Tausta
Tutkimuksessa tarkastellaan lapsen tilanteen arviointia silloin, kun sosiaalityöntekijät ja muut ammattilaiset tekevät ratkaisuja siitä, miten, missä ja kenen lasta ja perhettä tulee tukea. Kiinnostus kohdistuu valintaan siitä, edellyttääkö lapsen tilanne lastensuojelun vai lapsi- ja perhepalveluiden toimia. Arviointi on paitsi faktuaalista (ja faktualisoitua) niin myös normatiivista (lapsen etu) ja sitä tehdään ammattilaisten, asiakkaiden ja organisaatioiden toiminnallisessa systeemissä.
Suppeasti tulkiten tutkimuksessa on kyse asiakastilanteessa tapahtuvan päätöksenteon tutkimisesta, kun tehdään lapsen palvelutarvearviota, käsitellään lastensuojeluilmoitusta tai arvioidaan välitöntä vaara päivystysluonteisesti. Laajassa mielessä tutkimuksessa on kyse lastensuojelun institutionaalisen tehtävän tarkentamisesta.
Tutkimusta toteutetaan niin sanotussa lastensuojelun ekologis-systeemisen päätöksentekotutkimuksen kehyksessä. Päätöksenteko – asiakkaan tilanteen arviointi ja sen pohjalta tehdyt ratkaisut – nähdään systeemisenä prosessina, johon vaikuttaa asiakas (tilanne, toiminta, ominaisuudet), työntekijä (osaaminen, menetelmät ja arvot), organisatorinen ympäristö (aika ja muut resurssit, työn tekemisen rakenteet, organisaation arvot) ja yhteiskunnallinen ympäristö laajemmin (palvelujärjestelmä, kulttuuri, normit), ja edelleen se tieto ja/tai oletus, joka päätöksentekotilanteessa on ratkaisun vaikutuksista lapsen tilanteeseen.
Valittu teoreettinen kehys ohjaa tarkastelemaan samanaikaisesti yksilöitä (lapsia, vanhempia ja ammattilaisia), organisaatiota ja palvelujärjestelmää.
Tutkimuksen tehtävänasettelua ohjaa hypoteesina näkemys siitä, että arvioinnin käytännöt vaihtelevat työntekijöittäin, toimistoittain ja alueittain, ja ne sisältävät sekä systemaattisten menetelmien käyttöä että ammatilliseen tottumukseen ja organisaatiokohtaisiin tapoihin pohjautuvia menetelmiä. Oletus on myös se, että tulkinnat hyvinvoinnista ja lapsen edusta vaihtelevat edellä kuvatulla tavalla, ja lisäksi myös ammattilaisten henkilökohtaiset tekijät (kuten tieto, osaaminen, arvot ja tunteet) vaikuttavat arviointiin.
Ammattilaisten käytössä olevat arviointiskeemat voivat tulla arvioinnin pohjana käytettävistä lomakkeista ja asiakastietojärjestelmien rakenteesta ja vaikutusten arviointi voi olla osa tiimityöskentelyn rytmitystä. Tällainen käytäntöjen moninaisuutta tunnistava ja niihin sitoutuvan tulkinnallisuuden ja teoreettisuuden ymmärtäminen ohjaa tutkimustehtävien tarkastelua.
Tutkimuskysymykset
Ekologis-systeemisen kehyksen mukaisesti tutkimustehtävä jaetaan kysymyksiin, joista osa kohdistuu ammattilaisiin, asiakkaisiin (lapset ja heidän vanhempansa ja läheisensä), organisaatioihin (ml. palvelujärjestelmä) ja arviointeihin (arviointi toimintana).
Tarkennetusti vastauksia etsitään seuraaviin kysymyksiin:
1) Millaiseen tulkintaan lapsen hyvinvoinnista ja lapsen edusta ammattilaiset sitoutuvat tehdessään arviointia ja mitkä tekijät ohjaavat tuota arviointia silloin, kun ammattilaiset ratkaisevat lapsen ottamista lastensuojelun toimien piiriin?
