Nuorisotutkijat painottavat, että sosiaalista mediaa koskevan päätöksenteon tulee perustua laaja-alaiseen ja monitieteiseen tutkimustietoon. Lisäksi tutkijat haluavat monipuolistaa aiheesta käytävää julkista keskustelua, jossa ovat korostuneet haitat ja uhkakuvat.
Politiikkasuositusten valmistelun taustalla lapsia ja nuoria sosiaalisen median haitoilta suojelemaan pyrkivä työryhmä
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 27.2.2026 poikkihallinnollisen työryhmän, jonka tarkoitus on vahvistaa lasten ja nuorten digitaalisten kasvuympäristöjen turvallisuutta ja etsiä keinoja heidän suojelemisekseen sosiaalisen median haitoilta. Työryhmän työtä ohjaava esiselvitys nojaa muutamien maiden käyttöön ottamiin malleihin rajoittaa nuorten pääsyä sosiaaliseen mediaan. Myös Suomessa osa poliitikoista, muun muassa pääministeri Petteri Orpo, ovat ehdottaneet sosiaalisen median kieltämistä alle 15-vuotiailta nuorilta.
Nuorisotutkijoiden politiikkasuositukset on suunnattu sosiaali- ja terveysministeriön asettamalle työryhmälle. Suositusten tarkoitus on vahvistaa ja laajentaa työryhmän tietopohjaa, tuoda esiin nuorisotutkimuksen näkökulmia ja nuorten omaa tietoa sosiaalisesta mediasta.
Nuorisotutkijoiden politiikkasuositukset
Politiikkasuositukset allekirjoittaneet nuorisotutkijat korostavat, että Suomen ei tulisi kieltää sosiaalista mediaa nuorilta. Tällaisen toimenpiteen hyödyistä ei ole yksiselitteistä tutkimusnäyttöä. Sen sijaan tulisi määrätietoisesti vahvistaa sosiaalisen median alustojen sääntelyä. Lisäksi allekirjoittaneet vaativat nuorten oikeuksien turvaamista siten, että toimenpiteet eivät heikennä nuorten digitaalista kansalaisuutta.
Politiikkasuositukset tiivistettynä:
1. Sosiaalisen median alustojen sääntelyä on vahvistettava
Puuttumalla digitaalisten alustojen haitallisiin piirteisiin voidaan parantaa kaikkien sosiaalisen median käyttäjien hyvinvointia säilyttäen samalla sosiaalisesta mediasta saatavat hyödyt myös nuorille. EU on jo puuttumassa somealustojen haitallisiin piirteisiin digipalveluiden asetuksen nojalla. Mikäli EU:n säätelyn päälle tehdään kansallista lainsäädäntöä, on eri alustojen piirteisiin kohdistuva sääntely ikärajoja tehokkaampi toimenpide nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
2. Sosiaalista mediaa ei pidä kieltää nuorilta
Kiellot eivät edistä nuorten hyvinvointia. Nuoriin kohdistuvat laajat sosiaalisen median kiellot ovat tuore ilmiö. Tutkimus ei yksiselitteisesti tue näkemystä, jonka mukaan sosiaalisen median käytön lopettaminen parantaisi merkittävästi nuorten hyvinvointia. Tutkimusnäyttö ei yksiselitteisesti myöskään tue ikärajojen asettamista sosiaalisen median käytölle.
3. Lasten ja nuorten oikeudet on turvattava
Lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttöä koskevassa päätöksenteossa nuorten oma mielipide on otettava huomioon ja heidän oikeutensa osallistua yhteiskuntaan digitaalisten ympäristöjen kautta on varmistettava. YK:n lasten oikeuksien komitean mukaan lasten suojeleminen verkon vaaroilta ei saa johtaa heidän sulkemiseensa ulos digitaalisista tiloista, joita he tarvitsevat käyttääkseen oikeuttaan osallistumiseen ja kuulluksi tulemiseen, ilmaisunvapauteen ja tiedonsaantiin, sekä edistävät heidän osallisuuttaan ja digitaalista kansalaisuutta.
Nuorisotutkijoiden politiikkasuositukset kokonaisuudessaan (pdf-tiedosto).
Allekirjoittajina on 83 nuorisotutkijaa keskeisistä nuorisotutkimusta Suomessa tekevistä yliopistoista ja tutkimusorganisaatioista.
Lisätietoja
Konsta Happonen
FT, tilastotutkija, Nuorisotutkimusseura
konsta.happonen@nuorisotutkimus.fi
Sari Tuuva-Hongisto
FT, tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk
sari.tuuva-hongisto@xamk.fi
Susanna Ågren
YTT, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
susanna.agren@tuni.fi
Eeva Sinisalo-Juha, YTT, johtava tutkija
Humanistinen ammattikorkeakoulu
eeva.sinisalo-juha@humak.fi