Hanketiimi on iloinen siitä, että kansainvälisen hankkeen tavoitteet on saavutettu, ja ylikin. Se on huomattu myös Euroopan komissiossa, josta on kiitelty projektia.
– Meillä on ollut varsin innovatiivisiakin avauksia. Toivomme, että hyvä työ jatkuu, vaikka hanke päättyy. Myös komissiossa on esitetty toive siitä, että tämän tärkeän asian kehittäminen jatkuu eurooppalaisissa korkeakouluissa, sanoo projektipäällikkö Hanna-Greta Puurtinen.
TAMK on aktiivinen toimija kansainvälisessä European Network of Living Labs (ENoLL) -verkostossa. ENoLL-toiminta kytkeytyy vahvasti InnoHEIs-hankkeeseen. Verkosto vahvistaa korkeakoulujen tarjoamien elävien laboratorioiden eli living labien käyttöä. Niissä voidaan ratkaista yritysten isoja ja pieniä ongelmia, ennakoida tarpeita ja löytää uusia mahdollisuuksia.
– Hyödynnämme ENoLL-verkostoa oppimiseen, hyvien käytänteiden vaihtamiseen ja yhteistyön syventämiseen yritysten ja sidosryhmien kanssa. Tässä hankkeessa tärkeänä kumppaninamme on ollut Pirkanmaan liitto, sanoo Puurtinen.
Hanke antoi paljon uutta myös lehtoreille.
– Tämä ensimmäinen Interreg Europe -rahoitteinen hanke on ollut opettavainen niin talolle kuin meille lehtoreillekin. Uusi rahoitusmuoto avasi ajatuksen sitä, että voimme vaikuttaa alueelliseen politiikkainstrumenttiin. Meillä on jo ajatuksia tulevaisuuteenkin, valottaa teollisuusteknologian lehtori Petri Pohjola.
Pohjolan kollega Timo Rainio on samaa mieltä.
– On ollut hienoa huomata, että hanketoiminnan myötä myös niin TAMKilla kuin meillä opettajillakin on mahdollisuus vaikuttaa alueellisesti ja kansallisestikin.
Maakunnan TKIO-ympäristöt on nyt koottu yhteen – suuntimaa on annettu myös digikompassille
Pirkanmaan oppilaitoksista ja yrityksistä löytyy kymmeniä erilaisia tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja osaamisympäristöjä. Hanketiimikin yllättyi niiden suuresta määrästä. He tekivät ympäristöistä ja niiden tarjoamista palveluista innovaatiotilannekuvan ja verkostokuvauksen. Pirkanmaan liitto ylläpitää innovaatiotilannekuvaa hankkeen päättymisen jälkeen.
Ympäristöjen virtualisointi tuli ajankohtaiseksi koronan myötä. Se helpotti työn näkyväksi tekemistä kahdellakin tapaa.
– Loimme TKIO-ympäristöistä virtuaalisen 360-mallin, joka on myös osa niiden esittelyjä verkossa. Luonnollisen tuntuinen kokemus mahdollistui lisätyn todellisuuden avulla. Samalla teimme näkyväksi myös maakunnasta löytyvää teollisen XR:n osaamista. Virtualisoinnista tuli melkeinpä standardi ja se herätti mielenkiintoa eurooppalaisissa partnereissa, Pohjola kuvaa.
Tiimi osallistui Pirkanmaan TKIO-infrojen ohjekirjan tekemiseen. Pelikirja kertoo, kuinka labroja hyödynnetään tehokkaasti sekä infrojen tarjoajien että asiakkaiden näkökulmasta. Tiimiläiset ovat olleet mukana myös Pirkanmaan digikompassityössä, jossa eri oppiasteet ja alueelliset toimijat tekevät yhteistyötä digitalisaation edistämiseksi.
– Parhaita käytäntöjä veimme Interreg Europe -ohjelman hyvien käytäntöjen portaaliin asti, ja kirjoitimme useita vieraskynäartikkeleita, Puurtinen sanoo.
Yhteisiä oppimisympäristöjä viedään määrätietoisesti eteenpäin tulevaisuudessakin
Monien tuotoksien lisäksi hankkeessa on syntynyt myös pidempiaikaista vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoululle soveltava tutkimus on strategisesti tärkeää tekemistä. Hankkeiden ja opetuksen integraatio kiteytyy hyvin InnoHEIsissa. Valmistavan teollisuuden labra, TAMK FieldLab, on toiminut hankkeessa keskeisenä pilottikohteena.
– Tämä on ollut oppimisympäristö meille itsellemmekin. FieldLab sai hyvää buustia, ja sinne hankittiin uusia laitteita. Loimme ja mahdollistimme asioita, joita voimme viedä opetukseen. Alueelliset ja kansainväliset verkostot auttavat opetuksessa ja hyödyttävät opiskelijoita laajemminkin, Rainio toteaa.
Pirkanmaalla TKIO-ympäristöjen kehittämistä ja entistä parempaa hyödyntämistä on vuosien varrella toteutettu useissa, eri rahoituksilla toimineissa hankkeissa. Hankeperhe on lähestynyt kehittämistyötä eri näkökulmista, jotta yritykset saisivat mahdollisimman konkreettista apua tutkimustarpeisiinsa. InnoHEIsin myötä TAMK on nostanut näkyviin myös teollista infraa.
Pohjola muistuttaa, että Interreg Europe -rahoitteiset hankkeet liikkuvat usein ylätasolla. Hankkeessa ei kuitenkaan haluttu jäädä vain EU:n aluepolitiikka- ja ohjaustasolle.
– Olemme kehittäneet politiikkainstrumenttia, mutta olemme ottaneet huomioon myös tahot, joita se koskee. Ammattikorkeakouluna olemme tuoneet hankkeeseen ruohonjuuritason osaamista ja tietoa siitä, miten alueellinen politiikkainstrumentti vaikuttaa käytännön tekemiseen. Niiden välinen etäisyys on kuroutunut umpeen ja silmät avaavaa keskustelua on käyty moneen suuntaan. Tämä antaa hyvät eväät tulevaan.
“Improving Research and Innovation Infrastructure Performance: from Fragmented to Integrated and Sustainable Cooperation” (InnoHeis) -hankkeen tavoitteena on HEI:n (Higher Education Institutions) roolin ja RII (Reseach and Innovation Infrastructure) –infran käytön laajentaminen alueellisessa innovaatiotoiminnassa. Hanketta koordinoi Hanze University of Applied Sciences. Partnereina ovat TAMK ja Pirkanmaan liitto sekä kansainväliset toimijat Northern Netherlands Province Alliance, Autonomous University of Barcelona, DEV’UP Cente-Val de Loire, Mid Sweden University, Ministry of Education & Science of Lithuania, Lithuanian Innovation Center, University of Silesia in Katowice ja Marshal’s Office in Silesia. Hanke on käynnissä 1.8.2019–31.7.2023.
Lisätiedot:
Hanna-Greta Puurtinen
InnoHEIs-hankkeen projektipäällikkö
Kehittämispäällikkö | Projektitoimisto
Tampereen ammattikorkeakoulu
hanna-greta.puurtinen@tuni.fi, 050 373 2947
Teksti: Hanna Ylli
Kuva: InnoHEIs-hanke