Tuoreen Nuorisobarometrin 2024 mukaan nuoret eivät suhtaudu tulevaisuuteensa yhtä optimistisesti kuin aikaisemmin. Nuoret luottavat nyt tulevaisuuteensa vähiten koko barometrin mittaushistorian aikana. Vuosina 2008–2021 tulevaisuuteensa optimistisesti suhtautuvien nuorten määrä pysyi samansuuntaisena ja melko korkeana, vaihdellen 79–86 %:n välillä. Tuoreimmassa mittauksessa tulevaisuuteensa optimistisesti suhtautuu enää 61 % nuorista. (Happonen & Kiilakoski 2025.)
Sitran julkaiseman Tulevaisuusbarometri 2025:n nuorimmat vastaajat (15–24-v.) suhtautuvat tulevaisuuteen vanhempia ikäryhmiä luottavaisemmin. Kuitenkin vain vajaa kolmannes (29 %) heistä suhtautuu tulevaisuuteen optimistisesti. Nuorten aikuisten (25–34-v.) joukosta näin tekee enää 14 %. Vaikka nuoret suhtautuisivatkin tulevaisuuteen innolla, samaan aikaa tulevaisuus myös pelottaa. Toisinaan tulevaisuuteen liittyviä pelkoja kokee 62 %, ja yksinomaan pelkoja ja uhkakuvia tulevaisuudessa näkee 18 % Sitran kyselyyn vastanneista nuorista aikuisista. (Rekola, Tuori & Vahti 2025.)
Tässä kirjoituksessa pohdin nuorten tulevaisuususkoa Under Pressure -tutkimushankkeessa kerätyn aineiston pohjalta. Tutkimuksessa on haastateltu 150 nuorta ja nuorta aikuista heidän kokemistaan paineista suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi on tavoitettu 270 nuorta digitaalisten alustojen välityksellä. Syksyllä 2024 keräsimme Sekasin.fi -sivustolla olevan kyselybotin avulla nuorten kokemuksia heidän kokemistaan paineista. Hyödynnän tekstissä kyselyyn tulleita vastauksia (N=246) ja siteeraan nuorten kirjoittamia avovastauksia.
Paineistettu nuoruus
Kyselybotin alussa määrittelimme, että tarkoitamme paineilla ”nuoriin kohdistuvia vaatimuksia, odotuksia tai oletuksia siitä, millaisia nuorten pitäisi olla tai mitä heidän pitäisi elämässään tehdä”. Siten nuorten vastaukset kuvastavat paitsi heidän arkiseen elämäänsä liittyviä käytännön haasteita, myös nuorten kamppailuja yhteiskunnan heihin kohdistamien odotusten kanssa. Nuorten kokemat paineet kertovat siitä, millaisten yhteiskunnallisten odotusten, epävarmuuksien, mahdollisuuksien ja ristiriitojen keskellä he suunnittelevat tulevaisuuttaan.
Bottiin vastaaminen tapahtui tilanteessa, jossa nuoret odottivat pääsyä Sekasin-chatin keskustelupalveluun. Siten voi olla, että vastaajat olivat jo lähtökohtaisesti orientoituneet tutkimuksemme kiinnostuksen kohteena oleviin aiheisiin ja tottuneet kertomaan arkisista kamppailuistaan paineiden kielellä. Valtaosa (78 %) kyselyyn vastanneista oli naisia. Tutkimusten mukaan tytöt raportoivat mielenterveysoireilusta poikia useammin (esim. Kiviruusu ym. 2024). Under Pressure -tutkimuksen kenttäkokemukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että kulttuurinen tila mielenterveyskysymyksistä, tunteista ja huolista puhumiseen on kapea, eivätkä pojat aina koe mahdollisena tuoda esille omia kokemuksiaan (Honkatukia, Kallio & Ågren 2025). Vastaajien ikäryhmistä painottuivat 20 vuotta täyttäneet nuoret aikuiset. Tutkimuseettisistä syistä tuloksissa on huomioitu vain 15 vuotta täyttäneiden nuorten vastaukset.