2) Miten spesifit lapsen tilanteen ja sen seurannan arviointimenetelmät menetelmät vaikuttavat lapsen hyvinvoinnin arviointiin ja millaista tietoa hyvinvoinnista ja lastensuojelun toimien vaikutuksista ne tuottavat?
3) Millaista tulkintaa lapsen hyvinvoinnin ja lapsen edun arvioinnista ja lastensuojelulta vaadittavista toimista lastensuojelun asiakkaat painottavat tilanteissa, joissa lapsen ottaminen lastensuojelun asiakkaaksi on esillä?
4) Miten lastensuojelun ammattilaisten arviointeja ja arvioinnin vaikutuksia ohjataan ja seurataan organisaatiotasolla ja palvelujärjestelmien rajapinnoilla ja millaista tietoa ne tuottavat lasten hyvinvoinnin arvioinnista ja lastensuojelun tehtävästä?
Aineisto
Tutkimuksessa kerätään seuraavia määrällistä ja laadullista metodologiaa yhdistäviä kysely- ja haastatteluaineistoja sekä muuta aineistoa seuraavalla tavalla.
Sosiaalityöntekijöille suunnataan kysely, jossa tutkitaan heidän käytäntöjään ja erityisesti osaamistaan arvioinnin tekemisessä. (vastuututkija Anne-Mari Jaakola)
Tutkimushankkeen kyselyosuudessa toistetaan Anne-Mari Jaakolan (2020) väitöstutkimuksen asetelman mukainen sähköinen kysely, joka on kerätty sosiaalityöntekijöiltä 2010-luvun alussa. Kyselyaineistolla tutkitaan sosiaalityöntekijöiden arviointikäytäntöjä, osaamista ja orientaatiota ja näihin yhteydessä olevia ammatillisia ja organisatorisia tekijöitä. Kyselyllä saadaan tietoa lapsen tilanteen arvioinnista ilmiönä Suomessa, se mahdollistaa arvioinnin tekemisen tapojen ajallisen vertailun sekä alueellisen ja kuntakohtaisen tarkastelun. Kyselyllä tavoitellaan koko Suomen kattavaa tiedonkeruuta. Kysely kohdennetaan kuntien kautta sosiaalityöntekijöille lapsiperhepalveluissa ja lastensuojelussa.
Kyselyn tietosuojailmoituksen voit lukea tästä.
Arviointityötä tekevien ammattilaisten ryhmähaastattelut (vastuututkija Tuuli Lamponen)
Ammattilaisten ryhmähaastattelut toteutetaan lastensuojelulain ja/tai sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa työskentelevien ammattilaisten kanssa, ja koskien faktuaalista ja normatiivista tulkintaa lapsen hyvinvoinnista, lapsen edusta, sekä tarvittavista palveluista silloin kun arvioidaan lastensuojelun asiakkuuden tarvetta. Ryhmähaastatteluaineisto kerätään seuraavanlaisista ryhmistä:
a. sosiaalityöntekijät sekä sosiaaliohjaajat, jotka työskentelevät lastensuojelutarpeen ja/tai palvelutarvearviointien parissa lastensuojelulain tai sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa (myös sosiaali- ja kriisipäivystys)
b. monialaiset ryhmät tai tiimit, jotka osallistuvat lasten palvelutarvearviointiin
c. lastensuojelun moniammatilliset työryhmät, tai muut konsultatiivisten rakenteiden pohjalta muodostetut ryhmät, joissa on mukana esimerkiksi terveydenhuolto, sivistystoimi, varhaiskasvatus
Ammattilaisten ryhmähaastattelun tietosuojailmoituksen voit lukea tästä.
Lastensuojelun asiakasryhmien (ns. kehittäjä- tai kokemusasiantuntijaryhmät) kanssa toteutetaan ryhmähaastatteluja koskien lapsen hyvinvoinnin (faktuaalista ja normatiivista) tulkintaa lastensuojelun tarpeen arvioinnissa. (vastuututkija Noora Aarnio)
Samalla vinjettimenetelmällä kerätään lastensuojelun asiakaskehittäjäryhmien (vanhemmat, nuoret) näkemyksiä samoista aiheista kuin ammattilaisten ryhmähaastatteluissa.
Asiakasryhmien ryhmähaastattelun tietosuojailmoituksen voit lukea tästä.
