Nuorten mielen hyvinvointi herättää paljon keskustelua ja erilaiset toimijat, asiantuntijat ja tutkijat ovat sen äärellä. Monet mittarit, kuten Kouluterveyskyselyt, ovat näyttäneet huolestuttavia merkkejä nuorten pahoinvoinnista. Nuoret viestittävät voimakkaasti, että he eivät voi hyvin.
“Mielenterveyskriisin” ratkaisuista on tärkeää keskustella yhdessä. Myös nuoria tarvitaan mukaan kertomaan, millaiset asiat heidän mielen hyvinvointiinsa vaikuttavat. Tämän vuoksi järjestimme Under Pressure -tutkimushankkeen ja Tampereen kaupungin Hyvinvoinnin kehittämisohjelman kanssa aiheesta yhteisen paneelikeskustelun NUORI2025-tapahtumassa.
Vastuu ”mielenterveyskriisin” ratkaisemisesta on koko yhteiskunnalla. Nuorisoalalla ja nuorisotyöllä on oma erityinen asemansa lähestyä nuorten mielen hyvinvoinnin kysymyksiä ja tukea ja kohdata nuoria. Paneelikeskustelumme saama suosio osoitti, että teema kiinnostaa ja yhdistää nuorisoalaa: sali täyttyi viimeistä penkkiriviä myöten 160 kuulijalla ja kymmeniä ihmisiä jouduttiin valitettavasti käännyttämään ovelta.
Paneelikeskusteluun osallistuivat nuorten aikuisten mielenterveysaktivismiryhmä Koalan kokemusvaikuttajanuoret Linnea Pylvänäinen ja Niklas Söderling, Tampereen yhteiskoulun lukion opinto-ohjaaja ja tietokirjailija Liisa Huhta, koordinaattori Heli Lapinkoski Tampereen kaupungin nuorisopalveluista sekä tutkijatohtori Susanna Ågren Under Pressure -tutkimushankkeesta.
Keskustelun lomassa kysyimme yleisöltä, mitä erityisesti nuorisoalan toimijoiden pitäisi tehdä nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Saimme Mentimeterin kautta 103 vastausta. Tämä teksti perustuu nuorisoalan edustajien esittämiin ratkaisuehdotuksiin, joista muutamia nostamme esiin sitaatteina. Lisäksi teemme tiiviin katsauksen panelistien esille nostamiin teemoihin.
Nuoret ovat tehokkuuskulttuurin armoilla
Paneelin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa nuoria ympäröivä tehokkuuskulttuuri luo heille paineita: nuorten pitää tietää jo varhain, mitä he aikovat tehdä elämässään. Heidän pitää opiskella tehokkaasti, onnistua työllistymään ja samalla huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Erityisesti kokemusvaikuttajanuoret Linnea Pylvänäinen ja Niklas Söderling toivat esiin nuorten huolen siitä, mitä tapahtuu, jos nuori sairastuu tai muuten alkaa voida huonosti. Liisa Huhta sanoitti asiaa yhteiskuntaamme läpi leikkaavana menestyspuheena ja unelmien jahtaamisena: vallalla on ajatus, että mitä vain voi saavuttaa, kunhan tekee kovasti töitä. Heli Lapinkoski nosti esiin, että tämän kaiken rinnalla yhteiskunta on myös materia- ja kulutuskeskeinen. Nuorten mahdollisuudet tavoitella yhteiskunnan määrittelemiä menestymisen mittareita ovat paneelikeskustelijoiden mukaan kuitenkin hyvin eriarvoisia.
Susanna Ågren toi esiin Under Pressure -tutkimuksen alustavia havaintoja. Niistä käy ilmi, että nuorten kokemat paineet eivät ole yksiulotteisia, vaan ne kerrostuvat ja kietoutuvat yhteen. Paineet liittyvät koulutusvalintoihin, opiskelutahtiin ja opinnoissa pärjäämiseen sekä työn saamiseen, työssä jaksamiseen, siihen kuka saa tehdä töitä ja keneltä vaaditaan työn tekemistä. Paineita aiheuttaa rahan hankkiminen ja taloudellinen pärjääminen sekä huoli velkaantumisesta ja köyhyyteen putoamisesta. Myös avun saaminen ja omien avun tarpeiden perusteleminen paineistaa nuoria. Yhtä lailla paineet liittyvät siihen, voivatko nuoret tulla hyväksytyiksi yhteiskunnassa sellaisina kuin ovat. Paineita tuottavat ulkonäköön, seksuaalisuuteen, sukupuoleen, vammaisuuteen, syrjintään ja rasismiin kytkeytyvät erilaisuuden ja ulkopuolisuuden kokemukset. Lisäksi paineet kytkeytyvät huoleen siitä, etteivät elämän olosuhteet ja maailman tilanne tunnu turvalliselta ja vakailta. Toisille nuorille paineita kerrostuu enemmän kuin toisille.
