi etukäteen suunniteltu luontokasvibingo, johon oli valmiit tulostetut bingokortit.
Osa porukasta kävi myös laavulta käsin sienestämässä ja löysivätkin hyvän sienisaaliin. Lisäksi Tampion metsätalouden opiskelijat Juuso Sainio ja Ben Danemann kertoivat matkan varrella retkeläisille tietoa aarnimetsistä ja metsänhoidosta. Mukana yhtenä retken järjestäjistä oli myös oppilaitospastori Jusu, Jussi Houttu, joka muun muassa ohjasi bussimatkalla yhteistä jumppaa ja piti muutoinkin yllä retkeilijöiden ryhmähenkeä.
”Ehdoton plussa, että hän oli mukana. Hän on sellainen mieltä nostattava hahmo”, Heino toteaa.
Retkibussin kuljettaja oli niin ikään tiiviisti mukana retken ohjelmassa. Koska taukolaavun lähellä oli hyvin tilaa autolle, kuljettaja ajoi bussin aivan laavun lähettyville, joten illanviettoa laavulla voitiin hieman pidentää suunnitellusta ja vältyttiin pitkältä taipaleelta pimeällä polulla. TAMKille retkiporukka palasi illalla n. klo 21.30. Paluumatkalla vallitsi luonto- ja ulkoilupäivien jälkeinen tyypillinen raukeus ja väsymys.
”Vaikka polut olivat helppokulkuisia niin ulkona olosta väsyy auttamatta. Palautekyselyjen mukaan kuitenkin vastattiin, että fiilis oli parempi, vaikka väsyttikin,” Heino kertoo.
Ruskaretkelle osallistuneilta kerättiin palautetta retkestä ja sen mahdollisista vaikutuksista omaan oloon ja hyvinvoinnin kokemuksiin. Palautteen ja tiedonkeruu on keskeinen osa Metsäresepti-hankkeen vaikuttavuuden seurantaa. Voit tutustua Ruskaretken palautteiden yhteenvetoon tästä artikkelista.
Teksti: Maria Lehtola
Kuvat: Tamko
