Pidimme yliopiston pääsalissa Tiedekahvila-puheenvuoron, jossa esittelimme Tampereen yliopiston Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintosuuntaa, nuorisotutkimusta ja Under Pressure -tutkimusta. Kerroimme, että olemme nuorisotutkijoina erityisen kiinnostuneita siitä, miten nuorista puhutaan ja millaisessa asemassa nuoret ovat yhteiskunnassa. Meille on tärkeää, että tutkimuksemme keskiössä ovat nuorten näkemykset ja nuoriin liittyvien ilmiöiden pohtiminen yhdessä nuorten kanssa. Tutkimuksen avulla haluamme parantaa nuorten hyvinvointia ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa.
Under Pressure -tutkimushanke nojaa juuri näihin periaatteisiin. Olemme viime syksynä miettineet 150 nuoren kanssa sitä, millaisia paineita nuoret Suomessa kokevat – liittyen siihen, millaisia heidän pitäisi olla tai mitä heidän pitäisi elämässään tavoitella. Lisäksi Digitaalisissa kanavissa tutkimukseemme on osallistunut lähes 270 nuorta. Tutkimuksessa olemme nyt näiden nuorten ajatusten äärellä, analysoimme aineistoa ja pohdimme, miten saamme nuorten monet ajatukset ja näkökulmat parhaiten osaksi myöhemmin ilmestyvää kirjaamme.
Mitä nuorisotutkimuksessa pitäisi tutkia?
Nuorisotutkijoiden pitäisi kysyä myös nuorilta, millaisia aiheita pitäisi tutkia. Tiedekahvilassa 44 nuorta ehdotti meille yli kahdeksaakymmentä tärkeää tutkimusaihetta!
On valtavan hienoa nähdä, miten Under Pressure -hankkeessa olemme jo monien nuorille tärkeiden aiheiden äärellä! Esimerkiksi ihmissuhteet, ulkonäköpaineet, tunteet, yksinäisyys, nuorten väsymys ja jaksaminen, stressi, somen vaikutukset, nuorten voimavarat, epätasa-arvon kokemukset, tulevaisuususko ja maailmantuska ovat tällä hetkellä omalla työpöydällämme – näistä aiheista olemme kuulleet tutkimushaastatteluissa painavia puheenvuoroja. Mutta nämäkin aiheet kaipaavat lisätutkimista. Myös Jatkoon!-päivän kuulijoiden ehdottamat muut tutkimusaiheet, kuten nuorten vaikuttaminen, porno, rahahuolet ja toimeentulo, perhesuhteet, perheväkivalta, kotiolot ja sateenkaarinuoret kietoutuvat tutkimusaiheisiimme, mutta ehdottomasti vaativat nuorten toiveiden mukaisesti lisähuomiota tutkijoilta.
Nuorten ehdotuksista muotoutuva sanapilvi tuo esille, kuinka tarkkanäköisesti nuoret tulkitsevat myös tutkimusmaailmaa. Nuorten ehdottamat tutkimusaiheet havainnollistavat, että nuoria on ehdottoman tärkeää kuulla, kun tutkijat miettivät tutkimusaiheita ja laativat tutkimussuunnitelmia. Kiitos teille kaikille, jotka ehdotitte meille tutkimusaiheita!
Q&A: Kysymyksiä Nuorisotyön ja -tutkimuksen opinnoista
Tiedekahvilan lopuksi nuoret esittivät meille kysymyksiä Nuorisotyön ja -tutkimuksen opinnoista. Ehdimme käydä läpi muutaman kysymyksen, mutta moni kysymys jäi vastaamatta. Saimme yhteensä 22 kysymystä, joihin vastaamme seuraavaksi. Toivottavasti niistä on apua jatko-opintojen pohtimisessa.
Mitä nuorisotutkimuksen opintoihin kuuluu?
Nuorisotyötä ja nuorisotutkimusta opiskellaan yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintosuunnassa. Tutkinto-ohjelmaan sisältyvät sekä yhteiskuntatutkimuksen yhteiset kandidaattiopinnot että nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintosuunnan maisteriopinnot. Opintosuunnalla on pitkä nuorisotyön opetukseen painottuva historia Tampereen yliopistossa ja sen edeltäjässä Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa vuodesta 1945 lähtien.
