Perinteinen galleriaedustus ei ole enää ainoa väylä kuvataiteilijoiden näkyvyyteen, vaan taiteilijat rakentavat yleisöään ja asiakassuhteitaan yhä useammin myös sosiaalisen median alustoilla. Myös yhteisötaiteilijat jakavat eri medioissa prosessejaan ja produktioiden dokumentointia. Samalla eri alustojen roolit ovat eriytyneet: osa tukee visuaalista esittelyä, osa ammatillista verkostoitumista ja osa syvempää sisällöllistä keskustelua.
Tämä blogikirjoitus tarkastelee somea kuva- ja yhteisötaiteilijoiden verkostoitumisen ja näkyvyyden foorumina. Tarkastelemme erilaisia somekanavia sekä niiden mahdollisuuksia, rajoitteita ja strategista käyttöä kuva- ja yhteisötaiteilijan työssä.
Perustamme kirjoituksen digitaalisten työkalujen ja somen käyttökokemuksiimme. Annamari Manninen on kokenut mediatyökalujen käytön opettaja Lapin yliopistossa. Maria Huhmarniemi hyödyntää eri somekanavia työssään muun muassa hanke- ja tutkimusviestintään sekä poliittiseen keskusteluun. Antti Stöckell on ympäristötaiteilija, joka julkaisee Rakotuli-blogia ja taiteilijaprofiiliaan Instagramissa. Löydät linkit meidän tuottamiin tai ylläpitämiin kanaviin blogin lopusta.
Tämän kirjoituksen loppuosassa tiivistämme Kuvata-hankkeen webinaarin “Kuvataiteen ja kulttuurituotteiden markkinointi somessa” sisältöjä. Webinaarissa innostettiin, rohkaistiin ja opastettiin taiteilijoita somen hyödyntämiseen taiteen markkinoinnissa ja myynnissä. Webinaarin puhuja oli Hanna Takala Viestintätiimi Zentosta. Hanna on Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistunut medianomi ja graafinen suunnittelija, jonka ominta aluetta on valmentaa eri alojen asiantuntijoita tuomaan osaamistaan esille etenkin sosiaalisessa mediassa. Asiakkaat ovat luonnehtineet Hannaa inspiroivaksi ja valovoimaiseksi puhujaksi ja kouluttajaksi
Blogi
Perinteiset blogit ja omat verkkosivut tarjoavat edelleen ainutlaatuisen tilan yhdistää tekstiä ja kuvaa. Toisin kuin sosiaalisen median alustoilla, taiteilija hallitsee itse sisältöään, sen esitystapaa ja kontekstia. Blogi mahdollistaa teosten taustojen avaamisen, työprosessien dokumentoinnin sekä taiteellisen ajattelun artikuloinnin.
Blogin haasteena on kuitenkin löydettävyys. Ilman aktiivista jakamista muissa kanavissa blogisisältö jää helposti näkymättömäksi. Tästä syystä blogi toimii harvoin yksin, vaan osana laajempaa some-ekosysteemiä.
”Minulle blogin ylläpitäminen on merkinnyt taiteellisten prosessien jakamisen rinnalla myös oman taiteen tekemisen kokoamista ja näkyväksi tekemistä portfoliomaisesti. Olen blogijulkaisun avulla saanut osallistujia yhteisölliseen taideprojektiini. Erään kirjassa julkaistun artikkelini kirjoitin ensin rennommin blogijulkaisuna, minkä jälkeen oli helppo hioa painettava versio.” – Antti
LinkedIn – alihyödynnetty mahdollisuus taiteilijoille
LinkedIn mielletään usein yritysmaailman alustaksi, mutta se on kiinnostava myös kuvataiteilijoille. Sen käyttäjäkunta koostuu työelämässä aktiivisista ammattilaisista, jotka ovat myös potentiaalisia taiteen tilaajia, ostajia ja yhteistyökumppaneita.
