TAMKin ammatillisen opettajankoulutuksen kaksi opiskelijaryhmää osallistuivat uraohjauspalvelujen kehittämiseen osana opintojaan tuottaen aineistoa TUURA-hankkeen kehittämistyön pohjaksi. TAMKin Porin alueryhmän opettajaopiskelijat (n=33) perehtyivät 10.10.2018 kontaktipäivässä oppilaitoksen toimintakulttuuriin liittyvässä opintojaksossa TUURA- hankkeen tavoitteisiin ja sisältöihin. Opettajaopiskelijaryhmät muodostuivat ammattikorkeakoulun (n=7), ammatillisten oppilaitosten (n=9) sekä muista työelämän edustajista (n=17). Pienryhmittäin he keskustelivat mm. seuraavista kysymyksistä:
- Miten opiskelijoiden ammatillista kasvua tuetaan opintojen aikana?
- Miten opiskelijoiden oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamista tuetaan?
- Millaista yhteistyötä tehdään oppilaitosten välillä ns. nivelvaiheessa eli opiskelijan siirtyessä toiselta asteella korkeakouluun uraohjauksen näkökulmasta?
- Mitkä ovat opiskelijan suurimmat haasteet jatko-opintoihin hakeutumisessa?
Ammatillisten opettajaopiskelijoiden vastauksista korostui, että tällä hetkellä opiskelijoiden ammatillista kasvua tuetaan opintojen aikana lähinnä arviointien ja palautteiden sekä harjoittelujen pohjalta. Opiskelijoiden oma osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen perustuu nykyisin lähinnä opiskelijoiden itsearviointiin sekä opettajan ja opiskelijoiden väliseen ohjaukseen. Yhteistyö oppilaitosten välillä opiskelijoiden nivelvaiheessa koettiin vähäiseksi. Yhtenä haasteena opiskelijoiden jatko-opintoihin hakeutumisessa opettajaopiskelijat pitivät puutteellista opinto-opinto-ohjausta.
Opettajaopiskelijat toivat esille keskusteluissa kehittämisehdotuksia uraohjauksen kehittämiseksi. Heidän mielestään opetuksessa tulisi lisätä työelämätaitojen opintoja (mm. CV – laadintaa, viestinnän opintoja, sosiaalisia taitoja kehittäviä opintoja, yrittäjyyskasvatusta, työelämän pelisääntöjä). Lisäksi toivottiin uraohjausvalmentajan palkkaamista oppilaitokseen opettajan työn rinnalle arvioimaan opiskelijoiden todellista osaamista ja tekemään henkilökohtaista ohjausta. Eräänä kehittämisehdotuksena esitettiin, että jo valmistuneet opiskelijat toimisivat tiiviimmin opettajien yhteyshenkilöinä työelämään.
Haasteellisena koettiin, ettei työelämä ole valmis tai halukas työllistämään erilaista tukea tarvitsevia työntekijöitä. Opettajien resurssit uraohjaukseen ovat vähäisiä. Ryhmät ovat suuria ja se tekee opiskelijoiden henkilökohtaisen tuntemisen ja ohjaamisen hankalaksi. Opintoja toteutetaan kaikilla koulutusasteilla yhä enemmän verkossa, mikä tarkoittaa usein massakoulutusta, jossa opettajan/ohjaajan mahdollisuus arvioida opiskelijoiden todellista osaamista tai antaa henkilökohtaista ohjausta on vähäinen.
Oppilaitosten toimintakulttuurin tulisi pohjautua osaamisperustaisuuteen. Kohdistamalla huomio oppimisen ja uraohjauksen asemaan oppilaitoksen toimintakulttuurissa voidaan vaikuttaa myös erityistä tukea tarvitsevien oppimiseen, ohjaamiseen sekä työllistymiseen.
Kirjoittaja: Kosti Nivalainen, TAMK