Nuorisotyö ja nuorisotutkimus on monitieteinen tutkimusala ja opintosuunta, joka kytkeytyy useisiin ajankohtaisiin yhteiskuntatieteellisiin aiheisiin. Tutkimme nuoruutta, nuoria ja nuorisotyötä yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä. Opintosuunnassa rakennetaan nuorisotutkimuksen ja nuorisotyön asiantuntijuutta. Tampereen yliopistossa nuorisotutkimus sijoittuu yhteiskuntatutkimukseen, mikä tarkoittaa, että tiede tarkastelee ympäröivää yhteiskuntaa ja sen eri ilmiöitä nuorten näkökulmasta myös kriittisesti. Esimerkiksi nuorten asema yhteiskunnassa, nuorten väliset erot ja eriarvoisuudet, nuoriin liittyvät huolet ja nuorisopolitiikka, palvelut ja yhteiskunnan instituutiot ovat tutkimuksen kiinnostuksen kohteina, sekä Suomessa että globaalisti.
Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintosuunnassa perehdytään siis nuoruuteen ja nuorisoon monitieteisestä näkökulmasta sekä nuorisotyön perusteisiin, rakenteisiin ja käytäntöihin. Opinnoissa selviää, miten nuoria ja nuoruutta koskevaa teoreettista, tutkimuksellista ja monitieteellistä tietoa käytetään nuorisotyön ja nuoruuteen liittyvien yhteiskunnallisten kysymysten selvittämisessä.
Onko opinnot vaikeita?
Yliopisto-opinnot ovat omalla erityisellä tavallaan vaativia. Ne edellyttävät erilaisten tieteellisten keskustelujen ja käsitteiden ymmärtämistä ja soveltamista omassa ajattelussa osana itse tehtyä tutkimusta. Tutkimuksen tekemistä harjoitellaan kandidaatti- ja maisteritasolla opinnäytetyössä, mutta myös opintojen aikana. Yliopisto-opiskelu edellyttää, että opit lukemaan tieteellisiä tekstejä, arvioimaan niitä sekä tuottamaan itse tieteellistä tekstiä.
Yliopisto-opintoja ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Kukaan ei osaa heti opiskella, vaan opiskeluihin oppii ja niitä harjoitellaan yhdessä toisten tuella. Nuorisotyön ja -tutkimuksen opiskelijoiden kesken vallitsee perinteisesti hyvä yhteishenki ja yhdessä opiskeleminen on myös rentoa ja hauskaa.
Onko opinnot pelkkää teoriaa? Onko opinnoissa paljon teoriaa?
Toisin kuin muut korkeakoulut, yliopisto-opinnot rakentuvat nimenomaan teoreettisen tiedon varaan ja opintojen tarkoitus on, että opit kriittisesti tulkitsemaan tietoa, mitä sinun ympärilläsi on. Tämä taito ei synny itsestään, vaan se vaatii erilaisten tekstien lukemista ja tutustumista tutkijoiden käymiin keskusteluihin. Kun opit tietämään ja ymmärtämään asioita, sinun on myös helpompi arvioida tietoa sekä ottaa osaa tutkijoiden ja asiantuntijoiden käymään keskusteluun.
Teoria on siis tärkeä osa yliopisto-opintoja. Siihen kannattaa myös suhtautua kiinnostuneesti: Mitkä asiat ovat nuorisotutkimuksessa tärkeitä? Miten nuorisotutkimuksessa keskustellaan nuorista? Miksi nuorisotutkimusta tehdään? Millaisia asioita nuorisotutkijat ovat tutkineet? Onko nuorisotutkimuksessa tutkittu sellaisia asioita, joita olet itse kiinnostunut ja jos ei, miten niitä pitäisi tutkia?
Vaikka opiskelujen teoreettisuus saattaa aluksi jännittää, opintojen edetessä teoriasta tulee melkeinpä paras osa oppimaasi: teorian avulla monet arkisesta elämästä tutut asiat alkavat näyttäytyä uudessa valossa ja niihin alkaa suhtautumaan eri tavalla kriittisesti arvioiden. Ja juuri se taito on yliopisto-opiskelun ytimessä!
Onko käytännön kautta oppimista? Kuinka paljon opinnoissa jalkaudutaan? (= oikeeseen maailmaan/ nuorten keskuuteen)
Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintoihin kuuluu kehittämisprojekti, joka yleensä tehdään esimerkiksi opiskelijan omalla työpaikalla tai yhdessä jonkun ”oikean” maailman toimijan kanssa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ”harjoittelujaksoa” nuorisoalan työpaikalla, jossa voit soveltaa oppimaasi. Työpaikka voi löytyä esimerkiksi järjestöstä, korkeakoulusta, kunnallisesta nuorisotyöstä, ministeriöstä – monenlaisesta eri paikasta.
Lisäksi opinnäytetyössä tutkimusaineistoa voi kerätä laadullisesti eli esimerkiksi haastattelemalla nuoria tai nuorten ryhmiä, tai vaikkapa nuorisotyöntekijöitä tai muita nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Voit siis myös itse vaikuttaa siihen, kuinka paljon käytännön kautta oppimista omissa opinnoissasi on. Osa nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opiskelijoista tulee työelämästä ja heillä on jo taustallaan kokemusta käytännön työstä nuorten parissa. Myös näitä kokemuksia voi hyödyntää opinnoissa.
