Symposiumin puheenjohtajana toiminut Cristina Banks (Kalifornian yliopisto, Berkeley, USA) esitteli Yhdysvalloissa käynnissä olevaa laajaa Work Futures Initiative -tulevaisuusprosessia, keskittyen erityisesti Sandbox-menetelmään, jossa tietyn alan asiantuntijoita ja ammattilaisia kutsuttiin keskustelemaan keskenään tulevaisuuden työelämästä. Keskustelujen sisällöistä on julkaistu vapaasti ladattavissa oleva kirja Unfiltered Voices.
LUOVAMBI-hankkeessa on läheisessä yhteistyössä Kalifornian yliopiston kanssa toteutettu vuoden 2026 alkupuoliskolla pienimuotoisempaa Work Futures Finland -prosessia. Asiantuntijoita ja ammattilaisia kutsuttiin mukaan työelämän tulevaisuuden suuntaa kartoittaviin, kevyesti fasilitoituihin ryhmäkeskusteluihin, joiden ennakkoaineistona toimi hankkeen tutkijoiden laatima katsaus työelämän nykytilasta ja kehitystrendeistä. Neljään asiantuntemusaluekohtaiseen (henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi, työnteon tilat ja tavat, teknologiakehitys ja AI sekä liiketoiminta ja strateginen johtaminen) keskusteluun osallistui kuhunkin 4–7 asiantuntijaa. Keskustelut toteutettiin verkossa (Teams).
Kirsi Heikkilä-Tammi ja Salla Ahola esittelivät symposiumissa asiantuntijatyön tulevaisuudenkuvien rakentumista hankkeen järjestämissä asiantuntijoiden ryhmäkeskusteluissa (Larjovuori ym., 2026). Keskusteluja ja niiden sisältöä tarkasteltiin ns. sensemaking – (suom. merkityksellistämisen tai ymmärryksen rakentamisen) teoreettisen viitekehyksen avulla (Karl Weick, 1995). Erityisesti organisaatiotutkimuksessa laajalti hyödynnetty teoria selittää, kuinka ihmiset pyrkivät ymmärtämään odottamattomia, epävarmoja tai monimutkaisia tilanteita rakentamalla niille merkityksiä ja uskottavia selityksiä.
Havaintojen mukaan ryhmäkeskusteluiden osallistujat rakensivat yhteistä ymmärrystä työelämän nykyisyydestä ja tulevaisuudesta useilla erilaisilla “sensemakingin” keinoilla. He ottivat kantaa toisten osallistujien esittämiin ajatuksiin, sekä perustelivat omia näkemyksiään omaan koulutus- ja työtaustaansa tai tutkimustietoon ja kirjallisuuteen vedoten. Osallistujat muodostivat tulevaisuudenkuvia myös ammentaen omista käytännön kokemuksistaan ja havainnoistaan esimerkiksi omalta työpaikaltaan tai aiemmasta työhistoriastaan.
Tiivistimme osallistujien esille nostamat tulevaisuuden asiantuntijatyötä linjaavat teemat neljään keskeiseen kokonaisuuteen:
1) Tulevaisuuden asiantuntijatyö ja työhyvinvointi
Keskeisenä asiantuntijatyöhön liittyvänä huolenaiheena keskustelijat nostivat esille kognitiivisen ylikuormituksen sekä työn ja työympäristöjen lisääntyvän monimutkaistumisen. Jatkuvan osaamisen ylläpitämisen ja oppimisen tarve sekä työn mielekkyyden ja ammatillisten identiteettien uudelleenrakentuminen tulivat myös voimakkaasti esille. Lisäksi pohdittiin työajan, työpaikan ja työyhteisön roolia sekä ylipäänsä työn luoman arvon muodostumista ja mittaamista tulevaisuuden asiantuntijatyössä.
2) Tulevaisuuden asiantuntijatyön johtaminen
Keskusteluissa korostuivat uudella tavalla rakentuvan työn johtamisen haasteet, kuten työn nopea kehitysvauhti sekä työn ajan ja paikan muuttuva dynamiikka. Osallistujat pohtivat myös tekoälyn ja ihmisälyn johtamista sekä yritysten valmiutta hyödyntää tekoälyä strategisesti ja arvoa tuottavasti. Lisäksi esiin nousi muutoksen johtamisen merkitys ja luonne: suunnan näyttäminen, tavoitteiden kirkastaminen ja epävarmuuden hallinta.
3) Tulevaisuuden monimuotoiset työurat, diversiteetti ja oikeudenmukaisuus
Keskusteluissa nousivat esiin työurien, työllisyyden ja toimeentulon moninaistuminen sekä nuorten aiempaa haavoittuvampi asema muuttuvassa työelämässä. Osallistujat pohtivat myös tekoälyn käytön eettisiä kysymyksiä ja sen vaikutusten jakautumista: ketkä hyötyvät teknologisesta kehityksestä ja keille siitä voi aiheutua haittaa. Näiden teemojen kautta keskusteluun kytkeytyivät myös laajemmat kohtuullisuuden, oikeudenmukaisuuden ja eriarvoisuuden kysymykset tulevaisuuden työelämässä.
4) Suomen talouskehitys, asenteet ja yleinen ilmapiiri työn tulevaisuuden raamittajina
Keskusteluissa pohdittiin, mistä uusi Suomi-tarina voisi tulevaisuudessa versoa ja millaisille vahvuuksille Suomen menestys voisi rakentua. Osallistujat tunnistivat tarpeen vahvistaa toiveikkuutta ja myönteistä tulevaisuudenkuvaa tilanteessa, jossa työelämää ja yhteiskuntaa koskevaa keskustelua sävyttävät usein negatiivisuus ja uhkakuvat. Talouskehitys, asenteet ja yleinen ilmapiiri nähtiin keskeisinä tekijöinä, jotka raamittavat myös työn tulevaisuutta.
Seuraavassa vaiheessa keskustelukohtaiset tiivistelmät ja kaikki keskustelut kattava yhteenveto jaettiin osallistujille Howspace-verkkoalustalla, jossa osallistujia myös pyydettiin keskustelemaan ja visioimaan toivottavia ja ei-toivottavia skenaarioita tai kehityskulkuja kunkin neljän teeman suhteen. Tulevaisuuden työelämän yhteisen vision rakentamista jatkettiin 11.6.2026 Master Class -tilaisuudessa Tampereella, jossa muotoiltiin aikaisempiin vaiheisiin pohjautuvia kehitysaskelia kohti entistä tasapainoisempaa tulevaisuuden asiantuntijatyötä. Esittelemme seuraavien vaiheiden tuloksia LUOVAMBI-blogin myöhemmissä osissa.
Kirjoittajat: Salla Ahola, Riitta-Liisa Larjovuori ja Kirsi Heikkilä-Tammi
Lähteet:
Larjovuori, R.-L., Heikkilä-Tammi, K., & Ahola, S. (2026, kesäkuu 15–17). Making sense of the future of digitalized expert work: A participative foresight approach [Konferenssiesitys]. 17th Conference of the European Academy of Occupational Health Psychology (EAOHP), Helsinki, Suomi.
Weick, Karl (1995). Sensemaking in Organizations. Thousand Oaks, CA: Sage.
EAOHP-konferenssin verkkosivut