Projektin tutkijat
Johtaja
FT, dosentti Saija Isomaa on Tampereen yliopiston Suomen kirjalllisuuden yliopistonlehtori ja Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosentti. Isomaa on erikoistunut muun muassa kirjallisuushistoriaan, vertailevaan lajitutkimukseen, tekstienvälisyyteen ja tunteisiin ja ajatteluun vetoamisen keinoihin ja ideologiseen esittämiseen kirjallisuudessa. Dystopia-projektissa hän tarkastelee erityisesti dystooppisen fiktion piiriin kuuluvien lajien migraatiota ja lajiutumista eri kirjallisuuksissa sekä dystooppisen fiktion tendensiivisiä piirteitä, erityisesti sen tapoja vedota tunteisiin ja arvottaa erilaisia yhteiskunnallisia ja ekologisia tiloja ja oloja. Lähestymistavan periaatteita Isomaa on käsitellyt mm. artikkelissaan kokoelmassa Values of Literature (2015, eds. Meretoja et al., Rodopi Brill). Utopian ja sen vastalajien tutkimuksen Isomaa aloitti jo Arvid Järnefeltiä koskevassa väitöskirjassaan Heräämisten poetiikkaa (2009, SKS).
Tutkijat
FT Hanna Samola on Suomen kirjallisuuden yliopistonlehtori (vs.) Tampereen yliopistossa ja projektitutkija Tampereen yliopistossa. Hänen väitöskirjansa Siniparran bordelli. Dystopian ja sadun lajiyhdistelmät romaaneissa Berenikes hår, Huorasatu ja Auringon ydin (2016) käsittelee lajiyhdistelmien lisäksi feministisen dystopian alalajia. Samola on julkaissut dystooppista kirjallisuutta käsitteleviä artikkeleita Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja Joutsenen dystopiateemanumerossa 2017, Svenska Litteratursällskapet -seuran vuosikirjassa 2015 Historiska och litteraturhistoriska studier ja Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimessa 3/2013. Samola on kirjoittanut artikkeleita myös kasvien merkityksistä dystopioissa ja dystopioiden satuelementeistä. Tutkimustyön lisäksi Samola on opettanut kirjallisuutta ja suomen kieltä Tukholman yliopistossa, Oregonin yliopistossa ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn kursseilla Suomessa ja Venäjällä. Hän on myös suomentanut kaunokirjallisuutta viron ja venäjän kielistä.
FT Toni Lahtinen on kirjallisuudentutkija Tampereen yliopistossa. Hänen ekokriittinen väitöskirjansa Maan höyryävässä sylissä: Luonto, ihminen ja yhteiskunta Timo K. Mukan tuotannossa (2013) käsitteli metaforaa maa-naisena, Lapin erämaan kuvauksia sekä 1960-luvun kulttuurikeskustelua pohjoisesta näkökulmasta. Lahtinen on julkaissut useita artikkeleita ekokritiikistä ja yhteistoimittanut muun muassa ensimmäiset suomenkieliset ekokriittiset antologiat, Äänekäs kevät. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus (2008), Takaisin luontoon. Ekokriittisiä esseitä kirjallisuudesta (2009) ja Tapion tarhoilta turkistarhoille. Luonto suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa (2011). Hänen post doc-tutkimuksensa käsittelee ympäristöllisten riskien, katastrofien ja myyttien kuvauksia suomalaisessa nykykirjallisuudessa.
FT Maria Laakso on kirjallisuudentutkija ja yliopisto-opettaja Tampereen yliopistossa. Hän on erikoistunut suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimukseen sekä suomalaisen nykyproosan yhteiskunnalliseen tematiikkaan ja retoriikkaan. Hänen 2014 ilmestynyt väitöskirjansa Nonsensesta parodiaan, ironiasta kielipeleihin. Monitasoinen huumori ja kaksoisyleisön puhuttelu Kari Hotakaisen Lastenkirjassa, Ritvassa ja Satukirjassa tarkasteli Kari Hotakaisen lastentuotannon kaunokirjallista huumoria sekä lapsi- ja aikuislukijoiden puhuttelua sen kautta. Laakso on myös yhteistoimittanut suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta käsittelevän ekokriittisen artikkelikokoelman Tapion tarhoilta turkistarhoille. Luonto suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa (2011). Viime aikoina hän on julkaissut artikkeleita kotimaisen nykykirjallisuuden temaattisessa kentässä voimakkaana ilmenneestä ekonomisaatiosta eli taloudellisten käytänteiden leviämisestä yhä uusille elämänalueille – esimerkiksi ihmissuhteisiin. Näitä teemoja käsitellään artikkeleissa “Laskutan yksinäisyydestä, lievitän sitä maksua vastaan. Seksuaalisuus ja ekonomisaatio Kari Hotakaisen romaanissa Huolimattomat” (2015) ja “Brändimarkkinoiden mannekiinit ja kulutushyödykenaiset. Tuomas Vimman Helsinki-12-romaanin naiskuva, taloudellinen tematiikka ja kysymys kertovan tekstin etiikasta” (2015). Laakson tutkimusintresseihin dystopia-projektissa kuuluvat erityisesti nuortenkirjallisuuden dystopiabuumi sekä suomalaisen nykydystopiaromaanin yhteiskunnallinen ja taloudellinen tematiikka.
FT Juha Raipola on Tampereen yliopistossa toimiva kirjallisuudentutkija, jonka väitöskirja Ihmisen rajoilla: Epävarma tulevaisuus ja ei-inhimilliset toimijuudet Leena Krohnin Pereat munduksessa (2015) esitteli suomalaiseen kirjallisuudentutkimukseen materiaalisena ekokritiikkinä tunnetun tutkimusalan. Väitöskirjassaan ja tutkimusartikkeleissaan Raipola on ollut erityisen kiinnostunut keinoista, joilla fiktio kuvaa tulevaisuuden epävarmuutta sekä moninaisia ihmistodellisuutta ympäröiviä ei-inhimillisiä olioita, toimijoita ja asioita. Post doc -tutkimuksessaan Raipola tarkastelee ihmiskontrollin rajoja tieteisfiktion, dystopian ja apokalyptisen fiktion lajikehyksissä.
FT Leena Romu on kotimaiseen sarjakuvaan erikoistunut apurahatutkija Tampereen yliopistossa. Romun lokakuussa 2018 tarkistettu Suomen kirjallisuuden väitöskirja Liiallisuutta, nurinkääntämistä ja rajojen rikkomista – Kati Kovácsin sarjakuvateokset Vihreä rapsodia, Karu selli ja Kuka pelkää Nenian Ahnavia? kertomuksina ruumiillisuudesta on ensimmäinen tutkimusmonografia, joka keskittyy suomalaiseen sarjakuvaan. Kertomuksen-, sarjakuvan- ja kulttuurintutkimuksen käsitteitä ja teorioita hyödyntäen väitöskirjassa selvitettiin, millaisin keinoin sarjakuvat kuvaavat sukupuolta, seksuaalisuutta ja ruumiillisuutta. Marraskuussa 2018 dystopia-projektiin liittynyttä Romua kiinnostavat väitöskirjan aihepiirin lisäksi kotimaisen dystooppisen sarjakuvan kehitys, arktisten ja pohjoisten alueiden kuvaus osana dystooppisia sarjakuvia sekä sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevat utopiat/dystopiat.