”KYVYKÄS – Muutoskykyiseksi MaRa -alalla” -hanke käynnistyi vuoden 2021 lopulla. Hanke rahoitetaan REACT-EU -välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19 -pandemian johdosta toteuttamia toimia. Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteishankkeella tuetaan pandemiasta suuresti kärsineen MaRa-alan yrittäjien, yritysten sekä niiden työntekijöiden muutoskyvykkyyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Mukaan on lähtenyt 14 yritystä eri puolilta Pirkanmaata – lämmin kiitos kaikille!
Mitä siis muutoskyvykkyys käytännössä tarkoittaa? Muutoskyvykkyys turvaa toimintakyvyn muutoksissa ja kriiseissä, sekä niistä selviytymisessä. Muutoskyvykkyys rinnastetaan usein resilienssiin, eli psyykkiseen palautumiskykyyn ja henkiseen kapasiteettiin, jonka avulla ihminen pystyy ylläpitämään hyvinvointiaan ja toimintakykyään erilaisissa, haastavissakin tilanteissa. Resilienssillä viitataan myös yhteisöjen kykyyn toimia muuttuvissa tilanteissa sekä kohdata kriisejä.
Resilienssin vertauskuvana on tyypillisesti käytetty jousta, taipuvaa ja palautuvaa elementtiä, joka ei helposti katkea. Toinen usein käytetty vertauskuva on stressipallo, joka puristuksen jälkeen palautuu entiseen muotoonsa. Nämä vertauskuvat ovat osuvia, mutta eivät kuitenkaan vielä riittäviä. Ihmiset ja yhteisöt ovat jousta ja stressipalloa moniulotteisempia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia. Ihmisellä ja yhteisöillä on kyky ja tarve oppia uutta, muuttua. Muutostilanteet usein joko vahvistavat aiemmin opittua tai tuottavat uusia oivalluksia. Harvoin kuitenkaan mikään palautuu muutosten jälkeen täysin ennalleen. Muutos jättää aina jäljen.
Muutoskyvykkyys edellyttää joustavaa ajattelua, mahdollisuuksien tunnistamista ja luovaa toimintaa. Se edellyttää myös henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolehtimista. Mutta ennen kaikkea se edellyttää kykyä ja halua kehittyä sekä oppia uutta. Yksilöiden muutoskyvykkyydestä ajatellaan osan olevan sisäsyntyistä, taipumusta, jonka suhteen toiset yksilöt ovat lähtökohtaisesti vahvemmilla kuin toiset. Yksilöiden välisiin eroihin vaikuttavat muun muassa persoonallisuustekijät, kasvu- ja toimintaympäristöt sekä aikaisemmat kokemukset muutostilanteista. Myös erilaisten yhteisöjen voidaan ajatella olevan erilaisia muutoskyvykkyytensä osalta, esimerkiksi aikaisemmista muutoksista saatujen kokemusten ja oppien vuoksi.
Taipumusten ja lähtökohtaisten tekijöiden lisäksi kyse on opittavissa olevasta taidosta, taidosta, jota voidaan kehittää ja jossa voidaan kehittyä edelleen. Kehittyminen mahdollistuu muun muassa uskaltamalla tarttua uusiin haasteisiin ja astumalla omien mukavuusalueidensa ulkopuolelle. Kyse on oman itsensä tai yhteisön haastamisesta kohtaamaan uusia tilanteita sekä venyttämään senhetkisen osaamisen rajoja. Muutoskyvykkyyden kannalta olennaista on se, mihin kykyjen ja osaamisen kulloinkin uskotaan riittävän eli kuinka vahva pystyvyysusko yksilöillä ja yhteisöillä on. Vahva pystyvyysusko mahdollistaa potentiaalin käyttöönoton ja hyödyntämisen.
Vaikka yksilön taipumuksilla ja toiminnalla on muutoskyvykkyydessä keskeinen rooli, ei muutoksissa tarvitse toimia tai yrittää selviytyä niistä yksin. Muutoskyvykkyyteen kuuluu myös halu ja rohkeus hyödyntää sosiaalisia suhteita ja verkostoja, toisten tukea. Yksilöiden muutoskyvykkyyden lisäksi kyse on tiimien, työyhteisöjen, verkostojen sekä yritysten muutoskyvykkyydestä, yhdessä oppimisesta, kehittymisestä ja kehittämisestä. Monet hankkeessa mukana olleet yrittäjät ovat kertoneet verkostojen, lähipiirin ja muiden tärkeiden henkilöiden tai tahojen tärkeästä merkityksestä niin yrittäjyydessä kuin selviytymisessä pandemia-ajasta.
Hankkeeseen mukaan lähteneet yritykset ovat saaneet valita kehittämistarjottimelta heitä eniten kiinnostavat ja hyödyllisimmäksi kokemansa kehittämistoimet. Tarjolla on hyvinvointimittausta (Firstbeat) ja siihen kytkeytyvää kuntovalmennusta, podcasteja muun muassa stressistä, palautumisesta ja hyvinvoinnista, työn tuunaukseen liittyvää räätälöityä valmennusta sekä erilaisia verkostoitumismahdollisuuksia. Monitaitoinen ja monitieteinen kehittäjäjoukko on osallistuvien yritysten ja yrittäjien tukena koko hankkeen ajan.
Osallistujat vastaavat muutoskyvykkyyttä kartoittavaan kyselyyn hankkeen alussa ja lopussa. Lisäksi kehittäjät kyläilevät hankkeen aikana yrityksissä ja keräävät yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Haastattelujen avulla selvitetään osallistujien käsityksiä muutoskyvykkyydestä, yrittäjyyttä ja työtä koskevia tekijöitä, hyvinvoinnin tilaa sekä käytössä olevia palautumisen keinoja. Haastattelut on koettu tärkeinä ja hyödyllisinä pysähtymishetkinä. Ne ovat tarjonneet ainutlaatuisen mahdollisuuden tulla tietoiseksi omaan hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä sekä omiin työtapoihin liittyvistä vahvuuksista ja kehittämistarpeista.
Muutoskyvykkyys on tärkeää, jopa kriittistä osaamista (työ)elämässä. Muutoskyvykkyyttä kannattaa ja voi kehittää kirkastamalla omia ajattelutapojaan, tuunaamalla työ- ja toimintatapojaan, hyödyntämällä sosiaalista tukea ja oppimalla yhdessä toisten kanssa sekä vaalimalla kokonaisvaltaisesti omaa hyvinvointiaan. Muutoskyvykkyyteen kuuluu myös toiveikkuus ja tulevaisuususko, joita on myös mahdollista vahvistaa ja kehittää.
Tähän mennessä opitun perusteella hanketoimissa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti yrittäjien ja työntekijöiden säännölliseen palautumiseen sekä monipuolisiin palautumisen tapoihin ja keinoihin. Myös työn tuunauksella saadaan merkityksellisiä muutoksia työn arjessa aikaan. Hankkeen mielenkiintoisista sisällöistä voi oppia lisää lukemalla näitä kuukausittain julkaistavia blogikirjoituksia sekä kuuntelemalla hankkeen tuottamia podcasteja. Kannattaa pysyä kuulolla! Projects.tuni.fi/kyvykas/
Kirjoittanut Kati Tikkamäki