Teksti: Maarit Tervo
Tampereen kaupungin kielten lehtori ja kielten kehittäjäopettaja
Seutukunnallisen ja kuntakohtaisen OPSin vuorovaikutustyöryhmän jäsen
Lukuvuoden 2019‒2020 aikana osallistuin A1-kielen varhentajan työkalupakki -täydennyskoulutukseen. Osana tätä koulutusta tutustuimme 1. luokkia opettavien kollegojen työhön ja menetelmiin, pohdimme lapsen varhaista kielenoppimista ja oppimista ylipäätään. Lisäksi täydennyskoulutuksessa käsiteltiin kielitietoisuutta, kielellisesti vastuullista opetusta sekä kieli- ja kulttuuritietoisuutta. Tarkoituksenmukaista on käyttää oppilaiden osaamia kieliä hyödyksi kaikessa mahdollisessa kielenoppimisessa. Tämä ei tarkoita vain vieraiden kielten oppimisessa, vaan esimerkiksi erilaisten käsitteiden ja asioiden oppimista myös muissa oppiaineissa. Näin saadaan eri kieliä ja kulttuureja näkyviksi koulun arjessa. Lisäksi monikielisyys voi jopa tehostaa oppimista ja tavoitteiden saavuttamista. Koulutuksen tarkoituksena oli löytää erilaisia työkaluja omaan työkalupakkiin. Sain luennoilta, pajoista ja työryhmistä paljon uusia ajatuksia sekä tukea omille toimintamalleilleni.
Kiinnostuin myös Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, ja tutkailin sen pohjalta, miten vieraiden kielten varhennus vaikuttaa Tampereen eskareille pidetyissä Kikatus-tunneilla. Eskareiden kielten opetus näkyy keväällä 2020 tehdyissä A1-kielivalinnoissa ja sen seurauksena yhä useampi (n. 35 %) on valinnut alkavaksi kieleksi muun kuin englannin. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa todetaan seuraavaa: ”Kielen oppimisen kannalta on tärkeää tiedostaa, että saman ikäiset lapset voivat olla eri vaiheissa kielen kehityksen eri osa-alueilla.” Kielen kehityksen osa-alueita olisikin tarkasteltava jatkumona varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen, sillä tuen tarpeita on huomioitava usein pidempikestoisesti.
Ensimmäisellä luokalla aloitetaan vieraan kielen opiskelu ja lapsi harjoittelee vielä tässä vaiheessa omaa kieltään, sen kirjoittamista ja lukemista. Luennoilla havainnollistettiin, miten kirjoittaminen sujui eri ikäisillä ja erot ovat valtavat. Tästä nousee ajatus tuen tarpeesta ja sen ennakoimisesta hyvissä ajoin yhteistyössä perheen kanssa. Lapsen kielitaidon kehittyminen saattaa vaatia erilaisia tukimenetelmiä ja sen seurauksena myös vieraan kielen oppiminen voi olla haasteellista. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että yhteistyötä tehdään jo siinä vaiheessa, kun lapsi on siirtymässä esiopetuksesta perusopetukseen. Mielestäni yhteistyö koskee lasta varhaiskasvatuksessa opettaneita sekä peruskoulun alkuvaiheessa opettavia luokanopettajia ja aineenopettajia. Tämä kehittää oppilastuntemusta, jota luokanopettajat voivat myöhemmin syventää yhdessä aineenopettajien kanssa.
