Houthaven
Tälle entisen puusataman paikalle on kehitetty ilmastoneutraalia asuinaluetta, jolle tulee noin 2 700 asuntoa. Houthaven koostuu seitsemästä saaresta, jotka on nimetty hansakaupunkien mukaan. Jokaisella saarella on oma teemansa, joka sopii yhteen muiden teemojen kanssa. Teemoja ovat esimerkiksi Tough boys, Red curves ja Distinguished ladies.
Kokonaisuutena alue muistuttaa Amsterdamin keskustaa, sillä talot ovat monilla saarilla moderneja tulkintoja perinteisistä kanaalitaloista. Viimeiset kaksi saarta ovat vielä kesken ja valmistuvat 2026 mennessä.
Kehitystyössä on ollut mukana useita eri arkkitehteja, kehittäjiä ja urakoitsijoita. Kaupungin strategian mukaisesti alueella on myös useita sosiaalisen vuokra-asumisen kohteita.
Houthaven on otollisella paikalla ja tarjoaakin kallista ja laadukasta asumista aivan veden ääressä. Alueen leikkikenttä ja puisto asettuvat hauskasti moottoritien päälle rakennetun tunnelin yläpuolelle. Muutoin vesi on leikkikenttäsi alueella.
Buiksloterham
Buiksloterham on laaja alue Amsterdamin pohjoisosassa, mitä kehitetään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Koska alueella oli aikaisemmin telakka, on maaperä paikoin saastunutta. Toinen Buiksloterhamin teemoista onkin ideoiden synnyttäminen ja toteuttaminen. Näin ollen saastunutta maaperää puhdistetaan erilaisten liuosten avulla kaupunkihautomo De Ceuvelissa.
Kiinnostavaa on myös, kuinka alueella on katutaiteen, musiikin ja kirpputorien kulttuurikeskus NDSM Wharf. Tälle vahvasti teollisen tuntuiselle alueelle saapuu ihmisiä nauttimaan kahviloista, ulkoilmateatterista ja taiteesta ympäri Amsterdamia ja maailmaa.
Samalla viereen kohoaa Rebuplican tai Cityplotin kaltaisia hankkeita, joissa on moderneja kerrostaloja ja toive yhteisöllisyydestä. Schoonschip puolestaan pyrki kiertotalouden periaatteisiin ja omalaatuiseen elämiseen veden päällä – kestävästi.
Buiksloterham oli yllättävän hiljainen näin arkipäivänä. Uusien projektien liiketilat olivat myös pääosin tyhjiä, eikä aukiolla ollut sellaista elämää, kuin suunnittelijat toivoivat. Vain aika kertoo, miten tämän kiertotaloutta edistävän alueen tulevaisuudessa käy.
Binckhorst
Haagin entistä yrityspuistoa muutetaan vehreäksi asuinalueeksi We Think Binck kollektiivin voimin. Alueella on kunnianhimoinen tavoite tehdä alueesta ekologisempi kuin se oli, mikä näkyy teiden vehreyttämisenä, kattopuutarhoissa ja alueelle suunnitelluissa puistoalueissa. Projekteja on kohdistettu myös opiskelijoille ja yhteiskunnan tikapuita ylöspäin kiipeäville.
Kiinnostavia projekteja alueella ovat mm. Binck City Park, Binck Island, One Milky Way, Binck Blocks ja Linck.
Binckhorst oli selkeästi vielä kesken. Se vaikutti kiinnostavalta alueelta vierailla valmistuttuaan. Kuinka hyvin ekologiset tavoitteet toteutuvat? Kuinka eläminen onnistuu ylöspäin jatkuvassa kaupungissa? Tuleeko unelmista totta, vai ajaako haastava rakennustilanne ne nurin?
Ypenburg
Entisen lentokentän historia näkyy yhä Ypenburgissa valtavana viheralueena entisen laskeutumisalustan paikalla, jonka läpi kulkee jalkakäytäviä ja ratikkalinjoja.
Vierailimme täällä Waterwijkin naapurustossa, jonka saarilla on eri talotyyppejä, kuten suljettuja lohkoja, paritaloja ja rivitaloja. Alueen erikoislaatuisuus on suunnittelukilpailun tulos, minkä voittajien projektit ovat ikääntyneet jo parikymmentä vuotta.
Osa taloista oli suunniteltu materiaaleista, jotka eivät kaipaa ylläpitoa. Olikin mielenkiintoista nähdä, kuinka nämä talot olivat selvinneet – kyllähän sieltä sammalta ja kulumaa löytyi.
Ypenburg oli ihastuttavan rauhallinen ja luonnonläheinen alue. Se oli kaukana suuremmista keskustoista, mutta silti hyvin kytköksissä niihin ratikkalinjojen avulla. Waterwijk loi näkökulmaa aluekehittämiseen keskustojen ulkopuolella.
Markthal
Rotterdamin kauppahalli on valtava ja mahdottoman oloinen rakennus, jossa yhdistyvät ruokakojut, asuminen ja parkkihalli. On hurja ajatella, että rakennuksen suurella julkisivunikkunalla on 70 senttimetriä liikkumavaraa, ennen kuin rakenne pettää.