Kuvataiteilijat hyödyntävät LinkedIniä edelleen varsin vähän, vaikka se tarjoaa mahdollisuuksia:
- esitellä taidetta osana työelämää ja asiantuntijuutta
- rakentaa henkilöbrändiä taiteilijana
- tavoittaa yritysasiakkaita ja julkisen sektorin toimijoita
Sisällöllisesti LinkedIn toimii parhaiten silloin, kun taide kytketään laajempaan kontekstiin, kuten työhyvinvointiin, tilasuunnitteluun, kulttuuripolitiikkaan tai luovaan ajatteluun.
”Vuosien ajan pidin LinkedIniä foorumina, joka on täynnä menestyshössötystä. Päädyin kuitenkin LinkedInin käyttäjäksi, kun etsin vaihtoehtoja Metan hallinnoimille foorumeille. Nyt olen verkostoitunut LinkedInissä siten, että näkemäni julkaisut vastaavat kiinnostustani.” – Maria
Instagram ja sen rinnakkaiskanavat
Instagram on edelleen monelle kuvataiteilijalle keskeisin kanava. Osa käyttää sitä visuaalisena portfoliona ja näkyvyyden perustana. Sen vahvuus on selkeä: visuaalisuus. Teokset, työprosessit ja näyttelydokumentaatio toimivat luontevasti kuvavirrassa.
Alustan haasteet ovat kuitenkin kasvaneet. Algoritmimuutokset suosivat videoita ja sitouttavaa sisältöä, mikä voi ohjata taiteilijoita pois pelkästä teoskeskeisestä julkaisemisesta. Lisäksi monet kokevat, että Instagram ei enää yhdistä ihmisiä samalla tavalla kuin aiemmin.
Instagram-tili voidaan yhdistää esimerkiksi Threads– tai Facebook-julkaisuihin, jolloin sama sisältö voidaan jakaa useaan kanavaan samanaikaisesti. Tämä voi laajentaa yleisöjä, sillä käyttäjäryhmät ovat osin erilaisia. Threadsia pidetään tällä hetkellä kasvavana alustana, joka korostaa keskustelua ja vuorovaikutusta.
Instagramille on lanseerattu eettisempiä vaihtoehtoja, joista keskeisin on Pixelfed. Se toimii kuvapainotteisena alustana Instagramin tapaan, mutta ilman mainoksia, käyttäjäseurantaa tai algoritmista sisällön ohjausta. Lisäksi taiteilijoille suunnattu Cara korostaa tekijänoikeuksia ja yhteisölähtöisyyttä. Näiden alustojen keskeinen haaste on kuitenkin vielä rajallinen käyttäjäkunta, mikä vaikuttaa niiden saavutettavuuteen verrattuna suuriin kaupallisiin alustoihin. Nyt voi kuitenkin olla hyvä aika perustaa omaa some uuteen kanavaan, jolla on kasvupotentiaalia.
Alustojen kriittinen tarkastelu
Moniin sosiaalisen median alustoihin liittyy myös kriittisiä kysymyksiä. Meta Platforms omistaa Facebookin, Instagramin, WhatsAppin, Messengerin ja Threadsin. Näiden palveluiden liiketoimintamalli perustuu pitkälti käyttäjädatan hyödyntämiseen, mikä vaikuttaa siihen, miten sisältöjä suositellaan ja millainen näkyvyys eri julkaisuilla on.
Myös TikTokin käyttöön liittyy keskustelua. Alustaa on kritisoitu esimerkiksi sen koukuttavasta käyttölogiikasta sekä siitä, miten se voi altistaa käyttäjiä yksipuoliselle tai vahvasti ohjatulle sisällölle. Lisäksi sisällön moderointiin ja algoritmiseen ohjaukseen liittyvät kysymykset herättävät huolta erityisesti niissä käyttäjissä, joille sananvapaus ja avoin kulttuurinen keskustelu ovat keskeisiä arvoja.