Ajatuksia tavoitteista ja arvioinnista
Opetuksen tavoitteet asettavat arvioinnille omat haasteet. Jo pienestä pitäen on hyvä harjoitella sekä itsearviointia että vertaisarviointia vaikka hyvin pienimuotoisesti. Tämä antaa oppilaalle käsityksen omasta osaamisesta ja omista vahvuuksista. Kielissä arvioidaan kaikki kielten eri osa-alueita, joista pääpainon on 1. ja 2. luokilla oltava muussa kuin kirjoitetun tai luetun arvioinnissa, johtuen lapsen oman kielen osaamistasosta. VOPS 2019 mukaan onkin keskeistä tarjota mahdollisuuksia tutustua vähitellen kirjoittamiseen vieraalla kielellä.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (POPS 2014) mukaan: ”Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat.” Kun ekaluokasta alkaen saadaan hyvät ja monipuoliset arviointitavat, jotka tukevat oppilaan oppimista ja intoa oppia uutta kieltä, niin silloin 6. vuosiluokan valtakunnallisten arviointikriteereiden pitäisi jo olla selkeät kieltä opettavalle opettajalle. Samalla kriteereissä olevat kaikki kielitaidon osa-alueet, joiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen (EVK 2001, suom. 2003), tulevat pikkuhiljaa tutuiksi. Arviointikriteereitä päivitetään Opetushallituksessa ja niiden pitäisi olla käytössä lukuvuonna 2021‒2022. Päivitys koskee kaikkia vuosiluokkia ja päättöarvioinnin kriteereitä täydennetään puuttuvilla arvosanoilla 5, 7 ja 9. Toivottavasti kieliin saadaan samalla taitotasot eri osa-alueille 2018 päivitetyn Eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa mielestäni käytännön tasolla sitä, että pienemmille oppilaille tulisi mahdollisesti taso pre-A1, joka edellyttää opettamisessa less is more -ajattelua.
Täydennyskoulutuksesta käytäntöön
Mitä siis jäi varhentajan työkalupakkiin? Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua ja paljon muuta, josta riittää työstettävää niin oppituntien suunnitteluun kuin toteuttamiseen. Moni muu minun lisäksi kiinnostui Storylinen käytöstä opetuksessa. Se vaatii aluksi opettajalta paljon suunnittelua ja panostusta, mutta sitä voi hyödyntää luokanopettajan kanssa hyvin monipuolisesti pitkällä tähtäyksellä. Sitä voi lisäksi jakaa muille työyhteisön kieltenopettajille, jotka kiinnostuvat siitä ja haluavat kokeilla sen toimintaa. Mahdollisuuksien mukaan yhteistä suunnittelua voi syventää ja tehdä lukuvuoden kattavia kokonaisuuksia. Opetuksessa punaisena lankana on hyvä käyttää varhennetun kielenopetuksen vuosikelloa, jolloin VOPS :in tavoitteet täyttyvät.
Yhteisesti kaikkia mietitytti suuret opetusryhmät ja niiden tuomat haasteet. Olisi hyvin tärkeää, että koulutuksen järjestäjät eri kunnissa voisivat taata sopivan pienet opetusryhmät pienille oppilaille. Tämä mahdollistaisi kaikille lapsille tasapuolisen ja yhdenvertaisen mahdollisuuden oppia kieliä omaan tahtiin ja omien kykyjen mukaan.
Hyödyllisiä linkkejä
Council of Europe. Common European Framework of Reference for Languages: Learning, teaching, assessment 2001.
(https://rm.coe.int/1680459f97 katsottu 6.5.2020)
Council of Europe. Common European Framework of Reference for Languages: Learning, teaching, assessment. Companion Volume with New Descriptors 2018.
(https://rm.coe.int/cefr-companion-volume-with-new-descriptors-2018/1680787989 katsottu 6.5.2020)
Opetushallitus. Perusopetuksen arvioinnin uudistaminen
(https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-arvioinnin-uudistaminen katsottu 6.5.2020)
Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet
(https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf katsottu 6.5.2020)
Opetushallitus 2019. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 muutokset ja täydennykset koskien A1-kielen opetusta vuosiluokilla 1–2. Määräykset ja ohjeet
(https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_vuosiluokkien_1-2_a1-kielen_opetussuunnitelman_perusteet.pdf katsottu 6.5.2020)
Opetushallitus 2018. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Täydentävä osa ja lisäkuvaimet. Tiivistelmä.
(https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/evk_companion_volume_tiivistelma.pdf katsottu 6.5.2020)
Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
(https://www.tampere.fi/tiedostot/t/D4Vtwmf8d/Tampereen_varhaiskasvatussuunnitelma_2019.pdf katsottu 6.5.2020)
TREOPS: Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma
(https://ops.tampere.fi/perusopetus/?school= katsottu 6.5.2020)