Sosiaalityöntekijöiden kanssa toteutetaan tutkimus, jossa kerätään tietoa ARVOA ©-menetelmän käytöstä sekä lapsen hyvinvointia ja sen muutosta koskevan tiedon muodostumisesta lastensuojeluprosessissa (MittaETU-tutkimus). (vastuututkija Elina Aaltio, Socca)
Tutkimusosiossa tarkastellaan sitä, millaisia vaikutuksia ARVOA© -menetelmän käytöllä on asiakastyöhön, ja miten luotettavia menetelmästä johdetut mittarit ovat lapsen tilanteen kartoittamisessa ja seurannassa. Osatutkimus on realistisesti informoitu arviointitutkimus, jossa käytetään kvasikokeellista tutkimusasetelmaa. Osiossa kerätään sekä laadullinen että määrällinen aineisto, joka muodostuu ARVOA© -menetelmää käyttäneiden työntekijöiden haastatteluista, menetelmällä tuotetusta lomakeaineistosta ja rekisteriaineistosta. Aineisto kerätään 1–3 menetelmää käyttävältä paikkakunnalta. Tutkimuskysymyksiä ovat seuraavat: Millaista tietoa menetelmällä tuotetaan lapsen ja perheen hyvinvoinnista ja palvelutarpeista? Ovatko ARVOA© -menetelmän lomakkeet käyttökelpoisia? Ovatko niistä johdetut mittarit luotettavia ja soveltuvia vaikuttavuuden arviointiin? Vaikuttaako menetelmän käyttö asiakastyöhön? Entä miten arviointimenetelmä on eri organisaatioissa otettu käyttöön
Organisaatiokohtaisesti kerätään aineistoa siitä, miten lasten tilanteen arviointia ja tilanteen
seurantaa on ohjeistettu. Kuntakohtaisesti kerätään käytössä olevien tilastojen pohjalta
määrällistä tietoa lastensuojelussa tehtyjen palvelutarvearviointien lukumäärästä. (vastuututkija Minna Veistilä)
Esihenkilöhaastattelut toteutetaan haastattelemalla kuntien ja kuntayhtymien lastensuojelun esihenkilöitä (johtavia sosiaalityöntekijöitä tai sosiaalipalvelupäälliköitä, jotka toimivat lastensuojelun tarpeen arviointia ja/tai lapsiperheiden palvelutarpeen arviointia tekevien sosiaalityöntekijöiden lähiesihenkilöinä). Kiinnostuksen kohteena on organisaatio- tai tiimikohtainen ohjeistus, jonka mukaan arviointia tehdään ja lapsen tilannetta seurataan. Ensisijainen kiinnostus on kirjallisiin ohjeistuksiin mutta tunnistetaan myös arkisten arviointitulkintoja ohjaavien rakenteiden merkitys. Siksi haastatteluissa kysytään esimerkiksi tietojärjestelmistä, lomakkeista ja muista vastaavista, joita käytetään arviointeja tehtäessä. Tutkimusalueelta kerätään myös tilastotietoa niiden lasten lukumäärästä, joiden kohdalla arviointia lastensuojelun tarpeesta on tehty (lukumäärä, lasten ikä).
Esihenkilöiden haastattelun tietosuojailmoituksen voit lukea tästä.
Moninaisuus ja monikielisyys arviointityöskentelyssä (vastuututkija Eveliina Heino)
Moninaisuuden ja monikielisyyden teema on läsnä hankkeen aineistoissa erityisesti silloin kun tarkastellaan ammattilaisten ja esihenkilöiden arviointikäytäntöjä. Tällöin huomion keskiössä ovat monikielisyyden erityiskysymykset ja käytännöt arviointityöskentelyssä.
Arviointi kiireellisissä sijoituksissa (vastuututkija Maija Haapala)
Maija Haapala tekee väitöstutkimusta nuorten kiireellisistä sijoituksista. ETU-hankkeessa Maija tutkii nuorten kiireellisen sijoituksen päätösasiakirjoja ja niissä tehtävää arviointia ja perustelua.
Tutkimusta rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö (VTR-rahoitus, VN/25308/2020) 2021-2022.