Nuorisotyön supervoima: kuunnellaan, kohdataan ja ollaan läsnä
Yleisöltä kerätyissä ratkaisuehdotuksissa yhdeksi keskeiseksi teemaksi nuorten mielen hyvinvoinnin tukemisessa nousi nuorten kohtaaminen ja kuunteleminen. Nämä taidot ovat nuorisotyön erityistä osaamisaluetta. Heli Lapinkosken mukaan nuorisoalan toimijat ovat avainasemassa tunnistamassa ja sanoittamassa sitä arkea ja todellisuutta, jossa nykynuoret elävät. Monet yleisöstä kuvailivat nuorisotyöllistä kohtaamista ja tukemista: nuoret pitäisi ottaa tosissaan, heitä pitäisi kuunnella aidosti, keskittyneesti ja kiireettä. Nuorisotyössä olisi tärkeää raivata tilaa erityisesti niiden nuorten kokemuksille, joita yleensä ei kuunnella. Nuoria ei myöskään pitäisi joutua tarkastelemaan vain osallistujamäärinä ja lukuina, vaan ainutlaatuisina yksilöinä. Uusia palveluita, toimintamuotoja ja hankkeita ei välttämättä tarvita: nuorisotyön perustoiminta on itsessään tärkeää ja sen tulee olla riittävästi resursoitua.
Kohdata, kuunnella aidosti, tehdä tilaa myös äänettömille ja syrjään jääville. Ei järjestää vain toimintaa ja tavoittaa mahdollisimman isoja määriä nuoria. Tai tuijottaa tilastoja ja numeroita.
Monet nuoret eivät tarvitse enää yhtään uutta konseptia, mallia, palvelupolkua, teemaryhmää jne. vaan aidon/tavallisen kohtaamisen, aikaa ja kupin teetä.
Yleisöstä esitettiin vaatimuksia myös nuorisotyöntekijöille: aika ajoin tulisi pysähtyä tarkastelemaan ja arvioimaan omia toimintatapoja. Tämä vaatii esimerkiksi sen seuraamista, mitä tässä ajassa ja yhteiskunnassa nuorten elämässä tapahtuu. Nuorisotyöntekijän tulee osoittaa kiinnostusta ja uteliaisuutta siihen, mitä nuoret elämästään ja arjestaan kertovat
Pitäisi keskittyä siihen, mitä tässä ajassa tapahtuu ja riisua ne silmälasit, jotka itsellä on liittyen omaan nuoruuteen. Ihan niin kuin aikaisempien sukupolvienkin olisi pitänyt tehdä.
Olla uteliaita ja kysyä kysymyksiä sen sijaan, että yritetään tarjota valmiita vastauksia.
Nuorten kokemusten äärelle asettuminen voi toisinaan olla myös kuormittavaa. Yleisöstä painotettiin, että kiireetön ja avoin kohtaaminen vaatii tunnetaitoja – erityisesti aikuisilta. Nuorisoalalla tulee olla myös rakenteita ja riittävästi resursseja ammattilaisten jaksamisen tukemiseen. Työntekijöiden hyvinvointi heijastuu nuoreen.
Tukea aikuisten tunnetaitoja. Ettei aikuinen, oli sitten vanhempi, opettaja, ohjaaja, heijasta niitä nuoreen ja vaikuta siihen, miten suhtautuu, puhuu, ohjaa ja toimii suhteessa nuoreen, yksilöön.
Myös nuorisotyö voi tuottaa nuorille paineita
Under Pressure -tutkimukseen osallistuneet nuoret ovat kertoneet, että aikuiset eivät tunnista todellisuutta, jossa he elävät. Tästä oltiin yhtä mieltä myös paneelikeskustelussa. Keskustelijat nostivat esiin, että nuorten asioista keskustellaan mediassa hyvin katastrofihenkisesti. Päätöksenteon tasolla puolestaan etsitään helppoja ja nopeita ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Esimerkiksi nuorten seurusteluun ja parisuhteisiin luodaan lisäpaineita syyllistävällä ja heteronormatiivisella perheellistymiskeskustelulla. Kokemusasiantuntijanuoret kertovat paineista miellyttää läheisiä vastaamalla heidän toiveisiinsa, vaikka samaan aikaan on lohdutonta, että myös nuorta kaikkein lähimpänä olevat aikuiset tuottavat paineita.