”Lapin yliopiston koulutusohjelmissa linjana on, että taidealan opiskelijoita ei suoraan ohjata kyseenalaisten somekanavien käyttäjäksi. Niihin on kuitenkin syytä tutusta. Esimerkiksi kuvataideopettajien on tunnettava somenkin maailma voidakseen toimia laaja-alaisina kuva- ja mediakasvattajina. ” – Annamari Manninen
Hajautuva kenttä ja uudet alustat
Viime vuosina kuvallisten alustojen kenttä on pirstaloitunut. Perinteisen Instagramin rinnalle on noussut uusia vaihtoehtoja, jotka tarjoavat erilaisia tapoja esittää visuaalista sisältöä. Näille alustoille siirtyminen vaatii usein uudenlaista sisällöntuotantoa, mikä voi olla sekä mahdollisuus että kuormitustekijä.
”Kannustan opiskelijoita ja kasvumahdollisuuksia hakevia taiteilijoita kokeilemaan uusia alustoja. Jos oman taiteilija- tai muotoilijaprofiilin rakentaa nyt palveluun, joka kasvaa lähivuosina, on liikkeellä oikeaan aikaan.” – Maria Huhmarniemi
Kohdennetut yhteisöt somessa: niche-alustat
Niche-alustat tarkoittavat sosiaalisen median tai verkkoyhteisöjen palveluita, jotka on suunnattu rajatulle käyttäjäryhmälle tai tiettyyn kiinnostuksen kohteeseen – toisin kuin laajat, kaikille tarkoitetut alustat. “Niche” viittaa kapeaan erikoisalueeseen.
Tällaiset alustat voivat keskittyä esimerkiksi:
- tiettyyn ammattiryhmään (esim. taiteilijat, tutkijat)
- tiettyyn sisältötyyppiin (esim. kuvitus, valokuvaus)
- tiettyyn yhteisöön tai arvopohjaan
Kuvataiteilijoille suunnattuja niche-alustoja:
- Behance – portfoliopainotteinen alusta luoville aloille
- ArtStation – erityisesti konseptitaiteeseen ja digitaaliseen kuvataiteeseen
- DeviantArt – pitkäaikainen taideyhteisö
- Cara – uudempi alusta, joka on noussut esiin mm. tekijänoikeuskeskustelun myötä
Monet taiteilijat ovat kiinnostuneet niche-alustoista, koska ne tarjoavat isoja somealustoja kohdennetumman yleisön, vähemmän kilpailua huomiosta, usein kevyemmän algoritmipaineen sekä mahdollisuuden syvempään vuorovaikutukseen.
Somevalinnan muistilista
- Blogi tarjoaa syvällisen julkaisualustan, mutta vaatii rinnalleen aktiivista somemarkkinointia
- Instagram on edelleen keskeinen näkyvyyskanava, mutta yksinään riittämätön pitkäjänteiseen yleisön rakentamiseen
- LinkedIn täydentää visuaalisia alustoja erityisesti verkostoitumisen ja asiakashankinnan näkökulmasta
- TikTok korostaa prosessia, persoonallisuutta ja nopeaa videokerrontaa
- Pixelfed on lähin “eettinen Instagram”
- Cara on suunnattu erityisesti taiteilijoille ja korostaa tekijänoikeuksia
- Uudet ja hajautetut alustat voivat tarjota uusia yleisöjä, mutta niiden vaikuttavuus vaihtelee
- Niche-alustat eivät korvaa suuria kanavia, mutta voivat olla strategisesti arvokkaita lisäkanavia
Kuvata-hankkeen webinaari innosti somen käyttöön
Hanna Takala toi KUVATA-hankkeen webinaarissa esiin, että somemarkkinointi ei ole yksittäisiä julkaisuja, vaan pitkäjänteistä sosiaalista myyntiä. Se rakentuu kolmesta vaiheesta:
- Arvoa tuottava sisältö → herättää kiinnostuksen ja luottamuksen
- Vuorovaikutus ja keskustelu → syventää suhdetta
- Suhteet → johtavat lopulta tavoitteisiin (esim. myynti, näkyvyys, työmahdollisuudet)
Keskeistä on ymmärtää, että luottamus syntyy ajan kanssa. Yksi julkaisu harvoin riittää – tarvitaan toistuvia kohtaamisia. Selkeä tavoite auttaa kohdentamaan viestintää, valitsemaan kanavat ja arviomaan onnistumista.
