Eläketurvakeskuksen podcast: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion!

Under Pressure -tutkimushankkeen logo, jossa U- ja P-kirjaimet

Under Pressure -hankkeen tutkijalla Susanna Ågrenilla oli ainutlaatuinen mahdollisuus olla mukana Eläketurvakeskuksen podcastissa keskustelemassa Laboren johtaja Mika Malirannan ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnaksen kanssa nuorten työelämää koskevista näkemyksistä.

Kuuntele Podcast tästä

Podcastissa Susanna asettuu nuorisotutkijana dialogiin taloustieteilijän ja sosiaalipolitiikan tutkijan kanssa keskustelemaan siitä, mitä nuoret ajattelevat työmarkkinoista ja työmarkkinoiden tulevaisuudesta.

Podcast houkuttelee provosoivalla otsikollaan pohtimaan, miten nuorten työelämää koskevat toiveet sopivat yhteen hyvinvointivaltion  ylläpitämisen kanssa. Otsikko kysyy, lunastavatko nuoret ja nuoremmat sukupolvet itselleen vastuun yhteiskunnan ylläpitämisestä. Se heijastaa yhteiskunnallista huolta hyvinvointivaltion ja nykyisen talousjärjestelmän jatkuvuudesta. Kasvaako nuorista kuuliaisia työmarkkinakansalaisia? Sopeutuvatko he työelämään ja sen muuttuviin vaatimuksiin?

Nuoret ja työmarkkinakansalaisuuden paineet

Yllä olevat kysymykset liittyvät niihin yhteiskunnallisiin työelämäosallisuuden paineisiin, joista olemme kiinnostuneita Under Pressure -tutkimushankkeessa. Nuorten odotetaan kiinnittyvän jouhevasti työmarkkinoille. Heidän halutaan paikkaavan aiempien sukupolvien jättämää työvoimapulaa sekä olevan valmiita muokkaamaan itseään ja taitojaan työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan (esim. Farrugia 2021; Bessant, Farthing & Watts 2017; Nikunen 2017; France 2016). Nuorten pitäisi olla aktiivisia, yritteliäitä, valmiita huolehtimaan työkyvystään ja hyvinvoinnistaan. Samoin heidän olisi omaksuttava joustavasti uusia taitoja ja tehtävä valintoja tilanteessa, jossa työelämä jatkuvasti muuttuu (myös Brunila, Mertanen & Batista-Costa 2020; Kelly 2006).

Käytännössä nuoret neuvottelevat omasta arvostaan ja asemastaan yhteiskunnassa ristiriitaisen ja ambivalentin työmarkkinakansalaisuuden ihanteen kautta (Ågren 2024). He pohtivat, millaisia heidän tulisi olla työmarkkinoiden näkökulmasta ja mitkä ovat heidän mahdollisuutensa toteuttaa vaatimuksia. Nykynuoret keräävät ensimmäisiä työkokemuksiaan epävarmuuden leimaamassa ajassa (Wyn 2020). Omien kokemustensa myötä heillä on realistisia näkemyksiä siitä, miten työmarkkinoita pitäisi kehittää. Juuri näitä, toisinaan kriittisiäkin näkökulmia olisi tärkeä kuulla, kun pohditaan kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamista (Ågren & Kallio 2023).

