Tausta
On arvioitu, että koronakriisi ja siitä seuraava talouskriisi ovat yhdessä merkittävin yhteiskuntiamme ja kaupunkejamme muuttava tapahtuma toisen maailmansodan jälkeen (Low & Smart 2020,1). Muutoksen kohteena ovat erityisesti julkiset tilat sekä niissä toteutettavat palvelut ja toiminnot. Kaupunkien tarjoamilla vapaa-ajan palveluilla (liikunta, kirjastot, kulttuuri, museot, teatterit, konsertit, nuorisopalvelut jne.) ja niihin liittyvillä moninaisilla julkisilla tiloilla on ollut perinteisesti tärkeä merkitys kaupunkien sosiaalisessa elämässä ja asukkaiden yhteisöllisyyden mahdollistajina. Pandemian aikana kaupungit ovat joutuneet muun muassa vakavasti pohtimaan, millä tavoin sosiaalista elämää ja yhteisöllisyyttä tukevia julkisia palveluita voidaan toteuttaa ilman fyysistä vuorovaikutusta.
Koronaviruspandemia on muuttanut ihmisten käyttäytymistä ja palveluiden käyttömääriä sekä -tapoja viranomaisten rajoitusten ja suositusten sekä ihmisten oman harkinnan ja pelkojen vuoksi. Esimerkiksi kirjastoja käytetään edelleen fyysisen aineiston lainaamiseen, mutta niiden asema kaupunkilaisten jaettuina olohuoneina on ainakin tilapäisesti heikentynyt ja rajoitusten kiristyttyä jopa katkennut määräajaksi. Teatteriin, konsertteihin ja näyttelyihin uskaltautui väljempienkin rajoitusten puitteissa vain osa ihmisistä. Myös liikuntapaikkojen käyttöä on jouduttu rajoittamaan.
Hyväksyttävän väljyyden vaade on ollut erilainen vaihtelevissa pandemiaolosuhteissa ja fyysisilta palveluita on vaadittu joustavuutta ja muuntautumiskykyä. Pandemian aikaisten kokoontumisrajoitusten merkittävimmäksi vaikutukseksi palveluiden tarjonnassa on nähtävä niiden ottama nopea digiloikka, kun fyysiset palvelut siirtyivät lähes yhdessä yössä verkkovälitteisiksi.
Tavoite ja tehtävät
Tutkimuksessa tarkasteltiin koronapandemian mahdollisia lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia vapaa-aikatoimialaan kuuluviin palveluihin. Tarkastelussa olivat sekä käyttäytymisen ja käyttöjen muutokset, muutokset palveluiden sisällössä ja tuotannossa, että palveluille erityisesti tarkoitettujen kaupungin omistamien (sisä)tilojen käyttö- ja suunnitteluratkaisut.
Keskeiset tutkimuskysymykset keskittyivät eri asiakasryhmien käyttäytymisen muutoksiin pandemian aikana sekä mahdollisiin pysyvämpiin palveluiden käytön muutoksiin. Samalla keskeiset tutkimuskysymykset liittyivät myös fyysisten ja digitaalisten palvelutuotantojen ja -tilojen muutoksiin sekä niiden keskinäiseen suhteeseen. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa hyväksi todettuja pandemian aikaisia toimintatapoja.
Tutkimus toteutettiin Turun kaupunkitutkimusohjelman, Turun ja Tampereen yliopistojen sekä Helsingin kaupungin yhteistyöhankkeena, yhdistellen kaupunkitutkimuksen, sosiologian ja arkkitehtuurin tutkimuksen näkökulmia. Tutkimuksellisiksi metodeiksi valikoituivat kaupunkien vapaa-ajan toimialajohtajien haastattelut, laaja kaupunkien välinen käyttäjäkyselytutkimus sekä kaupunkien vapaa-ajan palveluiden edustajien väliset palvelukohtaiset työpajasarjat.
Tutkimus keskittyi vapaa-ajan palveluista kirjastoihin, teattereihin ja konsertteihin sekä liikuntapalveluihin. Syventäviksi tutkimusteemoiksi nousi varsinkin haastatteluosuuden perusteella ja osittain kaupunkien edustajien toiveena digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet, vuorovaikutus sekä koettu turvallisuus.
Rahoittajat
Tutkimuksen rahoittivat Turun, Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Oulun kaupunkien vapaa-ajan toimialojen yksiköt.
