Päivän tavoitteena oli käynnistää yhteisöpedagogi-koulutuksen alumnitoiminnan laajamittaisempi kehittämistyö. Itse olin mukana niin yhteisöpedagogi-koulutuksen lehtorina kuin Tuura-hankkeen projektityöntekijänäkin. Monipuolisen ohjelman aikana alumnitoimintaa käsiteltiin monesta eri näkökulmasta, mutta tässä tekstissä tiivistän päivän annin ja keskeiset pohdintani kahteen termiin:
Verkostoituminen ja vertaistuki
Alumnitoiminta pohjautuu verkostoitumiseen. Alumnit auttavat toisiaan verkostoitumaan toimialalla. Yhtälailla alumnit työelämään siirtyessään luovat verkostot oppilaitokseensa. Alumnien kautta oppilaitoksella on mahdollista seurata, mitä työelämässä oikeasti tapahtuu. Yhteistyön tuloksena syntyy uusia työelämäyhteyksiä ja esimerkiksi harjoittelupaikkoja.
Alumnit voivat olla avainasemassa myös opiskelijoiden, tulevien ammattilaisten, verkostoitumisessa. Kun tarkastelen asiaa Tuura-hankkeen kautta, näen että toimiva alumnitoiminta on tärkeä uraohjauksen osa. Alumnit tietävät ja tuntevat työelämän uusimmat tarpeet ja trendit. Alan työntekijöinä mutta myös opiskelut tuoreena mielessä, heillä on paras näky siitä, kuinka myös erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat voivat löytää oman paikkansa työelämästä. Näin ollen yhteistyön alumnien kanssa tulisi olla olennainen osa uraohjauspalveluja. Heillä on myös muistissa ne tunteet, joita opiskelun päättyminen ja työelämään siirtyminen herättävät. Kun opiskelijan omat voimavarat eivät syystä tai toisesta riitä, tai opintojen loppuun saattamisessa ja työelämään siirtymisessä on kohtuuttomia haasteita, koen vuorovaikutuksen alumnien kanssa erityisen merkittäväksi.
Alumnipäivä keskittyi yhteisöpedagogi-tutkinnon alumnitoimintanaan. Vaikka yhteisöpedagogien opiskelijamäärät ja sen myötä työelämässä vaikuttavien ammattilaisten määrä on laajuudeltaan melko suppea ja vaikka yhteisöpedagogien yhteisöä voidaan pitää pienenä ja tiiviinä, on järjestäytyneelle alumnitoiminnalle todellinen tarve. Tutkinnon tulee elää työelämän muutosten rinnalla. Kehittämispäivän aikana pohdittiin mm. alumnitoiminnan kansainvälisyyttä, tulevaisuuden megatrendejä ja yrittäjyyttä. Verkostoituminen työelämän kanssa, niin kotimaassa kuin kansainvälisissäkin toimintaympäristöissä antaa mahdollisuuden alan kehittämiseen.
Entä sitten se vertaistuki? Yhteisöpedagogien määrä on pieni, mutta työkenttä on moninainen ja laaja. Tämä asettaa uraohjaukselle monenlaisia haasteita. Toisaalta opiskelijat voivat saada opintoihinsa motivaatiota siitä, että mahdollisuuksia on runsaasti. Heille, jotka kokevat opinnoissaan haastetta, tämä saattaa olla ahdistava asia. Koska ammattinimikkeitä on niin valtavasti, tuntuu ala abstraktilta ja sen myötä joskus myös ahdistavalta. Kuinka juuri minä löydän oman paikkani tältä moninaiselta työkentältä? Päivän aikana tulikin useasti esille se, että jo valmistuneet opiskelijat, olivatpa sitten virallisia alumneja tai eivät, ovat uratarinoineen tärkeässä asemassa. He tuovat konkretiaa alan moninaisuuteen ja auttavat tukemaan uravalintoja. Yhteistyöllä ja vertaistuella voi olla opiskelijan kannalta valtavan suuri merkitys opinnoissa etenemiseen ja uravalintoihin.
Kehittämispäivä oli sisällöltään hyvin antoisa. Kokoontuminen yhteisen aiheen äärelle, keskustelut ja osallistavat tehtävät saivat pohtimaan niitä kaikkia mahdollisuuksia, joita järjestäytyneellä alumnitoiminnalla onkaan. Yhtäaikaisella alumnitoiminnan sekä uraohjauspalvelujen kehittämisellä voidaan päästä hyviin lopputuloksiin, joissa molemmat osa-alueet tukevat toisiaan.
Päivä toteutettiin osallistaviin menetelmiin perustuen. Kehittämispäivän suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat monimuotokoulutuksen lehtori Sanna Nieminen sekä neljä monimuotokoulutuksen opiskelijaa: Anne Mikkola, Taru Schroderus, Hanna Van Lennep ja Arho Viitala.
Kirjoittaja: Katja Munter, Humanistinen ammattikorkeakoulu