Millaisia tehtäviä teillä on? Jääkö niitä paljon kotiin tehtäväksi? Onks teillä kotitehtäviä, jos on, nii kuinka paljon tulee?
Yliopistossa opintoja suoritetaan osallistumalla luennoille, tenttimällä kirjoja ja kirjoittamalla erilaisia tekstejä kuten luentopäiväkirjoja ja esseitä. Opintoja suoritetaan itsenäisesti sekä ryhmissä. Yhteiskuntatutkimuksen kandiopintojen aikana (ensimmäiset 3 vuotta) kaikkina viikonpäivinä ei ole välttämättä lähiopintoja, eli esimerkiksi luentoja. Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnoissa (jälkimmäiset 2 vuotta) lähipäiviä on vain kaksi kuukaudessa. Muu aika on itsenäistä opiskelua. Näihin ajankohtiin voit valita muita kursseja, keskittyä esseiden kirjoittamiseen, lukemiseen, tenttimiseen tai myös olla työelämässä, jos se sopii omaan tilanteeseesi ja jaksamiseesi. Yliopisto-opintoja tehdään siis muulloinkin kuin yliopistolla, mutta on tärkeää, että vapaa-aikaa jää muullekin elämälle.
Saako itse päättää opinnoista?
Kyllä. Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopintoihin kuuluu pakollisia opintoja, mutta niiden lisäksi on mahdollista suorittaa myös valinnaisia opintoja. Valinnaisten opintojen avulla voit suunnitella tutkinnosta omanlaisen sen mukaan, millaiset aiheet sinua kiinnostavat.
Onko nuorisotutkimuksessa kursseja/ jotain, joita voi sivuaineena / valinnaisena ottaa muussa tutkinnossa?
Kyllä. Muiden tutkinto-ohjelmien ja tiedekuntien opiskelijat voivat opiskella opintosuunnan opintojaksoja valinnaisina opintoina. Lisäksi nuorisotyötä ja nuorisotutkimusta voi opiskella ”Nuoret ja nuorisotyö”-teemaopinnoissa, joista voi suorittaa 20–40 opintopisteen laajuisen kokonaisuuden tai yksittäisiä opintojaksoja. Teemaopinnot on tarkoitettu sekä yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman että muiden tutkinto-ohjelmien ja tiedekuntien opiskelijoille valinnaisina opintoina.
Kannattaa myös tutustua YUNET – Nuorisotutkimuksen yliopistoverkoston opintotarjontaan, josta voi löytää kiinnostavia sisältöjä muista yliopistoista.
Minkä tyyppisiä opiskelutapoja opinnoissa näkyy eniten?
Opiskelijat ovat erilaisia, joten opiskelutavatkin ovat moninaisia. Ei ole oikeita opiskelutapoja, vaan jokainen löytää kyllä itselleen sopivan. Opettajat hyödyntävät erilaisia opetustapoja. Kursseilla voi olla luennoimisen lisäksi esimerkiksi ryhmätyöskentelyä ja erilaisia projekteja. Erilaisia opetusmenetelmiä käyttämällä huomioidaan se, että kaikki eivät opi samalla tavalla. Usein kurssin suoritustavan voi valita itse. Kurssipalautteisiin on tärkeä vastata ja kertoa opettajalle, jos jokin opetustyyli ei ole ollut sopiva omalle oppimiselle ja toivoisi joitain muita tapoja opintojen suorittamiseen.
Miten työllistyy? Mihin voi työllistyä? Mikä on konkreettinen ammatti, johon on mahdollista työllistyä?
Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opinnot suoritettuaan voi työllistyä mihin tahansa työpaikkaan tai ammattiin, joka jollain tavalla liittyy nuoriin ja nuoruuteen. Opinnoista valmistuneet ovat nuoruuden erityisasiantuntijoita, jotka osaavat tunnistaa ja analysoida yhteiskunnassa erilaisia ilmiöitä, epäkohtia ja kehittämisen paikkoja juuri nuorten näkökulmasta.
Tällaisia tehtäviä löytyy sekä kunnista, järjestöistä, valtionhallinnosta että yrityksistä. Koulutuksesta valmistuneet toimivat asiantuntijoina ja kehittämistehtävissä esimerkiksi nuorisotyöhön, koulutukseen, työllistymiseen, sosiaalipalveluihin tai nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä tutkijoina akateemisella kentällä.
Miten nuoren paha olo/masennus voi päästä eroon. Onko teillä mitään psykologisia keinoja?
