Nuoret kokevat perheellistymiseen liittyviä paineita
Digiraatiin osallistuneet nuoret kertovat, että perheen perustaminen aiheuttaa monenlaisia paineita. Jo seurustelun aloittaminen voi olla paineistettua.
Myös seurustelukumppanin löytämiseen liittyy paineita, kun monesti tuntuu, että pitäisi alkaa etsimään seurustelukumppania ja alkaa seurustelemaan nuorena, jotta pystytään elämään yhdessä mahdollisimman pitkään ja jäisi aikaa myös niille ihmissuhteille.
Nuoret kokevat lasten hankkimispäätökseen liittyvän paljon vastuuta, ja he haluavat pohtia asiaa tarkasti. Nuorten mielestä lasten hankkiminen edellyttää tarpeeksi vakaita oloja, riittävää taloudellista toimeentuloa, hyvää koulutusta ja turvattua asemaa työmarkkinoilla. Nuoret pitävät perheen perustamisen edellytyksenä myös sitä, että omat henkiset voimavarat riittävät ja mieli on tasapainossa.
Itse kyllä haluan lapsia, mutta sitten sitäkin varmasti kritisoitaisiin, jos köyhänä mielenterveyskuntoutujana tekisin lapsia.
Perheellistyminen ei ole nuorten mielestä helppo kysymys eikä pelkästään yksilön itsensä päätettävissä oleva asia. Se liittyy yhteiskunnan olosuhteisiin, kuten siihen, onko nuorten mahdollista päästä sellaisiin töihin, joissa he kokevat tulevaisuutensa turvatuksi. Odotukset tuntuvat ristiriitaisilta.
Tuntuu, että samaan aikaan pitäisi perustaa perhe ja saada lapsia, osallistua johonkin ”synnytystalkoisiin”, mutta ei kuitenkaan vaan korkeakouluttautua, mutta sekään ei riitä, vaan tulisi olla työkokemusta, jotta voi jatkossa saada töitä. Kuitenkaan ei tulisi saada lapsia tai opiskella vaan ”mennä töihin” ja olla elämättä etuuksilla yhteiskunnan verovaroilla.
Kysymys on myös siitä, ketkä nuoret ajattelevat perheellistymisen olevan heille mahdollista. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret joutuvat miettimään lasten hankkimista sekä henkilökohtaisesti, suhteessa läheistensä toiveisiin että suhteessa siihen, millaisia perheitä yhteiskunnassa arvostetaan.
Lisäksi äidiltä tulee vahva odotus siitä, kuinka minun pitäisi löytää mies, mennä naimisiin ja perustaa perhe. Itse en ole ikinä haaveillut perheestä ja lähinnä ajatus vain kuvottaa minua. Olen kohta vuoden seurustellut tyttöystäväni kanssa ja vaikka olen hyvin onnellinen suhteessa, tunnistan välillä suuttumusta ja surullisuutta siitä etten kelpaa siihen äidin haluamaan muottiin.
Nuoria ei ymmärretä sukupolvena
Nuorten keskustelusta käy ilmi, että heidän on pohdittava yhtä aikaa monia isoja kysymyksiä, jotka liittyvät sekä henkilökohtaiseen elämään että yhteiskunnan ja maailman tulevaisuuteen. Nuoret kokevat eri asioista aiheutuvien paineiden kasautuvan ja kerrostuvan nuoruuden ikä- tai elämänvaiheessa.
Kaikista pahinta on paineiden kerrostuminen. Kun paineita tulee useammasta suunnasta, esim. koulu, perhe, sosiaaliset suhteet, taloudellinen tilanne, ne kasautuvat ja niiden yhteisvaikutus voi olla aika tuhoisa. Paineiden kerrostuminen on niiden kaikkien yksittäisten paineiden summa. (…) Valitettavasti tässä yhteiskunnassa nuoret ovat aikamoisessa painekattilassa :/
Nuoret kertovat, että vanhemmat ihmiset eivät aina tunnista sitä todellisuutta, jossa nuoret elävät tai monenlaisia ja osin ristiriitaisiakin vaatimuksia, joita nuoriin nykymaailmassa kohdistetaan. Nuorilla on kokemus, että heitä ei ymmärretä sukupolvena.
Tuntuu, että monesti vanhemmat sukupolvet ajattelee nuorista tosi huolettomasti eikä edes tule ajatelleeksi kuinka monelta suunnalta niitä paineita tulee. Ja mielestäni tämä kerrostuneisuus on niin arkipäivää, ettei siihen kovin paljoa edes kiinnitetä huomioon.
Nuorten mukaan heiltä vaaditaan jatkuvasti enemmän. Vaatimukset antavat ristiriitaisen viestin siitä, kuka on arvokas yhteiskunnan jäsen. Vaikka periaatteessa jokaisen sanotaan olevan arvokas omana itsenään, vain niitä arvostetaan, jotka sopeutuvat ja pärjäävät yhteiskunnan odottamin tavoin. Aina omat vanhemmatkaan eivät ymmärrä, miten vaikealta esimerkiksi ammatinvalinta voi tuntua. Yhteiskunnan keskeinen piirre on jatkuva kiire, joka luo paineita myös kaverisuhteiden ylläpitämiseen. Siihen on liian vähän aikaa. Nuoret kertovat kokevansa, että mikään, mitä he tekevät, ei riitä.
