Loppuseminaaripäivänä ohjausryhmä kerääntyi myös kuulemaan hankkeen tuloksista. ARVO selkeytti tietoa aluekehityshankkeiden organisoitumismalleista ja prosessimallista. Esimerkiksi aluekehityshankkeen toteutuksessa tyypillisiä ovat keskitetty projektinjohto ja toimijaverkoston selkeästi määritellyt yhteistyökäytännöt.
Kaikkea hankkeen tutkimaa on haastava mahduttaa yhteen uutiseen, joten tarkemmin tuloksista on hyvä lukea julkisesta loppuraportista, joka julkaistaan kevään aikana. Sen sijaan on mielenkiintoista kuulla, miten yhteistyökumppanimme ovat hankkeen nähneet. He ovat olleet aktiivisesti mukana esimerkiksi hankkeen webinaarien puhujina ja työpajoissa.
Mitä yhteistyökumppaneillemme jäi päällimmäiseksi mieleen?
– ARVO-hanke toi yhteen erilaisia, asumisen parissa työskenteleviä toimijoita. Yhteisten keskustelujen myötä oli hienoa saada uusia näkökulmia hankkeessa käsiteltyihin aiheisiin. Opintomatka Hollantiin oli antoisa ja hankkeen aamukahviwebinaarit tarjoilivat laadukkaita puheenvuoroja sopivan tiiviissä muodossa, miettii Tampereen kaupungin erityisasiantuntija Kaisu Kammonen.
– Excursio oli todella hyvä. Tutustuminen toisen maan rakennettuihin kohteisiin muiden asiantuntijoiden kanssa ravisteli mukavasti omia ajatuksia. Hankkeessa oli hyviä ajankohtaisia tutkimusaiheita esimerkiksi aluekehittämisen hyvät käytännöt on hyvä muistilista isojen hankkeiden osalta. Välipalavereissa oli hyvä kuulla ajankohtaisia terveisiä hiukan eri kulmista neutraalilla maaperällä, sanoo Tampereen kaupungin kehityspäällikkö Jani Kiiskilä.
– ARVO-hankkeessa mukana oleminen on lisännyt tietoa ja ymmärrystä kumppanuuskaavoituksen merkityksestä onnistuneessa kaupunkikehitysprojektissa, pohtii puolestaan Järvenpään kaupungin maankäyttöjohtaja Juhana Hiironen.
– Uusien asuinalueiden rakentaminen ja vanhojen täydentäminen on hienovarainen prosessi. Siinä alueen viihtyisyyden, turvallisuuden ja muiden vetovoimatekijöiden, kuten koulujen, päiväkotien, palveluiden sekä liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksien, lisäksi keskeisiä ovat mm. segregaation ehkäisy monipuolisella asunto- ja omistustapajakaumalla sekä alueen tasapainoinen rakentuminen kortteli korttelilta. Näin toimittaessa asukkaat eivät joudu asumaan keskellä rakennustyömaata. On ollut erinomaista nähdä, kuinka sitoutuneesti kaupunkien edustajat ja muut alan toimijat ovat jakaneet oppejaan ja kokemuksiaan entistä parempien asuinalueiden toteuttamiseksi, kertoo A-Insinöörit Oy toimitusjohtaja Kari Kauniskangas.
ARVO-hanke pähkinänkuoressa
ARVO-hankkeen taustalla ovat megatrendit, kuten väestönkasvu, digitalisaatio ja ilmastonmuutos, jotka vaikuttavat asumisen käytäntöihin. Hankkeen tavoitteena olikin lisätä ymmärrystä aluekehityshankkeiden toteutusmalleista.
Kahden ja puolen vuoden aikana 2022–2024 ARVO-hanke tarkasteli asumisen trendejä, aluekehittämisen haasteita ja hyviä käytäntöjä, aluekehityshankkeiden organisointimalleja sekä aluekehityshankkeiden osittelua ja vaiheistamista.
Hankkeen tutkimusalueisiin kuuluvat muun muassa Helsingin Postipuisto, Järvenpään Ainola, Espoon Kera ja Tampereen Hiedanranta.
Lopuksi vielä suuri kiitos ARVO-hankkeen yhteistyökumppaneille ja kaikille hankkeen tapahtumiin ja toimintaan osallistuneille!
Kiinteistökehittämisen tutkimus jatkuu muun muassa Kiinteistökehittämisen osaamiskeskuksen toisissa hankkeissa, joista voi lukea lisää täältä.
ARVO-hankkeen uutisiin, opintomatkaan ja diplomitöihin voi tutustua kotisivuillamme.
Lisätietoja:
Jukka Puhto, TkT
Johtaja, Kiinteistökehittämisen osaamiskeskus
jukka.puhto@tuni.fi
Teksti ja kuvat:
Alisa Hakola, YTM
Tiedottaja ja tutkija, CoreLab
alisa.hakola@tuni.fi
ARVO-hankkeessa yhteistyökumppaneita ja rahoittajina toimivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), A-Insinöörit Oy, Espoon kaupunki, Hartela-yhtiöt Oy, Helsingin kaupunki, Järvenpään kaupunki, Peab Oy, Redeve Oy, Setlementtiasunnot Oy, Talonrakennusteollisuus ry, TA-Rakennuttaja Oy, Tampereen kaupunki, YIT Oy ja Y-Säätiö sr.