Suomessa valmistellaan kiireellä lapsille ja nuorille sosiaalisen median rajoituksia, joilla halutaan suojella heitä sosiaalisen median haitoilta.
Under Pressuren johtaja Päivi Honkatukia ja nuorisoalan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Juvenian tutkimuspäällikkö Sari Tuuva-Hongisto kirjoittavat 16.6. Helsingin Sanomien Vieraskynässä, että somekieltoja suunniteltaessa nuorten mielipiteet ja kokemukset jäävät helposti sivuun. Nuorten näkemykset saatetaan sivuuttaa vetoamalla siihen, etteivät nuoret vielä osaa arvioida omaa etuaan. Tällöin kyse voi olla tiedollisesta epäoikeudenmukaisuudesta: nuorten kokemuksia ja tulkintoja ei pidetä yhtä uskottavina tai tärkeinä kuin aikuisten ja asiantuntijoiden.
Kirjoittajat muistuttavat, että laajojen kyselyiden mukaan valtaosa nuorista ei kannata lakisääteisiä sosiaalisen median ikärajoja. Nuoret tunnistavat sekä sosiaalisen median haitat että sen tarjoamat mahdollisuudet yhteydenpidolle, osallistumiselle ja ihmissuhteille. Nuoret eivät pidä kieltoja ensisijaisena ratkaisuna. He tunnistavat, että kyse ei ole yksittäisestä ongelmasta vaan laajemmista yhteiskunnallisista jännitteistä, jotka näkyvät myös somessa.
Kansainväliset esimerkit somekieltojen toimimattomuudesta tukevat nuorten esittämiä kriittisiä näkökulmia: esimerkiksi Australiassa 16-vuotiaille asetetun somekiellon jälkeen yli 60 prosenttia nuorista käyttää edelleen kiellettyjä alustoja. Kielto ei ole tuonut selkeitä hyvinvointihyötyjä, mutta se on laajentanut harmaata aluetta ja vähentänyt sosiaalisen median käyttöön liittyvää avoimuutta.
Honkatukia ja Tuuva-Hongisto nostavat esiin, että huoleen perustuvassa ilmapiirissä nuorten näkemykset saatetaan ohittaa toteamalla, että heidän aivonsa vasta kehittyvät tai että he eivät kykene arvioimaan asioita riittävän objektiivisesti. Tällaiset väitteet luokittelevat nuorten tiedon lähtökohtaisesti painoarvoltaan aikuisten tietoa vähäisemmäksi – riippumatta siitä, kuinka laaja tai johdonmukainen nuorten viesti on.
Kapeasti somekieltoihin perustuva politiikka voi tarjota aikuisten yhteiskunnalle helpottavan tunteen siitä, että toimiva ratkaisu on löydetty. Samalla sivuutetaan se, että nykynuoret elävät postdigitaalisessa maailmassa, jossa sosiaalinen media ja kasvokkain elettävä arki limittyvät ja kuuluvat erottamattomasti yhteen.
Kirjoittajat huomauttavat, että ei ole paluuta maailmaan, jossa ei ole sosiaalista mediaa. Nuorille asetetut sosiaalisen median kiellot tarjoavat liian helpon vastauksen monimutkaiseen ongelmaan. Sukupolvien oikeudenmukaiseen kohteluun kuuluu, että ratkaisuja haettaessa nuorten näkemyksiin suhtaudutaan yhtä vakavasti kuin aikuisten ehdotuksiin.
Lue teksti kokonaisuudessaan: HS Vieraskynä 16.6.2026