Meistä Under Pressure -hankkeen tutkijoista kukaan ei ole psykologi, joten emme osaa antaa psykologiaan liittyviä neuvoja. Ajattelemme kuitenkin, että nuorten paha olo ja masennus tulee ottaa vakavasti. Monet nuoret ovat kertoneet meille näistä tunteista. Olemme keskustelleet nuorten kanssa viime syksynä siitä, mitkä asiat Suomessa aiheuttavat heille paineita ja pahaa oloa. Nämä syyt eivät ole nuoressa itsessään, vaan paineita tulee monista eri suunnista: koulutukseen, työllistymiseen, toimeentuloon, terveyteen ja hyvinvointiin, seksuaalisuuteen, sukupuoleen, sosiaalisiin suhteisiin ja ulkonäköön liittyen. Monet nuoret kuvaavat, että yhteiskunta tuntuu suoritusyhteiskunnalta, jossa mikään ei tunnu riittävän.
Meidän mielestämme on tärkeää miettiä, mitä me aikuiset oikein vaadimme nuorilta ja onko se oikeudenmukaista. Meidän pitäisi keskittyä siihen, miten nuorten kokemia paineita voitaisiin vähentää ja lisätä nuorille kokemusta siitä, että he riittävät ja ovat arvokkaita sellaisina kuin ovat. Yhteiskunnassa pitäisi muuttaa monia asioita, jotta nuoret pystyisivät voimaan paremmin. Lisäksi on todella tärkeää, että aikuiset huomaavat nuoren pahan olon. Nuorten pitäisi saada apua mielenterveyskysymyksiin paljon nykyistä helpommin ja nopeammin ja ilman, että nuoren täytyy jatkuvasti perustella ja selittää omaa avun tarvettaan. Yritämme tutkimuksen avulla tuoda kaikkia näitä nuorten tärkeitä viestejä myös päätöksentekijöiden tietoon.
Minkä väriset haalarit?
Me olemme niin keski-ikäisiä, ettemme taida tietää. Selvitetäänpäs ylioppilaskunnan (TREY) sivuilta! Hetki vain.
Vaikuttaisi siltä, että haalarit ovat turkoosit. Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opiskelijat kuuluvat Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden ja yhteiskuntatutkimuksen opiskelijoiden aineyhdistys Interaktio ry:n.
Haalareista voi lukea lisää TREY:n nettisivuilta.
Miksi persettä kutittaa? 🤪
Tästä kysymyksestä tulee mieleen sanonta ”Mikäs sun persettä tässä kutittaa”, joka tarkoittaa tiedustelua siitä, mikä henkilöä asiassa kiinnostaa tai miksi hänelle on tullut asiasta tunnereaktio.
On oikeastaan hyvä, että ihmisten persettä kutittaa tässä mielessä, mutta samalla on myös tärkeää osata sanoa, miksi persettä kutittaa; mikä esimerkiksi nuoria ja sosiaalista mediaa koskevassa julkisessa keskustelussa ärsyttää ja miksi. Sen sanoittamiseen juuri nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opinnot tarjoavat hyviä perusteluita. 😊
Mikä opinnoissa on parasta? Ootteko tykännyt?
Susanna: Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot olivat minulle ensimmäinen kosketus akateemiseen maailmaan ja ne imaisivat mukaansa. Oli mahtavaa päästä keskustelemaan muiden opiskelijoiden kanssa kriittisesti nuoriin liittyvistä asioista ja saada tueksi teoriaa ja tutkittua tietoa, kun nuorten asioista puhui muiden ihmisten kanssa yliopiston ulkopuolella. Nuorisotutkimus on minulle tärkeä kotipesä ja tapa ymmärtää maailmaa.
Jenni: Nuorisotutkimuksen opinnoista etsin ja sain vastauksia moniin kysymyksiin, jotka olivat alkaneet vaivaamaan minua kun työskentelin nuorten parissa: Miksi nuoret eivät saa apua? Miksi yhteiskunnassa ajatellaan, että nuorten pitäisi vaan nopeasti mennä työelämään? Miksi nuorista ollaan jatkuvasti huolissaan? Nuorisotutkimuksen opinnot ovat antaneet minulle paitsi uuden ammatin, myös ihan uudenlaiset ”silmälasit”, joiden läpi maailma näyttää tosi mielenkiintoiselta!
Nuorisotutkimuksen tohtoriopinnot ovat olleet meille molemmille tärkeä tapa kerryttää asiantuntijuutta ja osaamista, jotta voimme puolustaa nuorten asemaa yhteiskunnassa – meille tutkimus on aina myös yhteiskuntaan vaikuttamista.
Jos mieleen tuli vielä muita kysymyksiä tai haluatte muutoin ottaa yhteyttä, yhteystietomme löytyvät täältä.
Terveisin
Jenni & Susanna