Nuorten toiveissa on oikeudenmukainen työelämä

Podcastissa keskustellaan nuorten työelämää koskevista toiveista ja työelämän ja muun elämän välisestä suhteesta. Aiemmissa tutkimuksissamme olemme havainneet nuorten tiedostavan, että heidän arvoaan, valintojaan ja mahdollisuuksiaan tulkitaan siitä näkökulmasta, miten he integroituvat työmarkkinoille (Ågren 2024; Kallio 2023; Honkatukia & Lähde 2021; Honkatukia, Rättilä & Rinne 2021; Honkatukia ym. 2020). Yleensä ottaen nuoret haluavat tehdä työtä ja kokea olevansa arvostettuja yhteiskunnan jäseniä. Samaan aikaan nuoret kertovat siitä, miten työelämän epäkohdat kuormittavat ja lannistavat heitä, kuten työvoimapalveluiden epärealistiset odotukset ja vaatimukset, työelämässä kohdatut eriarvoisuuden, syrjinnän tai kiusaamisen kokemukset, työsuhteiden epämääräisyydet ja epäoikeudenmukaiset työsopimukset. Tutkimustemme perusteella on myös syytä ottaa vakavasti joidenkin nuorten viesti siitä, ettei työmarkkinakansalaisuus ole kaikille sopiva tapa toteuttaa yhteiskunnassa kansalaisuuttaan (Kallio 2023).

Kaiken kaikkiaan nuorten työelämää koskevat toiveet ovat realistisia ja kohtuullisia. Tämänhetkisen ymmärryksemme mukaan ne tiivistyvät seuraaviin neljään ulottuvuuteen:

Inhimillisyys: Työelämässä olisi aikaa palautumiselle ja kuormittavuuden sijaan työelämä tukisi omaa jaksamista ja hyvinvointia.

Reiluus: Työstä saisi riittävän taloudellisen turvan oman elämän aloittamiseen ja suunnittelemiseen sen sijaan, että nuorille kasautuvat kaikkein i epävarmimmat ja epäoikeudenmukaisimmat työsuhteet.

Merkityksellisyys: Voisi tehdä omien arvojen mukaista merkityksellistä työtä, jossa voisi hyödyntää omaa osaamista. Tähän olisi tarjolla riittävästi tukea.

Arvostus: Jokainen tulisi työelämässä arvostetuksi ja kohdatuksi omana ainutlaatuisena itsenään, oman taustansa ja elämäntilanteensa kanssa. Jokaisella olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet tehdä itselleen sopivia valintoja työelämässä.

Pidämme tärkeänä, että nuorisotutkimuksen asiantuntemus on mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa, kuten Eläketurvakeskuksen podcastissa. Näin on mahdollista tuoda yhteiseen keskusteluun nuorten näkökulmia, jotka mukaan ottamalla voidaan rakentaa yhteiskuntaan kestävämpiä ratkaisuja, kuten työmarkkinoita, joissa huomioidaan myös nuorten tarpeet ja toivomukset.

Tällä eetoksella suuntaamme kohti Under Pressuren omaa aineistonkeruuta. Odotamme innolla nuorten keskustelunavauksia yhteiskunnallisista paineista. Kerromme niistä lisää UP-blogeissa matkan varrella. Pysy siis kuulolla!

Teksti: Susanna Ågren, Päivi Honkatukia & Jenni Kallio

 

Lue lisää

Avun maailma 1/2024. Nuorten ääni kuuluviin. Suomen Punainen Risti. https://www.lehtiluukku.fi/lehti/avunmaailma/_read/01-2024/367634.html (Jenni Kallion haastattelu)

Alusta! 10.11.2023. Voiko nuori olla merkityksellinen osa yhteiskuntaa, vaikka hän ei pääsisi tai haluaisi työelämään? https://www.tuni.fi/alustalehti/2023/11/10/voiko-nuori-olla-merkityksellinen-osa-yhteiskuntaa-vaikka-han-ei-paasisi-tai-haluaisi-tyoelamaan/ (Susanna Ågrenin haastattelu)

Aikamerkki 10.11.2023. Nuoret haluavat tehdä arvojaan ja hyvinvointiaan vastaavaa työtä. https://aikamerkki.fi/nuoret-haluavat-tehda-arvojaan-ja-hyvinvointiaan-vastaavaa-tyota/ (Jenni Kallion ja Susanna Ågrenin haastattelu)