Vastaajien sukupuoli, % (N=245)
Vastaajien ikäryhmä, % (N=205)
Vastausten perusteella nuorten elämä on varsin paineistettua. 96 % vastanneista kokee paineita vähintäänkin silloin tällöin ja 66 % kokee paineita usein. Vain yhden prosentin mielestä heidän elämänsä on vapaata paineista. Tarkastelen seuraavaksi, mihin elämänpiireihin nuorten kokemat paineet liittyvät, millaisena nuoret kokevat heihin kohdistuvat paineet ja keneltä he voivat saada tukea paineiden käsittelemiseen.
Oletko kokenut paineita, % (N=246)
Aikuiset ovat rikkoneet maailman
Perinteisesti Nuorisobarometrissa on kysytty, kuinka hyvin nuoret luottavat omaan tulevaisuuteensa sekä laajemmin koko maailman tulevaisuuteen. Nuoret ovat aina luottaneet eniten omaan tulevaisuuteensa sekä asuinpaikkansa ja Suomen tulevaisuuteen, mutta suhtautuneet vähemmän luottavaisesti Euroopan tai maailman tulevaisuuteen.
Nuorten heikkoa luottamusta maailman tulevaisuutta kohtaan on selitetty esimerkiksi toisiinsa kietoutuvilla globaaleilla kriiseillä sekä maailmanpolitiikan epävarmuudella. Esimerkiksi Tulevaisuusbarometri 2025:n mukaan nuoria pelottavat ja huolettavat eniten ilmastonmuutos, aseelliset konfliktit ja sodat sekä äärioikeiston nousu (Rekola, Tuori & Vahti 2025). Heikon luottamuksen syyksi on myös arveltu, että nuoret kokevat voivansa vaikuttaa tällaisin laajoihin kehityskulkuihin vain vähän (Myllyniemi 2017, 36). Maailman tulevaisuus voi vaikuttaa kaoottiselta ja hallitsemattomalta, ja kenties siksi nuoret suhtautuvat siihen pessimistisemmin kuin omaan tulevaisuuteensa, johon vaikuttaminen voi tuntua helpommalta.
Epävakaalta tuntuva maailman tulevaisuus näkyi myös kyselybottiin vastanneiden nuorten vastauksissa. Ilmastonmuutos, sodat, pandemiat ja maailmaa johtavien aikuisten holtittomalta vaikuttava toiminta tuottavat nuorille paineita. Nuoret pohtivat, mihin ihmiskunta on menossa ja miten he itse voivat pärjätä tässä sekavassa, epävarmassa ja kohti tuhoa kulkevassa maailmassa. Samaan aikaan nuoret kokevat, etteivät aikuiset ota nuorten huolia vakavasti, eivätkä nuoret pääse osallistumaan keskusteluun, kuten eräs nuori kuvasi vastauksessaan:
Nuorten huolia on yleensä sodat, maailman tilanne, ilmastonmuutos, ihmisarvot. [Nuoria] pitäisi niissä asioissa kuunnella enemmän, meinaa jotkut nuoret tuntee olonsa sellaiseksi, ettei heitä kuunnella siinä asiassa.
Under Pressure -tutkimuksen valossa nuorten huoli maailman tulevaisuutta kohtaan kietoutuu heidän kokemuksiinsa omista pärjäämisen mahdollisuuksistaan, eikä niitä ole mahdollista erottaa toisistaan. Eläminen epävakaassa maailmassa synkentää myös omia tulevaisuudennäkymiä ja vaikeuttaa tulevaisuutta koskevien valintojen tekemistä. Lisäksi nuoret ratkovat tulevaisuuteensa liittyviä kysymyksiä aikuisten rakentamien reunaehtojen puitteissa, jotka eivät aina vastaa nuorten omia käsityksiä turvallisesta ja kestävästä maailmasta. Nuoret kokevat, että aikuiset ovat syypäitä epävakaaseen yhteiskuntaan ja maailman tuhoamiseen (Laine 2024), mutta rikkinäisessä maailmassa elämisen paineet kasautuvat nuorille. Osa nuorista lähetti tilanteesta hyvin lohduttoman viestin:
Nuoret korjaavat aikuisten jättämiä jälkiä, mutta emme halua syyttää silti vanhempiamme. Aikuisten pitäisi nähdä, että yhteiskunta on rakennettu äärimmäisen uuvuttavaksi, ja palautuminen tästä ylirasituksesta on jätetty täysin yksilön itsensä vastuulle.
