Ruotsalainen Bonnier News ilmoitti keskiviikkona ostavansa vaasalaisen HSS Median koko osakekannan.
Se antaa hyvän syyn pohdiskella, mitä kauppa tarkoittaa lehdistön keskittymisen kannalta. Entä onko sillä jotain merkitystä, että Pohjanmaan kolmella päivälehdellä on pian ulkomainen omistaja kotimaisen sijasta?
*
Median kentän nopeat muutokset kuluneen vuoden aikana ovat osoittaneet, että viime maaliskuussa käynnistynyt tutkimushankkeemme on ajankohtainen. Viime kesäkuussa Bonnier jo ehti ostaa enemmistön Hufvudstadsbladetia ja kahta paikallislehteä julkaisevasta KSF Mediasta. Elokuussa Sanoma Media Finland osti raumalaisen Marva Median ja ilmoitti myöhemmin yhdistävänsä sen julkaiseman Länsi-Suomen Porissa ilmestyvään Satakunnan Kansaan, joka siirtyi Sanomalle kolme vuotta aiemmin. Tammikuussa Keskisuomalainen-konserni puolestaan kertoi ostavansa joensuulaisen PunaMusta Median medialiiketoiminnan, minkä seurauksena päivälehti Karjalainen ja kuusi paikallislehteä saavat uuden omistajan.
Sanomalehdistössä on käynnissä vilkkaimmat omistajanvaihtoviikot pitkään aikaan.
*
Tutkimushankkeessamme on analysoitu sanomalehdistön, television ja radion keskittymiskehitystä 2000-luvulla. Viime vuosina erityisesti lehdistön keskittyminen on kiihtynyt.
Olemme analysoineet myös keskittymisen seurauksia mediasisällöille ja kartoittaneet kyselytutkimuksen ja teemahaastattelujen avulla media-alan omia näkemyksiä keskittymiskehityksestä ja sen vaikutuksista.
Selväksi on käynyt, että keskittymisestä on sekä hyviä että huonoja seurauksia. Ja riippuen siitä, mistä näkökulmasta seurauksia tarkastellaan, niiden etumerkkikin voi vaihdella.
Mediatalojen kannalta keskittymisen myönteisiä seurauksia ovat sen tarjoamat säästöt ja toiminnan tehostaminen. Toimintoja voidaan yhdistää ja keksittyjä ratkaisuja monistaa. Keskittymisen seurauksena moni isomman omistajan haltuun joutunut lehti on saanut ”leveämmät hartiat”, enemmän resursseja ja yhteistyön kautta myös sellaisia sisältöjä, joita lehti yksin ei olisi kyennyt tuottamaan. Saattaa olla, että ilman vahvempaa omistajaa moni pieni lehti olisi jo lakkautettu.
Kielteisiä seurauksia puolestaan ovat konserniomistajan aiempaa suurempi ja kankeampi organisaatio, oman toimituksen aiempaa kapeampi vastuu ja oman äänen katoaminen. Lehtiä on myös lakkautettu ja yhdistetty isompiin, ja vaikka lehti jäisikin toistaiseksi henkiin, uhkana ovat painetun lehden ilmestymispäivien väheneminen ja aiempaa tiukempi tuloskuri.
Yleisölle, lukijoille, seuraukset näkyvät usein ulkoasumuutoksina, paikallisuutisten lisääntymisenä, yleisen uutistarjonnan kaventumisena sekä STT:n ja konsernitoimitusten kasvaneena juttutarjontana. Kokeeko ne myönteisiksi vai kielteisiksi, on makuasia.
*
Keskittymisen seurauksia voi tarkastella myös median moninaisuuden, sananvapauden ja yleisön tiedonsaannin kannalta.
Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että kun lehdistö keskittyy, konsernien sisäinen yhteistyö lisääntyy. Lännen Median ja Väli-Suomen Median yhteistoimitukset ovat yhteistyön konkreettisia muotoja, joiden piirissä on valtaosa Suomen päivälehdistä. Sanoman päivälehdillä yhteistoimituksia ei vielä ole, ainoastaan juttuvaihtoa. Toisaalta Sanoma on Suomen Tietotoimiston (STT) pääomistaja.
Tutkimamme maakuntalehdet täyttävät huomattavan osan sivuistaan joko STT:n tai yhteistoimitusten juttutarjonnalla. Oman toimituksen voimin lehdet tekevät lähinnä paikallisuutisia; kaikki muu uutis- ja featuretarjonta on ulkoistettu. Jaettujen juttujen osuus on lehdestä riippuen jopa yli 40 prosentin suuruusluokkaa. Laadukkaatkin yhteiset sisällöt heikentävät kiistattomasti median moninaisuutta ja moniäänisyyttä. Samalla ne kaventavat yleisön tiedonsaantia, sillä toista näkökulmaa uutiseen ei välttämättä löydy naapurilehdestäkään.
*
Kun Karjalainen myöhemmin tänä vuonna siirtyy osaksi Keskisuomalainen-konsernia, voi olla, että sen paine lisätä yhteisiä konsernisisältöjä kasvaa. No, Karjalainen on nykyäänkin jo Väli-Suomen Median osakas ja asiakas. Mitään takeita ei kuitenkaan ole siitä, että lehden kotimaata, saati maailmaa, koskeva uutisointi paranisivat. Tehokkuus varmasti lisääntyy.
Entä mitä mahtaa tapahtua Vasabladetissa, kun Bonnier Newsistä tulee sen emoyhtiö?
Oman toimituksen voimavarat käytetään varmasti entistä tiukemmin paikalisuutisointiin, mutta on mahdollista, että Vasabladetin sekä valtakunnallinen että kansainvälinen uutisseuranta jopa paranevat. Valtakunnanuutisissa yhteistyö Hufvudstadsbladetin kanssa saattaa lisääntyä. Ulkomaanuutisissa lehti voi saada hyvää sisältötukea Dagens Nyheterin uutisvoimasta. Hyvä, jos niin käy, sillä Vasabladet on Pohjanmaan ykköslehti Pohjalaisen yhdistyttyä vuonna 2020 Ilkan kanssa. Jo pari vuotta ennen yhdistymistä Vasabladet oli ohittanut nettomyynnissä Pohjalaisen.
HSS Media on tapaus, jossa ulkomainen omistaja saattaa tarjota reilusti leveämmät hartiat kuin mahdollinen toinen kotimainen omistaja olisi koskaan voinut tarjota. Bonuksena kaupassa on vielä Bonnier Newsin lupaus jatkaa Vasabladetin, Österbottens Tidningin ja Syd-Österbottenin julkaisemista ainakin seuraavat kymmenen vuotta.
Suomessa tällaisia lupauksia ei ole aiemmin annettu yhdenkään lehtikaupan yhteydessä.
Heikki Hellman