Keskisuomalainen-konserni tiedotti keskiviikkona ostavansa joensuulaisen PunaMusta Media -konsernin medialiiketoiminnan. Se tarkoittaa, että Pohjois-Karjalan ykköslehti Karjalainen sekä viisi samassa maakunnassa ja yksi Etelä-Karjalassa ilmestyvä paikallislehti, yksi kaupunkilehti ja yksi radioasema siirtyvät aiempaa isompaan talliin.
Keskisuomalainen on Suomen lehtitaloista se, joka on kaikkein ahnaimmin kasvattanut valtakuntaansa 2000-luvulla.
2003 se sai haltuunsa Savon Sanomat, 2013 oli vuorossa Suomen Lehtiyhtymän Uudellamaalla ilmestyvät lukuisat alue- ja paikallislehdet, 2016 Etelä-Suomen Sanomat, 2019 Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Länsi-Savo ja Itä-Savo sekä vuonna 2021 Hämeen Sanomat ja Forssan Lehti.
Keskisuomalainen hallitsee sanomalehdistön markkinaa tällä hetkellä seitsemässä maakunnassa ja on läsnä kahdeksassa. Kun eilen ilmoitettu kauppa toteutuu, se on markkinajohtaja kahdeksassa Suomen 19 maakunnasta.
Konsernin salkussa on 55 maksullista sanomalehteä, joista 16 on päivälehtiä. Joka toinen Suomen päivälehdistä kuuluu Keskisuomalaisen perheeseen.
”Haluamme turvata suomalaista moniarvoista sananvapautta”, Keskisuomalaisen hallituksen puheenjohtaja ja suurin yksittäinen osakkeenomistaja Vesa-Pekka Kangaskorpi perusteli konsernin toimintaa taannoisessa haastattelussa. ”Moni näistä pienistä lehdistä olisi jo loppunut ilman meitä.”
*
Kauppa ei ollut yllätys. Keskisuomalainen on tehnyt yhteistyötä Karjalaisen kanssa jo pitkään muun muassa Väli-Suomen Mediassa. Samoja juttuja on julkaistu molempien lehtitalojen lehdissä.
Uutta on se, että tällä kertaa kauppa joutuu Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) syyniin. Mitään yllä mainituista aiemmista omistajanvaihdoksista ei ole KKV:ssä tutkittu.
Mistä tämä johtuu?
Siitä, että kilpailulakia muutettiin vuoden 2023 alusta. Muutoksella laskettiin tuntuvasti niin sanottua ilmoituskynnystä.
Aiemmin yrityskauppa oli ilmoitettava KKV:lle, jos osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto globaalisti ylitti 350 miljoonaa euroa ja vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylitti kummankin osalta 20 miljoonaa euroa. Toisin sanoen kaupan kohteenkin liikevaihdon täytyi olla vähintään 20 miljoonaa euroa.
Vuoden 2023 alusta lukien kauppa on ilmoitettava KKV:lle, jos osapuolten Suomesta kertynyt yhteen laskettu liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa ja osapuolten Suomessa keräämä liikevaihto ylittää kummankin osalta 10 miljoonaa euroa. Eli ostajan liikevaihtokynnys laski alle kolmasosaan aiemmasta, myyjän kynnys puoleen.
Keskisuomalainen-konsernin liikevaihto vuonna 2022 oli 221 miljoonaa euroa, PunaMusta Mediaan kuuluvien yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto runsaat 23 miljoonaa euroa.
Kynnystä laskettiin ja kriteeriksi otettiin vain Suomesta kertyvä liikevaihto, koska aiemman kynnyksen perusteella kokonaisia toimialoja jäi ilmoitusvelvollisuuden ja KKV:n etukäteisvalvonnan ulkopuolelle. Pienillä toimialoilla saatettiin kuitenkin tehdä niiden markkinoiden kannalta merkittäviä yrityskauppoja, jotka johtivat haitalliseen keskittymiseen.
Lakimuutosta perusteltiin KKV:n tekemällä selvityksellä, joka nosti esimerkiksi terveysalan. Eri puolilla Suomea oli tapahtunut merkittävää alueellista keskittymistä muutamien isojen toimijoiden hankittua yritysostoin paikallisesti vahvoja lääkärikeskuksia. Vähintään kaupan toinen osapuoli oli tyypillisesti ollut liikevaihdoltaan niin pieni, ettei yrityskauppavalvonnalla ollut mahdollisuutta tutkia näitä järjestelyjä.
*
Esimerkkitoimialaksi olisi voinut käydä myös sanomalehtien kustantaminen.
Sanomalehdistössä on kymmenen viime vuoden aikana tehty lukuisia merkittäviä yrityskauppoja, joissa ostajina ovat Keskisuomalaisen lisäksi toimineet Sanoma Media Finland, Kaleva-konserni ja Hilla Group sekä viimeksi ruotsalainen Bonnier-konserni.
Noista kaupoista vain kaksi on jouduttu kierrättämään KKV:ssä: Sanoman ja Alma Median aluelehtien välinen kauppa vuonna 2020 sekä Dagens Nyheterin ja KSF Median kauppa 2023. Edellinen siksi, että kaupan molemmat osapuolet ylittivät silloisen korkean liikevaihtokynnyksen, jälkimmäinen taas siksi, että kynnystä oli juuri madallettu.
*
Sanomalehdistön kentän omistajanvaihdokset eivät varmasti vieläkään jää tähän. Kiitos madalletun ilmoituskynnyksen, KKV:n kontrolli mediatoimialoilla tehtävistä yrityskaupoista lisääntyy.
Mitä ilmeisimmin valvonta ei estä tuoreintakaan kauppaa. Keskisuomalaisella ei ole aiempaa toimintaa Pohjois-Karjalassa, joten alueellinen ja paikallinen markkinatilanne ei muutu uuden omistajan myötä. Siihen KKV puolestaan ei puutu, että kaupan myötä Keskisuomalaisen valtakunnallinen markkinaosuus kasvaa pari prosenttiyksikköä runsaaseen 20 prosenttiin.
Tai niin kuin KKV asian ilmaisi taannoisessa Dagens Nyheterin ja Hufvudstadsbladetin välistä kauppaa koskeneessa päätöksessä: ”Virasto ei ole toimivaltansa puitteissa arvioinut yrityskaupan vaikutuksia – – median monimuotoisuuden näkökulmasta.”
Heikki Hellman