Mua pelottaa. Siis, en tiedä, mitä sanoisin.
ME EMME PÄRJÄÄ
Omana itsenä oleminen ei riitä – on oltava täydellinen
Uusimman Nuorisobarometrin mukaan moni nuori ei enää luota siihen, että heidän oma tulevaisuutensa olisi valoisa. Vielä aiempien vuosien barometreissä nuorten usko omiin mahdollisuuksiinsa oli korkealla, vaikka he yleisesti pitivät maailman tulevaisuutta synkkänä.
Tulevaisuususko on yhteydessä hyväksi koettuun henkilökohtaiseen elämään: nuoret, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa positiivisesti, ovat usein myös tyytyväisiä omaan elämäänsä (Kiilakoski & Laine 2022, 74). Kyselybottiin vastanneista nuorista monet kuvasivat, kuinka oma arki ei kuitenkaan tunnu tyydyttävältä tai turvalliselta, kun siihen on kasaantunut monenlaisia huolia ja arkea haastavia kuormitustekijöitä.
Nuorisobarometrin mukaan nuoret uskovat vahvasti siihen, että koulutus parantaa heidän työnsaantimahdollisuuksiaan: väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli yhteensä 92 % barometriin vastanneista nuorista (Happonen & Kiilakoski 2025, 26). Kun kysyimme botin avulla nuorilta, missä elämänpiireissä he kokevat paineita, yli puolet vastaajista (52 %) valitsi kahden tärkeimmän vaihtoehdon joukkoon koulutuksen. Koulutus on siten paitsi tärkeää, opinnoista suoriutuminen ja niissä menestyminen myös kuormittaa monia. Nuorten mielestä yhteiskunnasta tulevat viestit painostavat heitä suoriutumaan opinnoistaan ja ammatinvalinnastaan ripeästi, vaikka he kaipaisivat aikaa pohdinnoilleen. Osalle ammatinvalinnasta on tullut tasapainottelua omien kiinnostuksenkohteiden ja yhteiskunnan näkökulmasta tuottavan työn välillä, kuten käy ilmi seuraavasta vastauksesta:
Paineet siitä että tekee opintoja loppuun vaikkei ne kiinnostakaan ja paineet hyväpalkkaisesta työstä joka ei kuitenkaan ole intohimo koska ei ole varaa aloittaa nyt opiskelemaan intohimoalaani. Paineet pysynkö yhteiskunnalle ja taloudelleni uskollisena vai omille sydämen haluilleni opiskelu- ja työelämässä.
Ihmissuhteet tuottivat paineita joka kolmannelle vastaajalle (32 %), ja joka viidennen (21 %) mukaan paineiden lähteenä oli oma perhe. Aina vanhemmat eivät osaa tukea nuoria luovimaan nyky-yhteiskunnan vaatimusten keskellä, vaan päinvastoin lisäävät nuorten paineita odottamalla heiltä tietynlaista koulutusta tai koulumenestystä tai ohjaamalla heitä omien käsitystensä mukaiseen perhe- ja parisuhdemalliin. Toisinaan vanhemmat aiheuttavat nuorille paineita omien ongelmiensa ja nuorten kaltoinkohtelun vuoksi. Perheen aiheuttamia paineita nuoret kuvasivat esimerkiksi näin:
Perhe asettaa paljon paineita koulutuksen suhteen. Mut myös muuten tuntuu et en oo tarpeeks hyvä perheelle ja et ne vois paremmin ilman mua.
Isäni hakkaa äitipuoltani!!!!!!
Missä elämänpiireissä olet kokenut paineita, % (N=225)*
*Vastaajat valitsivat kaksi tärkeintä vaihtoehtoa
Citius, Altius, Fortius?