Kallio, J. & Ågren, S. (2022) Kirjoituksia kestävästä hyvinvoinnista, osa 4: Nuori kansalainen – arvokas ammattilainen ja yhteiskunnan jäsen? Kriittisen tutkimuksen näkökulmia nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen. ALL-YOUTH-hankkeen blogi 12.1.2022. https://sites.tuni.fi/allyouthstn/uncategorized/kirjoituksia-kestavasta-hyvinvoinnista-osa-4-nuori-kansalainen-arvokas-ammattilainen-ja-yhteiskunnan-jasen-kriittisen-tutkimuksen-nakokulmia-nuorten-hyvinvointiin-ja-osallisuuteen/

Ågren, S., Kallio, J., Honkatukia, P. & Mietola, R. (2023) Nuorten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista pitää huolehtia – evästyksiä hallitusneuvotteluihin. ALL-YOUTH-tutkimushankkeen blogi 6.4.2023. https://sites.tuni.fi/allyouthstn/uncategorized/nuorten-kokonaisvaltaisesta-hyvinvoinnista-pitaa-huolehtia-evastyksia-hallitusneuvotteluihin/

Honkatukia, P. & Rättilä, T. (2023, toim.) Young People as Agents of Sustainable Society. Reclaiming the Future. London: Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003345114

 

Lähteet

Bessant, J., Farthing, R. & Watts, R. (2017) The Precarious Generation: A Political Economy of Young People. New York, N.Y.: Routledge.

Brunila, K., Mertanen, K. & Batista-Costa, S. (2020) Economic Worries—Therapeutic Solutions? Entrepreneurial and Therapeutic Governing of Transitions of Young People. Teoksessa K. Brunila & L. Lundahl (toim.) Youth on the Move: Tendencies and Tensions in Youth Policies and Practices. Helsinki: Helsinki University Press, 149–165. https://doi.org/10.33134/HUP-3

Farrugia, D. (2021) Youth, Work and the Post-Fordist Self. Bristol: Bristol University Press.

France, A. (2016) Understanding youth in the global economic crisis. Bristol: Policy Press.

Honkatukia, P., Rättilä, T. & Rinne, J. (2021) Sisulla töihin? Kanssatutkimusta pakolaisnuorten työhön liittyvistä kokemuksista. In: T. Rättilä & P. Honkatukia (eds.) Tutkien ja tarinoiden kohti pakolaistaustaisten nuorten kestävää hyvinvointia. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 88–106.

Honkatukia, P. & Lähde, M. (2021) Navigating towards sustainable working life – young people imagining the technologised future of work. Journal of Youth Studies 24 (9), 1199–1214. https://doi.org/10.1080/13676261.2020.1820971

Honkatukia, P., Kallio, J., Lähde, M. & Mölkänen, J. (2020) Omana itsenä osa yhteiskuntaa – Itsenäistyvät nuoret aikuiset kansalaisina. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1731-7

Kallio, J. (2023) Eletty, opittu, kamppailtu: Itsenäistyvien nuorten kansalaisuuden rakentuminen institutionaalisessa järjestelmässä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3106-1

Kelly, P. (2006) The entrepreneurial self and “youth at-risk”: exploring the horizons of identity in the twenty-first century. Journal of Youth Studies 9 (1), 17–32. https://doi.org/10.1080/13676260500523606

Nikunen, M. (2017) Young people, future hopes and concerns in Finland and the European Union: classed and gendered expectations in policy documents. Journal of Youth Studies 20 (6), 661–676. https://doi.org/10.1080/13676261.2016.1260693

Wyn, J. (2020) Introduction. Teoksessa J. Wyn, H. Cahill, D. Woodman, H. Cuervo, C. Leccardi & J. Chesters (toim.) Youth and the New Adulthood: Generations of Change, 1–12.

Ågren, S. & Kallio, J. (2023) Young adults’ perceptions of citizenship outside and beyond labour market citizenship. Teoksessa P. Honkatukia & T. Rättilä (toim.) Young People as Agents of Sustainable Society. Reclaiming the Future. London: Routledge, 113–127. http://dx.doi.org/10.4324/9781003345114-8

Ågren, S. (2024) Epistemological Dissonance of Worker-Citizenship: Young vocational students’ and graduates’ negotiations of societal belonging within the changing labour market. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3228-0