Keskustelijoiden mielestä yhteiskunta on suunniteltu aikuisten, ei nuorten ehdoilla. Aikuiset asettavat odotukset ja päättävät nuorten puolesta. Jos nuori ei pysty täyttämään odotuksia, häpeä ja pettymys voi tuntua valtavalta. Keskustelijoiden mukaan tarvitaan enemmän empatiaa ja vuorovaikutusta. Niklas Söderling huomautti, että esimerkiksi nuorisojengikeskustelu leimaa nuoria, jotka yrittävät vain pärjätä yhteiskunnassa ja hakevat kaltaisistaan nuorista lohtua ja turvaa. Linnea Pylvänäinen painotti, että nuoret tekevät monia asioita ensimmäistä kertaa ja vielä harjoittelevat, joten tarvitaan aikaa ja armollisuutta. Linnean sanoin ”Kyllä me nuoret tullaan täältä vielä!”
Yleisön mukaan nuorisotyön tulee tarjota nuorille tekemistä ja yhteisöllisiä tiloja, joissa ei ole odotuksia. Siksi on tärkeää varmistaa, että nuorisotyössä on myös resursseja tarjota nuorille aikaa: hidastaa ja luoda vastapainoa tehokkuudelle, ja edetä nuorten ehdoilla ja jaksamisen mukaan. Nuorisoalan toimijoiden tulee huolehtia siitä, etteivät he itse aseta nuorille liikaa odotuksia.
Tarjota rentoja ja yhteisöllisiä tiloja ja tekemisiä, joissa ei ole odotuksia, mutta paljon mahdollisuuksia kohtaamiseen, tekemiseen ja olemiseen.
Olla läsnä painostamatta, mutta kuitenkin tukien. Voimme todeta juurikin sen, että nuori saa tehdä virheitä ja että on ok tehdä sitä omaa hommaa, vaikka se ei täyttäisi muiden asettamia vaatimuksia.
Antaa aikaa tiukkojen tavoitteellisten tapaamisten sijaan.
Nuorisotyössä vahvistetaan demokratiaa
Paneelikeskustelijoiden mielestä nuorten mielenterveydestä ei puhuta liikaa, toisin kuin julkisuudessa on toisinaan esitetty. Sen sijaan nuorten viestit pahoinvoinnista tulee ottaa vakavasti, sillä ne kertovat siitä, että yhteiskunnassa kaikki ei ole hyvin.
Liian usein mielenterveyskeskustelussa yhteiskunnan rakenteellisen tason tarkasteleminen jää sivuun. Tällöin nuoret jäävät pohtimaan, onko heissä itsessään vikaa, jos he eivät pärjää. Nuorten esiin tuomat kokemukset pahoinvoinnista eivät ole vain trendi tai opittua mielenterveyspuhetta. Päinvastoin tällainen ajattelu näkee nuoret kyvyttöminä tulkitsemaan suhdettaan yhteiskuntaan. Nuorilla on oikeus arvioida yhteiskunnan epäkohtia ja vaatia apua.
Opinto-ohjaaja Liisa Huhta toi esiin, että vaikka oppilaitoksessa olisi jokaiselle oppilaalle oma psykologi, se ei auta, jos koulujärjestelmässä mikään ei muutu. Nuorilla tulee olla mahdollisuus ”aikalisään” ja lepoon, mutta myös keskusteluihin aikuisten ja vertaisten kanssa turvallisessa ympäristössä ja omien voimavarojensa mukaan. Under Pressure -tutkimuksessa nuoret ovat kiitelleet sitä, että heidän näkemyksiään kuullaan. Tällaisia kokemuksia pitäisi voida vahvistaa ja tarjota yhä useammalle nuorelle.