Nuorten kuvaamat paineet liittyvät ennen kaikkea siihen, mitä he kokevat yhteiskunnan vaativan nuorilta. Pärjätäkseen ja saadakseen arvostusta heidän tulisi olla tehokkaita ja juuri oikealla tavalla aktiivisia kansalaisia. 72 % vastaajista koki paineistavana sen, että omana itsenä oleminen ei riitä, ja 46 % oli huolissaan siitä, että he jäävät sosiaalisten suhteiden ja yhteisöjen ulkopuolelle. 56 % vastaajista koki paineita menestymiseen. Tällaisista paineista kertoo seuraava nuoren vastaus:
Tuntuu, että pitää olla täydellinen koulussa, kaverin kanssa, perheessä ja muutenkin aina paras.
Mihin paineet liittyvät, % (N=207)*
*Vastaajat saivat valita monta vaihtoehtoa
Nuorten vastauksista välittyy, että yhteiskunnan pitäisi sallia nuorille moninaisempia tapoja aikuistua ja väljentää nuoriin kohdistuvia tehokkuus- ja suoriutumisvaatimuksia. Vastaajien mielestä nuoret tarvitsevat tukea ja kannustusta, ja aikuiset ymmärrystä siitä, että nuorten polut aikuisuuteen voivat olla moninaisia.
Keskimäärin vastaajat valitsivat yli neljä vaihtoehtoa, joihin heidän kokemansa paineet liittyvät, ja osa kuvasi myös sanallisesti, kuinka paineet läpäisevät monia elämänpiirejä. Pahimmillaan paineista muodostuu nuoren yksilöllisyyden tukahduttava vyyhti, joka ei salli nuorelle epäonnistumisia ja virheitä tai ylipäätään mahdollisuuksia olla omanlainen ja ainutlaatuinen nuori ihminen. Seuraavat esimerkit ilmentävät tätä paineiden moninaisuutta ja yhteen kietoutunutta luonnetta:
Koulutuksessa tavoite aikojen suhteen. Minun täytyy pian hakea lisäaikaa ja luin että lisäaikaakin voi saada vain yhteensä maks 5 vuotta. Se lisää paineita. Työelämästä paineita lisää ettei minulla ole paljoa kokemusta työelämästä ja että on jonkinlainen oletus siitä mitä pitäisi jaksaa ja pystyä mutta itse en usko koskaan voivani tehdä kokoaikatyötä tai muutenkaan siedä stressiä kauhean hyvin. Lisäksi vielä ihmissuhteista että koen paineita että saanko koskaan kumppania, koska minulla ei ole tähänkään mennessä ollut enkä ole myöskään koskaan ihastunut joten en edes ymmärrä miten romanttinen suhde luodaan.
Tuntuu, että on kaikkialla paineita, joka suunnasta (uutisista, läheisiltä, somesta jne.) tulee viestiä, että pitäis olla töissä jo opintojen oheella, pitäis suorittaa ja koko ajan olla aktiivinen. Sen lisäks pitäis näyttää tietynlaiselta. Ja vanhemmat sukupolvet pitää mielenterveysongelmia vaan itsekurin puutteena ja laiskuutena, mutta ne ei tajua, että ne on oikeesti vakavii sairauksii.
Paineita tulee kaikista suunnista. Enää mikään ei riitä.
Mielenterveys huolestuttaa
Monet nuoret ovat huolissaan omasta jaksamisestaan. Bottiin vastanneet nuoret tunnistivat paineiden alla elämisen voivan uhata mielenterveyttä, ja pelot uupumisesta ja muista omaa mielenterveyttä kuormittavista kokemuksista olivat tavallisia. Oma mielenterveys tuotti paineita 42 %:lle vastaajista, eli toiseksi eniten koulutuksen jälkeen. Osa kertoi ankaruudesta itseä kohtaan ja vaikeuksista tinkiä itselle asetetuista tavoitteista. Muutama nuori toi esiin itsemurha-aikeitaan oman jaksamisensa ollessa äärirajoilla. Paineiden yhteydestä mielenterveyteen nuoret kertoivat esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
Liialliset ulkopuoliset paineet ovat nuorelle todella myrkyllisiä. Jos nuorta paineistaa liikaa, niin ulkopuoliset paineet muuttuvat helposti sisäisiksi paineiksi ja nuori muuttuu erittäin ankaraksi itseään kohtaan. Tämä ainakin usein voi johtaa riittämättömyyden tunteeseen, joka johtaa helposti mielenterveysongelmiin.
