Biotuotetekniikan yliopettaja ja hankkeen ideoija ja projektipäällikkö
Suomalaiset arvostavat luontoa. Niin minäkin. Huomaan, että mikä vanhemmaksi tulen sitä enemmän osaan siitä myös nauttia. Voin istua tuntikausia seuraamalla lintuja tai vain katselemalla kaunista maisemaa. Suomen upea ja puhdas luonto on ei saisi olla liian arkipäiväistä tai itsestään selvyys van sen kauneutta, ihmeellisyyttä ja arvaamattomuuttakin tulisi muistaa arvostaa ja kunnioittaa.
Metsät ovatkin oleellinen osa suomalaista luontoa ja suomalaisuutta. Olemmekin maailman metsäisin maa asukaslukuun nähden. Metsät antavat meille ihmisille hyvinvointia monin eri tavoin. Ne antavat meille paitsi virkistyskäyttöä ja mahdollisuuden luontoelämyksiin myös teollisten hyödykkeiden kautta töitä ja hyvinvointia, taloudellista vakautta. Metsien ja sen tuotteiden merkitys kansantaloudellemme onkin suurempi kuin missään muualla maailmassa.
Luonto ja metsät merkitsevät varmasti meille kaikille jotakin. Se täyttyy vain kunkin itse oivaltaa. Niillä on tutkitusti uskomattoman suuri vaikutus ihmismieleen. Paljon on tehty tutkimuksia siitä, että luonto- ja metsäelämykset lievittävät stressiä, auttavat jaksamaan ja antamaan aikaa omille ajatuksille. Metsäiset kävelyretket tai vain luonnon ääressä vietetty aika antaa kaikille aistille mielihyvää tuottavia ärsykkeitä, tuoksuja, värejä, ääniä ja muita miellyttäviä tuntemuksia. Eri vuodenajat antavat tietysti erilaisia elämyksiä. Lempivuodenaikani on kevät. On mahtavaa vuosi toisensa jälkeen ihmetellä, kun luonto taas herää ja linnut palaavat pesimään. Suomen luonto ja metsät ovat asioita, joista en luopuisi mistään hinnasta.
Nyt nautin erityisesti siitä, että saan rakentaa yhdessä metsä- ja luontohyvinvoinnista kiinnostuneiden kollegoideni ja asiasta innostuneiden opiskelijoiden kanssa Metsäresepti-toimintamallia. Siinä luonto ja metsät toimivat vaihtoehtoisena oppimisympäristönä. Tällä pyritään edistämään nuorten hyvinvointia tuomalla luonto ja metsät osaksi opintoja ja opiskelijoiden arkea. Isona tavoitteena on, että jo opiskeluaikana syntyneen pysyvän luontosuhteen vaikutus näkyy heillä myös myöhemmin työelämässä.
Teksti: Ulla Häggblom