Nuorisoala ja nuorisotyö voivat raivata tilaa nuorten kuulemiselle ja vahvistaa nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksia. Yleisön mielestä nuoret tulisi ottaa mukaan palveluiden rakentamiseen ja arvioimiseen. Nuorisoalalle tarvitaan lisää nuorille mieluisia tiloja ja paikkoja, joissa nuoret voivat vaikuttaa heidän elämäänsä liittyviin päätöksiin. Nuorisotyön ytimessä on auttaa nuoria saamaan äänensä kuuluviin – siksi nuorisoalan osaamista demokratian vahvistajana tulisi juhlia!
Kouluttautua, opiskella, kysellä ja kuulla nuoria, ottaa nuoria mukaan palvelujen rakentamiseen ja tekemiseen.
Voisi tukea nuoria vaikuttamaan päättäjiin sellaisilla tavoilla, jotka ovat nuorille luontevia.
Nuorisotyön yksi tärkeimmistä tehtävistä on mahdollistaa/auttaa nuoria saamaan äänensä kuuluviin.
Nuorisoalan yhteiskuntavastuu: pidetään ääntä nuorten asioista
Yleisövastausten perusteella nuorisoalalla on merkittävää potentiaalia tuoda esille nuorten kokemuksia ja saattaa eri toimijoita yhteen keskustelemaan nuorille tärkeistä kysymyksistä. Nuorten kohtaamisen ja kuuntelemisen ammattilaisina nuorisoalan toimijat ovat tulkkeja nuorten ja aikuisten välillä.
Järjestöissä ja nuorisotyössä mukana olevilla nuorilla on sanottavaa ja runsaasti näkemyksiä siitä, mitä yhteiskunnassa pitäisi tehdä toisin. Yleisössä nähtiin nuorisoalan olevan jopa vastavoima sille ongelma- ja suorituskeskeiselle puheenparrelle, joka nuoriin usein liitetään. Nuorisoalalla onkin erityinen yhteiskuntavastuu pitää esillä nuorten asioita.
Tuoda esille nuorten ääntä ja näkökulmaa vastapainoksi julmaan julkiseen keskusteluun, jota nuorista käydään.
Saada muiden alojen toimija mukaan nuorten puolelle.
Paneelikeskustelijat painottivat, että päättäjillä on vastuu hankkia tietoa nuorten elämän kysymyksistä ja puntaroida tekemiään ratkaisuja tietoon perustuen. Nuorisoalalla tarvitaan kykyä saattaa nuorten kokemukset vaikuttaviksi viesteiksi erilaisiin kanaviin. Alan tehtäviin sopisi luontevasti seurata, miten nuorten näkemykset huomioidaan päätöksenteossa ja tehdäänkö nuorten esille nostamien epäkohtien korjaamiseksi riittävästi.
Kuunnella nuoria, muuttaa vastaukset tilastoiksi, tilastot euroiksi ja sitten näillä euro-/talousnäkymillä vaikuttaa päättäjiin.
Kuunnella ja olla nuorten äänenä aikuisten maailmassa, jotta nuorten mielipiteet ja ideat tulevat muiden alojen toimijoiden ja päättäjien tietoon. Tukea ja valvoa, että asioita myös tapahtuu.
Nuorisoalan yhteiskuntavastuu tarkoittaa nuorten äänten esille nostamista: hakeutumista keskusteluihin eri toimijoiden kanssa ja nuorisotyön merkityksellisyyden näkyväksi tekemistä. Lisäksi nuorisoalalla on käännettävä katse laajemmin yhteiskuntaan. Nuorisotyössä tulee työskennellä sen eteen, että nuorten elämään vaikuttavat yhteiskunnalliset epäkohdat tunnistetaan, sanoitetaan ja tehdään näkyviksi nykyistä paremmin. Tällä on vaikutusta sekä nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen että nuorisoalan omiin toimintaedellytyksiin.
Nuoret kaipaavat, että heidän aikuiset ja asiantuntijat ymmärtäisivät nuorten elämää. He toivovat syrjimätöntä ja nuorten moninaisuutta ymmärtävää kohtaamista sekä sitä, että heidät otetaan vakavasti. Nuorten mielestä on tärkeää, että nuorten palveluissa on tarpeeksi ammattilaisia. Lisäksi pitäisi puhua enemmän siitä, mitä kaikkea me nuorilta yhteiskunnassa vaadimme. Tähän tarvitsemme nuorten puolesta puhujia: heitä, jotka kuuntelevat nuoria ja ymmärtävät millaisessa ajassa ja maailmassa nuoret elävät. Tämä on nuorisotyön keskeinen tehtävä ja vahvuus.
Teksti: Jenni Kallio & Susanna Ågren