Nuoret kokevat todella paljon paineita, jotka saattavat myös johtaa vakaviin mielenterveys- ja päihdeongelmiin.
Bottivastausten perusteella avun saaminen paineiden käsittelyyn ja mahdollisuudet niistä puhumiseen ovat tärkeitä monille nuorille. Nuoret toivovat, että aikuiset kysyisivät heidän kuulumisiaan ja että apua mielenterveyden ongelmiin olisi helpommin saatavilla. 38 % vastaajista koki paineita avun saamisesta. Toisaalta neljännes (24 %) vastaajista kertoi saaneensa tukea palveluista, kuten nuorisotyöntekijältä tai terapeutilta. Nuoret painottivat, ettei paineista ole aina helppo puhua ja nuoren voi olla vaikea itse tehdä aloite niistä keskustelemiseen. Seuraavan vastaajan tavoin monet korostivat, että aikuisten velvollisuus on tarjota nuorille tilaisuuksia puhua paineista. Ei riitä, että nuorten ajatellaan tulevan kertomaan näistä asioista itse:
Nuoren paineet eivät näy aina tai useinkaan päällepäin, eikä nuori välttämättä tule itse kertomaan niistä. Siksi minusta olisi tärkeää, että aikuiset muistavat jatkuvasti kysyä miten nuorella menee. Paineitten kasautuessa pään sisään, voi lopputulos olla paljon pahempi, mitä se olisi ollut jos nuori olisi saanut apua.
Palveluihin pääsyn vaikeudet ja yksin pärjäämisen odotukset kietoutuvat nuorten kokemuksissa yhteen. 54 % vastaajista koki, että heidän on pakko yrittää pärjätä yksin, mikä aiheuttaa paineita. Kysyessämme keneltä nuoret kokivat saavansa apua paineiden käsittelyyn, kavereiden merkitys nousi tärkeimmäksi (32 %). Lähes yhtä moni (31 %) kertoi saavansa tukea vanhemmiltaan. Sen sijaan oppilaitoksesta tukea kertoi saavansa vain viisi prosenttia vastaajista, vaikka koulutus oli nuorille eniten paineita tuottava asia. Joka neljäs (26 %) vastasi, että he eivät ole saaneet tukea keneltäkään.
Keneltä olet saanut tukea, % (N=193)*
*Vastaajat saivat valita monta vaihtoehtoa
Päättäjät eivät arvosta nuoria
Under Pressure -tutkimukseen osallistuneiden nuorten viesti poliittisille päättäjille on yhtenäinen: heidän mielestään päättäjät eivät arvosta nuoria. Nuoret ovat tietoisia puheenparresta, jossa he ovat arvokkaita vain tulevaisuudessa tuottavina veronmaksajina, eivät tässä hetkessä itsessään arvokkaita kansalaisia.
Nuorten mielestä arvostuksen puute näkyy siinä, etteivät päätöksentekijät kuule nuorten huolia ja ymmärrä heidän kokemiaan paineita ja tulevaisuuteen liittyviä pelkoja. Edellytykset saavuttaa tavoitteita ja aikuistua ovat mutkistuneet, mitä päättäjät eivät ymmärrä tai ota huomioon. Esimerkiksi taloudelliset vaikeudet näkyvät monien kyselyyn vastanneiden nuorten elämässä: taloudellisten asioiden kanssa painiskelu tuotti paineita 36 %:lle vastanneista. Nuorisobarometrin mukaan nuorten tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseensa on laskenut huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna (Happonen & Kiilakoski 2025, 62–63).