Koen myös, että yhteiskunnan suunnalta tulee paineita sosiaaliseen aktiivisuuteen. Koen huonoa omatuntoa, kun aikani ei riitä esimerkiksi ystävien säännölliseen näkemiseen.
Sitten ei myöskään saa uupua tai sairastua mihinkään, koska sitten ei taas ole työ- tai opiskelukykyinen. Tuntuu, että mikään ei riitä tai mikään ei ole mitä me nuoret aikuiset tehdään tai ollaan tekemättä.
Nuoret kertovat lisäksi kokevansa, että maailman ongelmien ratkaiseminen tuntuu jäävän heidän itsensä harteille. Päätöksentekijät eivät kanna vastuutaan, ja vanhemmat sukupolvet vähättelevät heidän tulevaisuutensa kannalta keskeisiä ongelmia.
Koen myös, että nuorilta odotetaan, että he kantaisivat vastuuta maailman ongelmien ratkaisemisesta, kuten esim. ilmastonmuutoksen. Tämä tulee lähinnä siitä, kuinka huonosti vanhemmat sukupolvet suhtautuvat asiaan ja jopa vähättelevät.
Päätöksentekijöiden pitäisi ymmärtää paremmin nuorten tilanteita. Nuorten mielestä päättäjät ja ammattilaiset eivät useinkaan näytä hyvää esimerkkiä nuorille siitä, miten rakennetaan yhdenvertaista ja turvallista yhteiskuntaa. Nuoret kertovat, miten osa päättäjistä ja nuorten kohtaamista ammattilaisista tuottaa vihapuhetta sekä vahvistaa stereotyyppisiä käsityksiä vähemmistöistä. Nuorista on kuormittavaa joutua valistamaan ammattilaisia ja rikkomaan stereotypioita.
Jopa päättäjien ja ammattilaisten tasolla ja suista voi tulla paljon vihapuhetta sekä väärän tyyppistä tietoa eri vähemmistöistä. Myös etenkin nuoremmat sekä eläkeläiset syyllistyvät vihapuheeseen sekä eriarvoiseen kohteluun.
Nuorten paineita ei tunnisteta palveluissa
Nuorten elämäntilanteiden monimutkaisuutta ja siitä aiheutuvia kerrostuneita paineita ei aina tunnisteta nuorten palveluissa. Nuoret kokevat, ettei heidän elämäntilanteitaan käsitellä kokonaisuutena. Tämä saattaa johtaa kokemukseen siitä, etteivät palveluiden ammattilaiset ymmärrä nuorten elämää ja heidän yksilöllisiä kokemuksiaan.
(…) on tuntunut, ettei psykoterapeuttini ymmärrä mitään esim. perustoimeentulotuella elämisestä ja miten nöyryyttävää, ahdistavaa ja työlästä kuukausi toisensa jälkeen hakea sitä ja lähetellä tiliotteita ja laskuja. Tuntuu että hän on ihan toiselta planeetalta ja että on tosi vaikeaa ja suorastaan turhaa edes avautua niistä.
Olen myös huomannut, että välillä saa parempaa palvelua, kun ei tuo omaa vähemmistöä, uskontoa tai ajatustapaa esille palvelun tarjoajalle ja osa ammattilaisista näkee esim. sateenkaarinuoret tai erityisnuoret vain kyseisen ominaisuuden perikuvana ja ei välttämättä ymmärretä, että nuoret ja kaikki muutkin ovat omia yksilöitä.
Nuorille tuottaa paineita päästä oikeanlaisen avun piiriin. Toisinaan nuoret turvautuvat ensisijaisesti toistensa tukeen. Toisten auttaminen on nuorille tärkeää, ja kavereiden apuun voi luottaa. Samalla vertaisten tukeminen voi johtaa uupumiseen ja kokemuksiin omien voimavarojen riittämättömyydestä.
Omien kokemusten perusteella voin sanoa, että kavereidenkin auttamiseen voi uupua.
Nuoret toivovat tukea erilaisten, monimutkaisten ja yhtäaikaisten paineiden käsittelemiseen. Heidän mielestään yhteiskunnassa vallitsevia järjestelyitä pitäisi tarkastella uudelleen. Nuorten mielestä tavoitteena pitäisi olla nykyistä tasa-arvoisempi, joustavampi ja moniarvoisempi yhteiskunta.
Sitten kun tähän paineiden kerrostumiseen herätään kunnolla, vaatii sen purkaminen rakenteellisia muutoksia. Esimerkiksi tasa-arvoisemmat koulutusmahdollisuudet, joustavampi työelämä, matala mielenterveyspalveluiden saatavuus ja sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen keventäisi tätä paineiden kuormittumista.
Teksti: Jenni Kallio, Susanna Ågren ja Päivi Honkatukia
Under Pressure -tutkimushanke ja Punaisen Ristin Nuorten turvatalo järjestivät digiraatikeskustelun otsikolla Nuorten kokemat paineet 25.11.-5.12.2024. Keskusteluun kirjautui 12 nuorta, jotka tavoitettiin Under Pressure -hankkeen, Nuorten turvatalojen ja Sekasin-chatin kautta. Tähän loppulausumaan on koottu ja summattu käydyn keskustelun tärkeimmät pointit ja nuorten ajatukset. Loppulausuma on luettavissa myös Digiraadin sivuilla.
Digiraadit ovat:
• Tapa vaikuttaa verkossa
• Anonyymejä ja turvallisia keskusteluja
• Tarkoitettu kaikille alle 29-vuotiaille.