Kanavavalinnassa pätee kaksi kriteeriä: Ole siellä, missä kohderyhmäsi ja missä itse viihdyt. Takalan mukaan on tehokasta keskittyä 1–3 kanavaan ja lisäksi rakentaa oma “kotipesä” (esim. verkkosivut tai blogi), joka ei ole riippuvainen alustojen muutoksista.
Onnistunut somemarkkinointi lähtee kohderyhmän tuntemisesta: Missä kanavissa he ovat? Mistä he keskustelevat? Mitä he tarvitsevat tai kaipaavat? Sisällön tulee vastata näihin tarpeisiin.
Vaikuttaminen somessa edellyttää säännöllisiä julkaisuja, aktiivista osallistumista keskusteluihin sekä näkyvyyttä muiden sisällöissä (kommentointi). Pelkkä profiilin olemassaolo ei riitä.
Somessa profiili toimii ensivaikutelmana ja ohjaa käyttäjän eteenpäin.
Hyvä profiili:
- kertoo selkeästi, mitä tarjoat
- perustelee, miksi se on kiinnostavaa
- erottaa sinut muista
- ohjaa yhteen selkeään toimintaan (esim. ostaminen, yhteydenotto)
Keskeisiä elementtejä ovat mm. selkeä käyttäjänimi, tunnistettava kuva, informatiivinen esittely ja toimivat linkit.
Sisällöntuotantoa helpottaa selkeä teema tai “oma juttu”, jonka ympärille viestintä rakentuu. Tämä auttaa rakentamaan muistettavaa henkilö- tai asiantuntijabrändiä. Valitse siis aihe, johon haluat tulla yhdistetyksi, palaa siihen säännöllisesti ja laajenna tarvittaessa muihin aiheisiin, mutta säilytä punainen lanka. Ihmisiä kiinnostaa sisältö, joka koskettaa heidän omaa elämäänsä. Siksi onnistuminen perustuu yleisön ymmärtämiseen, eikä pelkästään oman työn esittelyyn.
Ole somessa oma itsesi
Hanna Takala tähdentää, että persoonallinen ja luonteva tapa viestiä on vahvuus. Aitous, tunnistettava tyyli ja johdonmukaisuus on somessa tärkeämpää. Huomaa kuitenkin, että sarkasmia kannattaa käyttää varoen, sillä se ymmärretään helposti väärin digitaalisessa viestinnässä.
Sosiaalinen media tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kuvataiteen ja kulttuurituotteiden markkinointiin, mutta vaatii strategista otetta. Selkeä tavoite, kohderyhmän ymmärtäminen, oikeiden kanavien valinta, säännöllinen ja arvoa tuottava viestintä sekä vahva, tunnistettava henkilöbrändi on tärkeää. Pitkäjänteisellä työllä somesta voi rakentaa tehokkaan kanavan niin näkyvyydelle, verkostoille kuin myynnillekin.
Lisätietoa
Kuvatan webinaari: https://www.youtube.com/watch?v=aiejnDLtnyw&t=167s
Antti Stöckellin blogi: https://rakotuli.wordpress.com/
Antti Stöckellin Instagram: https://www.instagram.com/anttistockell/
Maria Huhmarniemen kotisivu: https://www.mariahuhmarniemi.fi/
Kuvata-hanke
KUVATA: Kuvataiteilijan uusi työ- ja ansaintakenttä -hanke tukee suomalaisten kuvataiteilijoiden työtä ja ansaintaa tarjoamalla koulutuksia, webinaareja ja työkaluja nykypäivän taidekenttään. Kohderyhminä ovat ammattikentällä toimivat kuvataiteilijat sekä oppilaitokset eri puolilla Suomea. KUVATA-hanke (2024–2026) toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulun johdolla yhteistyössä Lapin yliopiston ja Globe Art Point ry:n kanssa. Hanketta rahoittaa EU:n ESR+ -ohjelma Hämeen ELY-keskuksen kautta.