Sisähallin pintaa koristaa taideteos nimeltään Horn of Plenty, jonka laatat myös auttavat akustiikan hallinnassa. Ilmanvaihto näinkin suuressa tilassa vaatisi vielä enemmän toimia, sillä esimerkiksi ruokakojujen ylätasanteet olivat aivan käryjen vallassa ja tekivät hengittämisestä huomattavasti vaivalloisempaa.
Oli ällistyttävä nähdä Rotterdamin kauppahalli, mutta myös kuulla sen rakentamisesta. Maaperä oli vetistä ja alla oleva parkkihalli on vesirajan alapuolella. Samalla kaupungista pumpataan jatkuvasti vettä pois, sillä muuten se vajoaisi meren pinnan alle. Silti täällä on näin kallis ja konventioita rikkova rakennusprojekti.
Bijlmermeer
Aikaisemmin Amsterdamin ghettona tunnettu Bijlmer on esimerkki kaupunkikehityksestä, joka epäonnistui tavoitteissaan ja muuttui rikollisuuden, huumeiden ja köyhyyden tyyssijaksi 1900-luvun lopulla.
Uudistustöiden seurauksena alue on kuitenkin elpynyt huomattavasti 1992 vuoden jälkeen. Nykyään kerrostalojen lisäksi Biljmerissä on paljon matalia omakotitaloja ja kiinnostavia rakennusprojekteja, kuten aluekehittäjä BPD:n kädennäyte.
Biljemermeer toi esiin suunnitelmien epäonnistumisen, mutta myös epäonnistumisista selviämisen. Alueella kävellessä huomasi jo vanhat ja kuluneet kerrostalot, sekä matalammat omakotitalot, mutta myös uudemmat alueet, joilla sinne luodaan mahdollisuuksia rikkaaseen elämään terveellisissä puukerrostaloissa.
IJburg
Kuudesta keinotekoisesta saaresta koostuva IJburg on yksi Amsterdamin uusimpia kaupunginosia. Hankkeen viimeiset saaret ovat vielä kehitteillä, mutta muilta osiltaan IJburg on jo vilkas ja rauhallinen asuinsija.
Omalaatuisia projekteja alueella ovat kestävä Jonas’ sekä portinvartijana saarille toimiva Sluishuis. Keskussaari on myös tunnettu itserakentamisen hankkeistaan, kuten De Warrenista.
Saarille on suunniteltu noin 20 000 asuntoa. Määrä voi tuntua vähäiseltä näinkin monelle saarelle, mutta niihin on jätetty paljon tilaa myös luonnolle ja esimerkiksi Rantasaarelle sopivasti uimarannalle.
Oli mielenkiintoista huomata, kuinka yhteisöllisyyttä rohkaiseva hanke, kuten Jonas’, kuitenkin sulkee ovensa ympäristöltään. Suuren maineen mukana tulevat kiinnostuneet ihmismassat, jotka tunkeutuvat kotiin laajemmissa määrin ja eri tavalla kuin suunnitelmissa oli.
Zuidas
Zuidas on Amsterdamissa sijaitseva kansainvälisesti tunnettu tieto- ja liikekeskus, mutta se tarjoaa myös asumiseen ja vapaa-ajanviettoon tarkoitettuja tiloja. Asumista on kehitetty etenkin viime vuosina ja siitä jännittäviä taidonnäytteitä ovat Valley B.V., The Gustav ja The George, sekä Xavier, OPZUID ja Summertime projektit. Uusimpia alueen projekteja on myös 2023 toukokuussa valmistunut Crossover.
Valleyssä on kolme tornia, joihin mahtuu liiketiloja, ravintoloita sekä asuntoja. Maisematasanne on auki vierailijoille. Mekin nautimme maisemista kauemmas Zuidasiin ja viereiselle jalkapallokentälle.
Zuidas oli huomattavasti suurin ja mahtipontisin alueista, joilla kiersimme. Kaikki talot kurottelivat pilviin ja olivat uuden tuntuisia ja uniikkeja omalla laillaan. Viimeisinä kohteina ne jäivät kuitenkin vähemmälle tarkastelulle, kuin opintomatkan ensimmäiset kohteet.
Teksti ja kuvat:
Alisa Hakola, YTM
Tiedottaja ja tutkija, CoreLab
Tampereen yliopisto
alisa.hakola@tuni.fi
Lue lisää Alueellinen asuntokehittäminen ARVO -hankkeesta täältä.
ARVO-hankkeessa yhteistyökumppaneita ja rahoittajina toimivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), A-Insinöörit Oy, Espoon kaupunki, Hartela-yhtiöt Oy, Helsingin kaupunki, Järvenpään kaupunki, Peab Oy, Redeve Oy, Setlementtiasunnot Oy, Talonrakennusteollisuus ry, TA-Rakennuttaja Oy, Tampereen kaupunki, YIT Oy ja Y-Säätiö sr.