Monien mielestä päättäjien arvostuksen puute konkretisoituu nuoriin kohdistuvissa säästöissä ja leikkauksissa, jotka lisäävät nuorten taloudellista ahdinkoa, huolta arkisesta pärjäämisestä ja voimavarojen loppumisesta. Tällaisista tilanteista kertovat esimerkiksi alla olevat vastaukset:
Paineita ei helpota tukien kiristäminen. ”Liukuhihnaopiskelu” ei myöskään auta eli se, että ihmisiä ei nähdä yksilöinä koulutuksessa, vaan henkilöinä, jotka tuottaa valtiolle tai kunnalle rahaa vasta valmistuttuaan.
Että ei ole hirveän kiva että rangaistaan siitä että on sairastunut (esim lisäajan maksullistuminen, tukien leikkaukset, entistä vaikeampi avun saanti, työnantajien ilmapiiri että halutaan vain tehokkaita jne).
Nuoret kokevat, että heidän on ponnisteltava liikaa pärjätäkseen eri elämänalueilla: opinnoissa, työelämässä, parisuhteissa ja ylipäänsä itsenäistymisessä, mutta heidän kokemuksiaan vähätellään. Jättämällä huomiotta nuoriin kohdistuvat liialliset vaatimukset ja niistä aiheutuvat paineet, menetämme nuorten potentiaalin ja kiinnostuksen olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa. Tästä on esimerkkinä seuraava kuvaus:
Maailma muuttuu, eikä nuorten kokemiin paineisiin voi enää reagoida sanomalla ”kyllä ennenkin jaksettiin ja pärjättiin”. Meidän nuorten kokema todellisuus on aivan eri kuin vuosikymmeniä aikaisemmin. Me nuoret ollaan Suomen tulevaisuus ja tämä tulisi myös poliitikkojen ymmärtää, sillä nuorten huonovointisuutta lisäämällä ja mahdollisuuksia vähentämällä mm. leikkauksilla ja ylitehokkuutta vaatimalla vaikeutuu myös tämän maan tilanne. Koen, että mun kokemia paineita vähättelemällä yhteiskunta ei oikeasti näe mua, mun potentiaalia ja mun tarpeita.
Under Pressure -tutkimukseen osallistuneet nuoret tuovat esiin, että paineet haittaavat nuorten elämää. Bottiin vastanneista 46 % kertoi kokevansa ahdistusta ja pelkoa heihin kohdistuvista paineista ja 38 % koki välillä uupuvansa. Vain runsas kymmenesosa (12 %) vastanneista oli sitä mieltä, että paineet kannustavat heitä yrittämään parhaansa, ja kaksi prosenttia kertoi jättävänsä paineet omaan arvoonsa.
Nuorten mielestä heiltä vaaditaan paljon, jopa liikaa. Samalla heidän kokemuksensa on, ettei heitä arvosteta eikä tueta saavuttamaan näitä vaatimuksia. Tämä tuntuu nuorista kohtuuttomalta. Seurauksena on epätoivoa ja luottamuksen murenemista tulevaisuuteen: moni tuntuu ajattelevan, että koska en voi kuitenkaan selvitä tästä kaikesta, miksi edes yrittäisin.
Miltä paineet tuntuvat, % (N=196)
Katse tulevaisuuteen – vai mahdollisuus olla tärkeä tässä ja nyt?
Usein sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus. Tähän hyväntahtoiseen lausahdukseen sisältyy myös kääntöpuoli: nuoret nähdään tärkeinä ja panostamisen arvoisina ennen kaikkea tulevaisuuden ominaisuuksiensa ja yhteiskunnalle tuottamansa hyödyn näkökulmasta. Nuorten ajatellaan huolehtivan yhteiskunnan taloudellisesta toimeliaisuudesta, kilpailukyvystä ja syntyvyydestä ja ratkaisevan aikamme suuret ongelmat kuten ilmastokriisin. Esimerkiksi Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan “Kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuorillamme menee” (2023, 94).
Oikeastaan ajatus tulee paljastaneeksi sen, mistä nuorten tulevaisuususkon heikkenemisessä voi pohjimmiltaan olla kysymys: nuorten tulevaisuutta koskevan luottamuksen rapautumisesta liiallisten paineiden ja odotusten alla. Nuoret kokevat, etteivät aikuiset ja päättäjät ole heistä kiinnostuneita ja ymmärrä heidän kamppailujaan tässä ajassa ja maailmassa, eivätkä nuoret saa tarpeeksi tukea tulevaisuutta koskevien valintojen tekemiseen.
