Kuvataiteilija toimii tänään ympäristössä, jossa digitaalinen markkinointi ei ole valinnaista, vaan olennainen osa näkyvyyttä ja ansaintaa. Sosiaalisen median algoritmit, visuaalinen ylikuormitus ja jatkuva sisältövirta muodostavat tilanteen, jossa pelkkä teos ei enää riitä – se tarvitsee kontekstin, tarinan ja suhteen yleisöön. Digitaalinen markkinointi ei kuitenkaan tarkoita aggressiivista mainontaa. Päinvastoin: some palkitsee aitouden, prosessin ja arvojen näkyväksi tekemisen.
Tätä näkökulmaa avasi Kuvata-hankkeen webinaarissa Hanna Takala, sosiaalisen median viestinnän ja sisällöntuotannon asiantuntija, joka on valmentanut laajasti luovien alojen tekijöitä. Hänen rinnallaan Anne Kalliomäki, tarinallistamisen suomalainen pioneeri Tarinakoneelta, toi esiin tarinan merkityksen osana palvelumuotoilua ja taiteilijan brändiä. Juuri heidän yhdistetty osaamisensa antaa taiteilijoille selkeän mallin siitä, miten digitaalinen ympäristö voi muuttua mielekkääksi kestävää ansaintaa tukevaksi työkaluksi.
“Yleisö haluaa nähdä juuri sen, mitä taiteilija epäröi näyttää.”
Takalan yksi keskeisimmistä havainnoista tiivistää koko digitaalisen taidemarkkinoinnin logiikan: valmiit teokset eivät yksin riitä sitouttamaan yleisöä. Se, mikä toimii somessa, on usein juuri se, minkä taiteilija ensimmäisenä jättäisi pois.
Yleisö haluaa nähdä keskeneräisyyttä, kehollista työskentelyä, materiaalien kokeiluja, luopumisia ja uudelleen aloittamisia. Se haluaa kuulla ajatuksia, arvoja, kompastumisia, löytöjä ja pieniä arjen ilmiöitä, joista teokset syntyvät. Tällaiset sisällöt eivät ainoastaan erotu visuaalisessa kilpailussa – ne luovat yleisöön tunnekontaktin, joka on kaiken ansainnan perusta.
Tähän avoimuuteen liittyy Anne Kalliomäen tarinallistamisen malli, joka tuo rakenteen arvojen ja prosessin esiin tuomiselle. Arvot muodostavat tarinan rungon, ja tarina tekee sisällöstä tunnistettavaa, kiinnostavaa ja jaettavaa. Digitaalisessa ympäristössä tämä on ratkaisevaa: algoritmit suosivat aitoutta, yleisöt hakevat samaistuttavia arvoja, kansainväliset mikroyleisöt löytävät tekijöitä tarinoiden kautta, ja tarina tuo verkkokauppaan sekä portfolioon emotionaalisen ulottuvuuden. Tarinallistaminen ei ole koriste, vaan tapa jäsentää viestintää aikakaudella, jossa merkitykset ja koettavissa oleva tarina ratkaisevat.
Näkyvä prosessi rakentaa arvon ja ansainnan
Kun Takalan digitaalisen markkinoinnin metodi ja Kalliomäen tarinallistamisen periaatteet yhdistyvät, syntyy neljän kehän kokonaisuus, jossa tarina muuntuu taloudelliseksi arvoksi. Prosessi – taiteilijan avoin ja jaettu työskentely – on tässä keskiössä. Kun luonnokset, kokeilut, ajattelu ja teoksen rakentuminen tehdään näkyväksi, yleisö kiinnittyy ensin arvoihin ja sitten taiteilijan teosten maailmaan. Näkyvä prosessi rakentaa luottamusta ja sitoutumista, jotka voivat kanavoitua erilaisiin tulovirtoihin.
Yleisöperusteinen tuki on yksi niistä: pienikin mutta sitoutunut seuraajakunta voi muodostaa perustan jäsenyyksille, pienrahoitusalustoille ja eksklusiiviselle sisällölle. Tarinalliset teossarjat ja digitaaliset tuotteet puolestaan hyödyntävät somen julkaisutempoa—kun taideprosessi kulkee julkaisujen mukana, teokset, digiprintit ja pienet katalogit ovat helposti ostettavissa suoraan puhelimelta.
Arvoihin pohjautuvat yhteistyöt avaavat ovia organisaatioihin, jotka etsivät visuaalisia tekijöitä. Ekologiset toimijat, kulttuuriorganisaatiot ja luontobrändit löytävät taiteilijat yhä useammin näkyvän prosessin kautta. Lisäksi online-elämykset tuovat taiteilijan yleisöille lähelle, sijainnista riippumatta. Digitaalisessa ympäristössä prosessi ei ole vain työvaihe—se on palvelu, jonka arvo kasvaa näkyvyydestä, tarinasta ja yhteydestä yleisöön.
Taiteilijan uusi mahdollisuus: mikroyleisöt ja monikanavainen ansainta
Digitaalinen markkinointi ei vaadi massoja – se vaatii oikean yleisön ja oikean tarinan.
Takala ja Kalliomäki osoittavat, että taiteilija voi rakentaa uuden, pitkäjänteisen ansaintamallin, jossa:
- arvot ja tarina ohjaavat sisältöä
- sisältö synnyttää suhteen yleisöön
- suhde muuttuu tuloksi
- ja ansainta jakautuu useisiin kanaviin
Tämä malli poikkeaa perinteisestä näyttelykeskeisestä ansaintalogiikasta. Se ei kuitenkaan korvaa sitä – vaan vahvistaa sitä digitaalisilla tavoilla, jotka ovat joustavampia, saavutettavampia ja suoraan taiteilijan omassa kontrollissa. Se tekee taiteilijalle mahdolliseksi rakentaa mikrobrändin, joka on sekä tunnistettava että taloudellisesti kestävä.
*
Kiitokset: Teksti pohjautuu Hanna Takalan esitykseen “Kuvataiteen ja kulttuurituotteiden markkinointi somessa / Marketing Visual Arts and Cultural Products in Social Media” (11.3.2025) sekä Anne Kalliomäen esitykseen “Tarinan voima kuvataiteen markkinoinnissa / The Power of Storytelling in Visual Art Marketing” (11.3.2025), jotka pidettiin KUVATA-hankkeen webinaarissa.
*
Hanna Takala, Viestintätiimi Zento: https://www.zento.fi/
Hanna Takala, LinkedIn profiili: https://www.linkedin.com/in/hannatakala/
Anne Kalliomäki, Tarinakone Oy, verkkosivut: https://tarinakone.fi/
Anne Kalliomäki, LinkedIn profiili: https://www.linkedin.com/in/annekalliomaki/
Anne Kalliomäki, Tarinakoneen YouTube-kanava: www.youtube.com/@annekalliomaki
*
KUVATA-hanke tukee suomalaisten kuvataiteilijoiden työtä ja ansaintaa tarjoamalla koulutuksia, webinaareja ja työkaluja nykypäivän taidekenttään. Kohderyhminä ovat ammattikentällä toimivat kuvataiteilijat sekä oppilaitokset eri puolilla Suomea. Hankkeessa keskitytään erityisesti verkostoitumiseen, digitaalisen projektituotannon taitoihin sekä tekoälyn eettiseen hyödyntämiseen kuvataiteen kontekstissa.
KUVATA-hanke (2024–2026) toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulun johdolla yhteistyössä Lapin yliopiston ja Globe Art Point ry:n kanssa. Hanketta rahoittaa EU:n ESR+ -ohjelma Hämeen ELY-keskuksen kautta.