Toisinaan varoitellaan, että tulevaisuudesta ei saisi maalata liian synkkää kuvaa, vaan lapsia ja nuoria tulisi kannustaa kehittämään omaa resilienssiään ja tulevaisuustaitojaan. Under Pressure -tutkimuksen näkökulmasta tällainen ajattelu voi kääntyä kuitenkin uudeksi paineistavaksi asiaksi nuorten elämässä. Nuoret ovat kriittisiä sitä kohtaan, että vastuu tulevaisuudesta sysätään yksinomaan heille itselleen. Myös Nuorisobarometriin vastanneet nuoret ovat olleet vuosi vuodelta vähemmän sitä mieltä, että menestyminen elämässä on kiinni ainoastaan heistä itsestään; tuoreimmassa mittauksessa näin ajatteli enää joka neljäs vastaaja (27 %; Happonen & Kiilakoski 2025, 42).
Nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen edellyttää, että ymmärrämme nuorten tulevaisuuteen liittyvien kysymysten olevan yhteiskunnallisia kysymyksiä, joiden ratkominen vaatii aikuisilta tukea ja päättäväisyyttä ja nuoriin panostamista heiltä leikkaamisen sijaan. Nuoret tunnistavat paineiden yhteiskunnallisia juuria ja myös bottikyselyyn vastatessaan sanoittivat niitä oivallisesti, kuten seuraavassa vastauksessa:
Että nuorten paineet ovat oikeesti raskaita, eikä ne oo vaan nuoresta kiinni, vaan kyseessä on monia systemaattisia ja yhteiskunnallisia ongelmia.
Lopuksi kysyimme botin avulla nuorilta, mitä kaikkien tulisi tietää nuorten kokemista paineista. Vastauksissa korostuu nuorten kuunteleminen ja heidän kokemustensa vakavasti ottaminen. Yhtä lailla nuorten on tärkeää kuulla, että he ovat arvokkaita ja riittävän hyviä omina itsenään ja juuri sellaisina kuin ovat tässä hetkessä – ei ainoastaan tulevaisuudessa:
Nuorta pitäisi kannustaa tulevaisuutta kohti hänen omalla tahdillaan, ja ottaa huomioon se, että me kaikki menemme omaa tietämme. Meillä kaikilla asiat eivät tapahdu vielä ensimmäisten 20-vuoden sisällä, eikä välttämättä ensimmäisen 30-vuoden sisällä. On tärkeää, että nuorille annetaan rauha kasvaa sekä on välttämätöntä kannustaa nuorta kohti hänen unelmiaan, ilman että häneltä odotetaan aivan liikaa.
Nuoret riittävät omana itsenään.
Teksti: Jenni Kallio
Lähteet:
Happonen, Konsta & Kiilakoski, Tomi (toim. 2025) Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024.
Honkatukia, Päivi, Kallio, Jenni & Ågren, Susanna (2025) ”Jäi myös mieleen pojat”
– reflektioita mielenterveyskeskusteluista nuorten kanssa. Työryhmäesitys. Sosiologipäivät, Turku, 21.3.2025.
Kiilakoski, Tomi & Laine, Riku (2022) Tilasto-osio. Teoksessa Tomi Kiilakoski (toim.). Kestävää tekoa, Nuorisobarometri 2021.
Kiviruusu, Olli ym. (2024) Mental health after the COVID-19 pandemic among Finnish youth: a repeated, cross sectional, population-based study. Lancet Psychiatry 2024 (11), 451–460.
Laine, Sofia (2024) Millaista on kasvaa aikuisten tuhoamalla planeetalla? Elonkehä 4/2024.
Myllyniemi, Sami (2017) Tilasto-osio. Teoksessa Sami Myllyniemi (toim.) Katse tulevaisuudessa, Nuorisobarometri 2016.
Rekola, Sanna, Tuori, Sari & Vahti, Jukka (2025) Tulevaisuusbarometri 2025 – Luottamus tulevaisuuteen koetuksella. Sitra.
Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvosto, 20.6.2023.